Marjo Uusi-Pantti: 5G Momentum uutisia 27. lokakuuta 2022. Tässä jaksossa kuulette kyberturvallisuudesta, älykampuksista ja opetus viennistä, digirata-hankkeesta ja 5G-uutisia mobiilioperaattorilta.
Marjo Uusi-Pantti: Kyberturvallisuuskeskuksen ylijohtaja Sauli Pahlman, mitä ajankohtaista 5G:n saralla Kyberturvallisuuskeskuksessa?
Sauli Pahlman: 5G on siirtynyt jo osaksi operaattoreiden normaalia palvelutuotantoa, eli 5G-liittymiä saa kaupasta jo ostaa ja levenneisyys, peittoalue kasvaa jatkuvasti. Tätä kautta kyberturvallisuus puoli, sