Jakso 4: 5G muuttaa liikennettä - teksti
Alina Koskela [00:00:01]: Mullistaako 5G liikenteen ihan kokonaan?
Maria Rautavirta [00:00:05]: Sanoisin, että 5G mahdollistaa nyt ihan uutta tekemistä verrattuna olemassa oleviin verkkoihin. Sanoisin, että se on isoa juuri siinä, että tulemme näkemään ison liikkumisen murroksen.
Heidi Himmanen [00:00:17]: 5G mahdollistaa täysin uusia toimintamalleja, mutta edellyttää meiltä myös uudenlaista ajattelua uusien palvelujen kehittämiseen. Kyllä mullistaa.
[musiikkia 00:00:25]
Alina Koskela [00:00:38]: Tämä on Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin Suomi liikkeessä -podcast. Tässä podcastissa puhumme 5G:stä katse tulevaisuudessa, jalat maassa ja keskustelu tiukasti kiinni faktoissa. Minä olen erityisasiantuntija Alina Koskela Traficomista ja luotsaan teidät tänään tähän liikenteen ihmeelliseen maailmaan.
Alina Koskela [00:01:18]: Täällä on tänään kaksi vierasta. Liikenne ja -viestintäministeriöstä tietoliiketoimintayksikön johtaja Maria Rautavirta, tervetuloa.
Maria Rautavirta [00:01:25]: Kiitos.
Alina Koskela [00:01:26]: Toinen vieraamme on Heidi Himmanen, johtava asiantuntija Traficomilta. Tervetuloa, Heidi.
Heidi Himmanen [00:01:30]: Kiitos.
Alina Koskela [00:01:32]: Maria, mihin arkiseen asiaan olisit toivonut pidemmälle edennyttä liikenteen automaatiota tällä viikolla?
Maria Rautavirta [00:01:38]: Ehkä se on aina tämä ennakoiva ajotyyli. Silloin kun istuu pelkääjän paikalla, niin toivoo, että joko se äly ottaisi vallan.
Alina Koskela [00:01:46]: Entä sinä, Heidi?
Heidi Himmanen [00:01:47]: Minä toivoisin, että voisin hyödyntää enemmän julkista liikennettä ja vähemmän ajaa minun hybridiautolla tuolla teitä pitkin ja täällä Helsingissäkin.
Alina Koskela [00:01:58]: Eli hyvin arkisia asioita. Liikenteen automatisaatiosta on ollut viime vuosina paljon puhetta. On puhuttu hyvin erilaisista automaattisista kulkuneuvoista. Mutta mihin tässä kehityksessä tarvitaan 5G:tä?
Heidi Himmanen [00:02:11]: Tällä hetkellä tutkitaan, mitä mahdollisuuksia 5G tuo liikenteelle erilaisilla kokeiluilla. Itse asiassa ei ole ihan tarkkaan tiedossa myöskään, minkälaista viestintäpalvelua tulevaisuuden automatisoitu liikenne tarvitsee. Eli sitä nyt tutkitaan tällä hetkellä. Mutta 5G tarjoaa huippunopeaa langatonta laajakaistaa, myös sitä luotettavuutta ja lyhyttä viivettä, joka mahdollistaa sitten automatisaation. Toisaalta 5G mahdollistaa myös suuren määrän erilaisia sensoreita, joita automaattiliikenne varmasti tarvitsee.
Maria Rautavirta [00:02:44]: Minä näkisin ehkä sen, että me voimme jotain ennakoida, mitä 5G tuo meille uudentyyppistä liikenteeseenkin. Mutta ihan niin kuin kävi älypuhelimelle, niin emmehän me kuvitelleet silloin, kun me lähettelimme ensimmäisiä tekstiviestejä, että me jossain vaiheessa striimaamme elokuvia ja se mahdollistaa ihan toisentyyppistä television ja median käyttöä. Liikenteessä tapahtuu tämä sama. Nyt me ajattelemme, että sitä käytetään ehkä automaattiliikenteen tai liikennejärjestelmän hallintaan. Mutta mikäänhän ei poissulje sitä, että yhtäkkiä autoista tulee osa olohuonetta, että niissä tehdään paljon muita asioita sillä aikaa, kun auto itsenäisesti liikkuu. Tämä kehityksen ennakointi tulee yhä vaikeammaksi.
Alina Koskela [00:03:27]: Itse asiassa tämä on varsinainen elämäntapamuutos myöskin. Kun etätyöt mahdollistuvat, myöskin on käytössä uudenlaisia liikkuvia ympäristöjä. Maria, avaatko vähän, millaista on liikennejärjestelmän ajattelu, joka näkyy myöskin liikenteen kehityksessä?
Maria Rautavirta [00:03:43]: Sanotaan, että perinteisesti se on ehkä tarkoittanut fyysistä infraa, jonka päällä eri liikennevälineet ajavat, raiteet, vesiväylät, tiet. Mutta enemmän me näemme nyt, että siihen päälle rakentuu tämä datakerros. Kaikki se, mitä meillä on digitaalisessa muodossa, kerrottuna ulos siitä infrasta, joka mahdollistaa esimerkiksi reaaliaikaista kunnossapitotietoa, säätietoa, olosuhdepalveluja. Sitten tulevat tietoliikenneverkot, jotka ovat osa sitä samaa järjestelmää. Mutta myös järjestelmään kuuluvat ne palvelut. Minkä tyyppisiä uusia palveluita rakentuu tämän muuttuvan infran ja digitaalisen infran päälle, niin se on yksi osa myös sitä liikennejärjestelmää. Tämä liikennejärjestelmä voidaan nähdä myös tietynlaisena systeeminä. Systeemiin liittyy aina myös se, että sitä voidaan optimoidusti ohjata ja kehittää. Kansalaisen näkökulmasta ehkä liikennevalo-ohjaus on ihan hyvä palvelu liikennejärjestelmässä. Harva tietää, että vihreitä aaltoja voidaan ohjata, voidaan ennustaa purkautuvia ihmismassoja messukeskuksesta ja kääntää valojen suuntaa. Nyt jo tehdään sitä, että yritetään sitä verkon kapasiteettia käyttää mahdollisimman tehokkaasti ja ohjata. Mutta tämä kaikki, kun siitä tulee reaaliaikaista, tekoälyn ohjaamaa ja joustavampaa, niin se tehokkuus ja tapa, millä me ohjaamme liikennejärjestelmää, tulee muuttumaan.
[musiikkia 00:04:55]
Alina Koskela [00:05:19]: Digitaalinen infra mahdollistaa automatisaatiota. Mutta missä liikennemuodossa 5G-kehitys etenee tällä hetkellä nopeiten?
Heidi Himmanen [00:05:26]: Ajatellen ilmailua, merenkulkua, tieliikennettä ja raideliikennettä, niin eniten meillä on ollut kokeiluja drone-puolella eli miehittämättömässä ilmailussa. Sinne ollaan kehittämässä tämmöisiä niin sanottuja use case -palveluita, jotka mahdollistavat drone-liikenteen liikenteenohjauksen. Tässä rinnalla, kun tämä use case -palvelujärjestelmä kehittyy, niin kehittyy myös 5G. Kannattaakin näitä radiojärjestelmiä, tietoliikennejärjestelmiä ja näitä miehittämättömän ilmailun tarvitsemia muita digitaalisia palveluita kehittää rinnan.
Alina Koskela [00:06:03]: Niin. Ja use casenahan tarkoitamme käyttötapauksia, elikkä niitä, missä 5G:tä käytännössä sovelletaan liikenteessä.
Maria Rautavirta [00:06:12]: Näkisin, että kaikissa liikennemuodoissa tälläkin hetkellä 5G etenee. Mutta se, että missä me näemme ensimmäisenä aitoja sovelluksia ja hyötykäyttöä, riippuu siitä, että miten ne standardisointiratkaisut löytävät sen bisnesmallin, jolla niitä levitetään. Mutta kyllähän me odotamme aika isojakin autopuolen, tavallaan näistä kommunikaatioratkaisuista, samoin sitten ilmailussa. Tiedetään, että 5G-standardiin tulee ensimmäisenä mahdollisuus ylöspäin suuntautuviin verkkoihin, mikä on puuttunut näistä aiemmista vaiheista. Samoin raiteilla 5G tuo ensimmäisen kerran mahdollisuuden kunnon wifiin liikkuvassa junassa. Tämmöinen muu käyttö kuin itse se liikenteen tekeminen, voi ollakin se tapa, millä se tuodaan liiketoimintana, kannattavana sellaisena monen ihmisen käyttöön. Mutta kaikissa näissä kehitystä tapahtuu valtavan laajalla rintamalla. Se on rinnakkaista se kehitys. Mutta kaikki hyödyntää niitä samoja 5G-vahvuuksia. Siitä voidaan erottaa erityyppiseen käyttöön erilaisia ominaisuuksia.
Alina Koskela [00:07:19]: Myös merenkulun automatisaatio on ollut pinnalla viime vuosina. Erityisesti Suomessa on keskitytty kehittämään automaattisia laivoja. Missä vaiheessa me olemme merenkulun automatisaatiossa?
Maria Rautavirta [00:07:31]: Sanotaan, että merenkulku on yksi näistä liikennemuodoista, joissa sääntelykehys on globaali. Eli Kansainvälisen merenkulkujärjestön sopimuksia täytyy muuttaa, jos halutaan kansainvälisille vesille mennä automaattilaivoilla niin, että siinä ei ole enää miehitystä kannella. Mutta kokeiluja omilla vesillähän me voimme jo nyt tehdä. Tätä kautta voimme edistää automatisoitumista. Mutta ehkä siinä on hyvä erottaa, että me voimme lisätä automatisaatiota kapteenin avuksi niin, että ihmisen tekemät päätökset ovat aiempaa viisaampia, perustuu parempaan dataan. Siinä ehkä se, että mitä enemmän tietoa sinulla on myös muilta laivoilta, maasta, päivitetyt kartat, kaikki se, mitä voidaan rakentaa jo siinä matkalla digitalisaation keinoin sinne kohti automaatiota. Niin se, että tuoko lisähyötyä vielä sitten enemmän se vaihe, missä kokonaan siirrytään miehittämättömään liikenteeseen, on ehkä merenkulussa se suurin kysymysmerkki. Mutta joka tapauksessa se kehitystyö, mitä nyt tehdään älykkyyden lisäämiseksi ja automaation asteen nostamiseksi, niin sillä on ihan selkeitä turvallisuushyötyjä ja taloudelliseen tapaan esimerkiksi operoida ihan välittömiä hyötyä.
Heidi Himmanen [00:08:51]: Itse olen ollut mukana tukemassa erilaisia tietoliikenteeseen liittyviä merenkulun kokeiluja. Haluttaisiin selvittää, mihin nykyinen 4G-verkko jo pystyy ja kuinka riittävä nykyinen verkon kattavuus on, minkälaisia palveluita se mahdollistaisi. Ja toisaalta nyt, kun 5G:tä ollaan ottamassa käyttöön, niin tutkia, minkälaisia palveluita 5G mahdollistaa. Ehkä jopa ensi kesänä päästään Ahvenanmaan alueelle mittailemaan 5G-verkon toimivuutta ja jopa kokeilemaan jonkinlaisia uudenlaisia merenkulun palveluilta. On selvää, että merenkulussa, joka on siis globaalia, niin pelkät maanpäälliset matkaviestinverkot eivät riitä tietoliikenneyhteyksiin, vaan tarvitaan monenlaista erilaista langatonta viestintää, myös satelliittijärjestelmiä. Mutta on hyvin kiinnostavaa tutkia, miten esimerkiksi saaristossa 4G- ja 5G-verkot voisivat tuottaa uutta palvelua, ei pelkästään ammattimerenkululle, vaan myös veneilijöille.
Alina Koskela [00:10:00]: Kansainvälinen tunnustus myöskin avaa tavallaan meidän silmiä siitä, että kuinka hyvin olemme saaneet asioita edistettyä. Meillähän on toki viranomaisena tärkeä tehtävä myöskin edistää kokeiluja ja innovatiivista kehitystä. Jos palaamme vielä hetkeksi käyttötapauksiin, joita 5G mahdollistaa liikenteessä, niin yksi käyttöalue, josta ei ole vielä keskusteltu, on raideliikenne. Mitkä ovat sellaiset suurimmat edut, joita 5G:llä voidaan saavuttaa raidepuolella?
Maria Rautavirta [00:10:26]: Raideliikenteessä tietysti se operointimalli on jo lähtökohtaisesti sellainen, että se sopii hyvin 5G:llekin. Siellä on keskitettyä liikenteenohjausta ja sitten on operointia, jolloin tavallaan tiedonkulun näiden kahden toimijan kesken voidaan ajatella olevan kohtuullisen yksinkertaisesti
ratkaistava. Siinä vaiheessa, kun tietomäärät lisääntyvät, siirrytään automaattiseen operointiin. Tietomäärät kasvavat sitä myötä, kun liikennemäärät kasvavat. Voidaan ajatella, kapasiteetin lisääminen, ylipäätään siihen automatisoituun liikenteeseen siirtyminen tuo myös ihan käytännön ratkaisuja. Euroopassa puhutaankin jo siitä, että miten päästäisiin kielimuureista, kun nyt junankuljettaja joutuu opettelemaan uusia kieliä tai voi tulla jopa riskitilanteita siitä, että operoidessaan maiden rajojen yli ei ymmärrä toisen liikenteenohjauskeskuksen sanallisia viestejä. Koneethan pystyvät toimimaan täysin yhteentoimivassa pelikentässä. Tämmöisiä ajatuksia kun nousee, että mihin kaikkeen 5G:tä voi raideliikenteessä hyödyntää, niin se avaa sellaisen uuden kehitysikkunan siihen, että automaattinen operointi voi sen tehokkuushyödyn lisäksi tuoda muitakin mahdollisuuksia paremmin hyödyntää työvoimaa, paremmin hyödyntää kalustokiertoa ja paremmin operoida yhteistä eurooppalaista raideliikenneverkkoa. Tätä kautta syntyy motivaatio viedä eteenpäin automaatiota ja automatisoitua liikenteenohjausta.
[musiikkia 00:11:54]
Alina Koskela [00:12:17]: Liikenneturvallisuus on aika tärkeä perusarvo kaikessa ylipäänsä, mitä liikenteen kehityksessä tehdään ja toki on ollut myöskin tärkeä ajuri automatisaatiokehityksessä. Mutta miten se näkyy varsinaisesti tulevaisuudessa tavalliselle käyttäjälle, että miten liikenneturvallisuus faktisesti paranee tällaisten uusien 5G-palvelujen myötä, liikenteen automatisaation myötä?
Maria Rautavirta [00:12:38]: Sanoisin, että ihmiskeskeisyys ja luottamuksen rakentaminen on se keskeinen ajuri oikeastaan kaikissa näissä uusissa teknologioissa ja innovaatioissa, joita me tulemme näkemään tulevaisuudessa. Se on ehkä se meidän velvoitekin viranomaisina pitää se ohjauspyörä omissa käsissä. Se ei ole pelkästään liiketoiminta edellä kehittämistä, vaan se on ihminen edellä kehittämistä. Siinä täytyy huomioida se, että kaikkien pitää pystyä olemaan mukana tulevaisuudenkin liikennejärjestelmässä ja käyttää niitä laitteita matkustajana tai kuljettajana. Ja että siihen kiinnitetään riittävästi huomiota, että käyttöjärjestelmät ovat siinä määrin yhtenäisiä, ettei synny ongelmia siitä, kenellä on riittäviä valmiuksia esimerkiksi kuljettaa tai operoida tulevaisuuden autoa. Paljon puhutaan siitä, että liikenteessä syntyy käyttötapauksia, eli auto ajaa itsenäisesti osan matkaa. Tulee myös eteen tilanteita, että meille syntyy uudentyyppisiä riskejä siitä, kun ihminen ottaa oman ajokkinsa haltuun. Ei voida lähteä ajatuksesta, että se on ihmisen tehtävä huolehtia siitä, vaan kyllä se on siellä valmistajan päässä luotava menettelyt valvoa esimerkiksi ihmisen valveillaolotilaa ja kyvykkyyttä, että sillä on sitten, kun sen vuoro on ohjata, niin oikeasti siihen mahdollisuudet. Ja sitten tehdä jokin muu siirto sen ajoneuvon itsenäisesti, jos ihminen todetaan, että esimerkiksi sen valppaus ei nyt ole sillä
tasolla, esimerkiksi silmiä kuvantamalla tai jotain tämmöisiä sensoreita. Sitten se auto turvallisesti siirtyy esimerkiksi tien sivuun. Tai laivakin pystyisi turvallisesti ankkuroitumaan tai tekemään itselleen turvallisen tilan siinä kohdassa, kun ihminen ei ota haltuun sitä.
Heidi Himmanen [00:14:32]: Varmaan ensimmäisenä nähdään turvallisuuspuolella esimerkiksi tieliikenteessä kuljettajaa tukevia palveluita, jotka lisäävät turvallisuutta. Esimerkiksi voidaan kertoa kuljettajalle, että edessä on onnettomuustilanne, kannattaa hidastaa tai äkillisesti muuttuva sääolosuhde, esimerkiksi todella liukas tienpinta. Näillä voidaan välttää onnettomuuksia ja lisätä tieliikenteen turvallisuutta. Vastaavasti näen, että merenkulussa ja veneilyssä tuodaan lisäpalveluita, jotka mahdollistavat paremman ennakoinnin, että ei jouduttaisi niihin vaarallisiin tilanteisiin. Drone-puolella taas sekä nämä paremmat ja tarkemmat olosuhdetiedot, säätiedot ja tieto siitä ympäristöstä. Tämä uusi liikenteenohjausjärjestelmä mahdollistaa jo lähtökohtaisesti turvallisen reitin suunnittelun ja sillä tavalla turvallisen miehittämättömän ilmailun.
Alina Koskela [00:15:37]: Liikennehän on enemmän kuin kulkuneuvojen summa. Jos hetki puhutaan siitä, että miten ihmisten ja tavaroiden liikkuminen ja liikuttaminen muuttuu 5G:n myötä. Näettekö siinä jonkinlaisia uusia avauksia?
Maria Rautavirta [00:15:49]: Sanotaan, että varmasti tämä verkkokaupan murros, kaupungistuminen, ilmastotietoisuuden lisääminen, se vaatii... Me hyödynnetäänkin tätä 5G:n kapasiteettia siinä, että me voimme aina entistä enemmän välittää tätä tietoa, missä paketit liikkuvat, minne tavaroiden pitäisi olla menossa ja tätä kautta optimoida myös hiilijalanjälkeä esimerkiksi tai luomaan kokonaan uudentyyppisiä palveluja. Ehkä tässä onkin se, että mitä pienempiä sensoreita ja verkkoon kytkettyjä laitteita tulee mahdolliseksi, niin sitä enemmän niitä hyödynnetään myös tämän tyyppisten palvelujen rakentamiseen. Välttämättä ihmisen ei tarvitse itse olla siinä se sovelluskäyttäjä, vaan se automatisoitu, optimoitu jakelu esimerkiksi voisi ihan hyvin yhdistellä ne paketit, joilla sitten tullaan kotiovelle vaikka nyt sitten automaattikuljettimella.
Heidi Himmanen [00:16:44]: Sen lisäksi, että ihmisten liikkuminen voisi vähentyä 5G:n myötä, niin myös ihmisten ja tavaroiden liikuttaminen voisi tapahtua enemmän ympäristöystävällisesti. Hyvät tietoliikenneratkaisut tukevat myös liikenteen sähköistymistä.
Alina Koskela [00:17:01]: Entäs logistiikan näkökulmasta, mitä sellaista tapahtuu 5G- puolella?
Maria Rautavirta [00:17:04]: Siellä voisi ajatella, että logistiset ketjut eri liikennemuotojen välillä, niin kuin tiedetään, niin 5G tulee kaikkiin liikennemuotoihin. Paperiliikenne sähköistyy. Elikkä päästään kuljetusdokumenteissa digitaaliseen muotoon. Sitten kun tämä digitaalinen tieto näistä kuljetuksista on automatisoitavissa eri toimijoiden välillä, päästään hyödyntämään paljon ennakointi- ja optimointitietoa. Esimerkiksi laiva saapuessaan satamaan se pystyy kontin tarkkuudella kertomaan, kenelle se tavara on jatkamassa, jolloin rekat tai junat pystyvät saapumaan oikeaan aikaan ja täyttämään sen kuorman optimaalisesti isoa tiedonvaihdon ekosysteemiä hyödyntäen. Tämä tietomäärien kasvu ei ole enää rajoite sille, miten paljon voidaan liikuttaa sitä dataa eri osapuolten välillä.
Heidi Himmanen [00:17:57]: Meillä on hyvin kiinnostavia 5G-kokeiluja käynnissä ja alkamassa eri Suomen satamissa. Satamat ovat hyvin kiinnostuneita optimoimaan omaa toimintaansa hyödyntäen uudenlaista digitaalista infraa. Näkevät itse hyvin paljon kehittämismahdollisuuksia ja tehostamismahdollisuuksia sen myötä, että on tarkempi tieto siitä, missä ihmiset ja tavarat ovat satamassa. Niiden liikkumista sataman sisällä ja satamasta ulos voidaan nopeuttaa ja kehittää.
Alina Koskela [00:18:34]: Osaatko kertoa esimerkkejä tällaisesta satamakehityksestä, missä on 5G:tä otettu käyttöön?
Heidi Himmanen [00:18:40]: Esimerkiksi Oulun satamassa on kiinnostavia 5G-kokeiluja käynnissä, joissa hyödynnetään myös digitaalista kaksosta. Eli voidaan digitaalisesti mallintaa sitä satamaa ja tällä tavalla optimoida satamatoimintoja. Myös Hamina- Kotkan satamassa on käynnistymässä 5G-kokeilu ja Turun satamassa on matkustajaturvallisuuteen liittyvä kokeiluhanke käynnissä.
[musiikkia 00:18:58]
Alina Koskela [00:19:20]: Seuraavaksi kuulemme Richard Wiréniä Ericssonilta, joka kertoo, miten heillä edistetään drone-toimintaa 5G-näkökulmasta.
Richard Wirén [00:19:31]: Mietitään erilaisia kuljetuksia droneilla. En puhu nyt pizzasta tai kahvista, vaan vaikka lääkkeistä, elimistä tai verestä. Silloin jokainen kuljetus, joka tehdään ilmateitse, sitä ei silloin tehdä maan päällä, jolloin vähennetään ruuhkaa maan päällä samalla. Nykyään tuolla työnantaja jo suhtautuu näihin droneihin vähän suopeammin. Mutta silloin, kun aloitin näiden dronejen kanssa puuhastamisen, niin mietti, että mitä sä leikit työajalla noilla droneilla. Yritin keksiä kaikenlaisia motivaatioita, miksi näin tehdään. Nyt sitten tämmöinen motivaatio on kyllä kasvanut tästä. Itse asiassa ei me pelkästään droneilla leikitä, vaan me olemme digitalisoimassa koko ilmailualaa ja ei oikeastaan edes koko ilmailualaa, vaan myös ihan liikennettä ja liikkumista yleensä. Eli jos halutaan saada hiilidioksidipäästöjä vähenemään, niin kuin kaikki toivoo, niin silloin dronet ovat osa kokonaisuutta, jossa 5G:t tukevat jo muutenkin aika paljon. Eli datan pitää liikkua turvallisesti. Pitää olla nopeita yhteyksiä. Pitää olla mahdollisesti erittäin paljon eri laitteita, jotka keskustelevat toistensa kanssa jouhevasti. Jos puhutaan tekoälyn lisäämisestä, siihen 5G pystyy varmasti auttamaan yhteiskunnallisten hyötyjen aikaansaamiseksi myös.
Alina Koskela [00:21:09]: Siinä kuultiin Richard Wirénin ajatuksia Ericssonilta dronen 5G-kehityksestä. Miltä tämä teistä kuulosti?
Heidi Himmanen [00:21:18]: Ericsson on tehnyt hyvää ja tärkeää työtä tutkien, miten matkaviestinverkkoteknologiaa tulisi kehittää. Tätä on tehty yhdessä tutkimuslaitosten ja muun teollisuuden kanssa Suomessa. Meillä on toimijoita, jotka vievät nämä tutkimustulokset kansainvälisille foorumeille ja standardointiin asti. Tällä tavalla kehitetään 5G-teknologiaa, jotta se tukee drone-toimintaa ja käyttöä ilmasta tulevaisuudessa.
Maria Rautavirta [00:21:50]: Itsellä ainakin tästä esimerkistä tulee hyvin se kuva läpi, että aletaan kehittämään uusia teknologioita. Ja ne käyttötapaukset, se missä se uusi teknologia palvelee yhteiskuntaa mahdollisimman tehokkaasti, niin se voi olla jokin toinen kuin mistä ehkä lähdettiin liikkeelle. Se tavallaan motivoi myös siinä, että kun me teemme mahdollistavaa lainsäädäntöä, osallistutaan standardisointityöhön, niin oikeasti ne mahdollisuudet ovat vasta löytymättä. Miten voidaan esimerkiksi huolehtia jatkossa siitä, että esimerkiksi sairaanhoidon palveluihin tulee ihan uudentyyppisiä ratkaisuja juuri liikenteen automaatioratkaisuista. Nyt jo hälytysajoneuvoille testataan samantyyppisiä etuuksia tieliikenteeseen, että ne pääsisivät turvallisesti perille ilman onnettomuuksia juuri tällä liikennevalo-ohjauksella, mutta sama ilmatilassa. Kaikkeen tähän tarvitaan kommunikaatiota ja sitä, että data liikkuu.
Heidi Himmanen [00:22:46]: Tämä elimien ja verituotteiden kuljetus on hyvin kiinnostava esimerkki siitä, kuinka tärkeitä asioita voidaan parantaa drone- toiminnalla. Drone voi lentää suoraan lyhintä reittiä ja nopeasti välttäen ruuhkia. Näin saadaan kriittiset tuotteet nopeasti paikasta toiseen.
Alina Koskela [00:23:08]: Teknologisen muutoksen ennustaminen on hankalaa tai sanotaanko, ainakin ennakoimatonta. Eli sieltä saattaa tulla joitain yllättäviä kehityspolkuja, joita ei välttämättä oltu ennakoitu. Jos nyt visioidaan kuitenkin
tulevaisuuteen ja mietitään meidän podcastin kuulijoita. Miten 5G näkyy tavalliselle käyttäjälle liikenteessä huomenna, jos osaa katsoa asioita oikein?
Maria Rautavirta [00:23:34]: Minun tyttäreni... Siitä on kahdeksan vuotta taaksepäin, ajoimme autolla. Pikkaisen sellaisilla poliisinpojan keltaisilla menimme. Emme ehkä ihan noudattaneet liikennesääntöjä. Mies istui kuljettajana. Takapenkiltä tytär sanoi, että kun tuohon tulisi sellainen näkymätön seinä silloin, kun valo vaihtuu punaiseksi, että kukaan ei pääse menemään punaisia päin. Minä sanoin, että tämä tulee olemaan realismia. Auto ei enää voi ylittää punaisen valon viivaa, koska se on digitaalisesti estetty. Tällaisia asioita alkaa tapahtua. Me nyt pidetään niitä ehkä meidän vapauteen puuttumisena. Autot jo nyt eivät suostu törmäämään esimerkiksi seinään. Tai autot jo nyt auttavat jarruttamaan niin, että et osu edellä ajavaan. Näitä pieniä asioita me tulemme näkemään enemmän.
Heidi Himmanen [00:24:23]: Aktiivisena yksityisautoilijana tosiaan toivon siihen sitä sujuvuutta ja turvallisuutta lisää. Ehkä välillä voin päästää ratista irti. Toisaalta bensaa tai millä se auto tulevaisuudessa kulkeekaan, niin kuluu paljon vähemmän. Ympäristöystävällisemmin voidaan liikkua. Mutta ehkä myös niin, että joskus otan kyytiläisiä enemmän. Voimme optimoida liikenteen palveluja, kulkemista yhdessä. Ehkä voisin myös joskus hypätä automaattiseen junaan tai ajaa moottoritietä pitkin tehden jotain muuta. Tämänkaltaisia asioita.
Alina Koskela [00:25:01]: Onko jotain väärinymmärrystä, joka toistuu usein keskustelussa, kun puhutaan 5G:stä ja liikenteestä? Nyt on se hetki, kun saatte korjata sen.
Heidi Himmanen [00:25:10]: Yksi väärinkäsitys on ehkä se, että tarvitaan huippunopeaa, todella kattavaa verkkoa ihan joka paikkaan. Voidaan tehdä aika paljon jo nyt tällä nykyisellä 4G-verkolla. 5G:llä on käytössä monia eri taajuusalueita. Matalimmille taajuuksille voidaan rakentaa hyvin kattavia verkkoja, jotka eivät ehkä tuo sitä huippunopeaa palvelua, mutta tätä lyhyttä viivettä ja luotettavaa palvelua. Sitten toisaalta niihin paikkoihin, kuten esimerkiksi liikenteen solmukohtiin, mihin tarvitaan huippunopeaa laajakaistaa, joka palvelee valtavan suurta määrää käyttäjiä, ehkä livevideokuvansiirtoa, niin sinne voidaan keskittää se huippunopea verkko. Ei ole tarpeen rakentaa todella kallista 5G-infraa aivan kaikille Suomen väylille, jotta me saisimme nämä tulevaisuuden liikennepalvelut.
Maria Rautavirta [00:26:09]: Itse näkisin, että 5G:n kaikissa teknologioissa monesti nähdään, että se on yksi asia tai yksi ratkaisu. Mutta sehän on monentyyppisiä erilaisia mahdollisuuksia tarjoava täysin uudenlainen teknologiarypäs. Se käyttökirjo ja
moninaiset palvelut, joita siihen rakennetaan, ne voidaan räätälöidä kunkin käyttötapauksen ja juuri sen liiketoimintamallin ympärille. Tämä koskee tekoälyä ja automaatiota. Tulee olemaan iso kirjo erilaista automaatiota erilaisiin käyttötapauksiin. Se mahdollistaa eriaikaisen etenemisen. Me näemme jotain aikaisemmin kuin muuta. Tosiaan merenkulussa ehkä sen kapteenin pois jääminen kannelta voi olla viimeinen. Mutta sitä ennen tapahtuu jo paljon pieniä asioita, joita me tulemme näkemään tässä ihan tulevien vuosien aikana.
Heidi Himmanen [00:26:59]: Juuri näin. 5G on tietynlainen työkalupakki erilaisia mahdollisuuksia. Sieltä voi valita sen mukaan, mitä tarvitsee.
[musiikkia 00:27:02]
Alina Koskela [00:27:22]: Lopussa meillä on aina osio, jota me kutsumme nimellä kolme lyhyttä villiä visiota. Te voitte kommentoida, ovatko nämä scifiä vai realismia.
[musiikkia 00:27:29]
Alina Koskela [00:27:31]: Yhdeksänvuotias menee jalkapallotreeneihin jaetulla automaattikyydillä. Scifiä vai realismia?
Maria Rautavirta [00:27:38]: Minä näen, että tämä on aika realismia. Tuo on juuri se, mistä vanhemmat haluaisivat päästä eroon, turhat treenikyydit.
Heidi Himmanen [00:27:44]: Se on realismia. Tätä odotan. Minun lapset eivät ehdi tätä hyödyntämään lapsina, mutta ehkä sitten aikuisina.
Alina Koskela [00:27:53]: Pitkän matkan tavarantoimitukset kasvavat räjähdysmäisesti, koska 5G mahdollistaa pakettien toimittamisen automaattisilla laivoilla kustannustehokkaammin. Scifiä vai realismia?
Maria Rautavirta [00:28:04]: Sanoisin, että se ei välttämättä ole realistista, koska se sama tehokkuushyöty tulee myös läheltä tuotettuun. Minä luotan siihen, että me saamme jonkinnäköisen hiilijalanjälkilaskurin siihen, että pääsemme taklaamaan myös globaali turhan tavaran liikuttamisen ongelma.
Heidi Himmanen [00:28:20]: Automaattialukset tarvitsevat varmasti myös satelliittiyhteyksiä, ehkä satelliitti-5G:tä. Mutta näkisin, että ilman muuta logistiikassa 5G:stä on paljon hyötyä. En voi sanoa, että onko tehokkainta kuljettaa laivoilla. Mutta varmasti tavaran liikkumista 5G nopeuttaa.
Alina Koskela [00:28:40]: Hirvikolareita on automaation ansiosta vuonna 2050 nolla vuodessa. Scifiä vai realismia?
Maria Rautavirta [00:28:46]: Ehkä realismia, ehkä osittain scifiä. Hirviin on todella vaikea laittaa mitään tägiä, millä ne saataisiin kytkettyä internettiin. Uskokaa tai älkää, sitäkin on jo yritetty. Mutta juuri se, että miten saadaan hirvet kytkettyä verkkoon, niin se on ehkä se meidän seuraava.
Heidi Himmanen [00:29:05]: Itse liikun paljon sellaisilla alueilla, joissa on paljon hirvieläimiä myös vaikuttamassa liikenteeseen. En ihan realismina pidä sitä nolla hirvikolaria vuodessa. Mutta uskon, että uudenlaisella videokameratekniikalla ja tekoälyllä voidaan tunnistaa etukäteen niitä hirvieläimiä, jotka liikkuvat siellä tiellä ja myös varoittaa autoilijoita näistä uudenlaisilla liikenteen palveluilla.
Alina Koskela [00:29:32]: Minä kiitän teitä Maria ja Heidi tästä podcastista. Kiitoksia oikein paljon.
[musiikkia 00:29:36]
Maria Rautavirta [00:29:36]: Kiitos. Heidi Himmanen [00:29:37]: Kiitos.
Alina Koskela [00:29:38]: Kiitoksia kuulijoille kuuntelemisesta. Kuuntelit Traficomin Suomi liikkeessä -podcastia. Löydät sen esimerkiksi Apple Podcasteista ja Spotifysta.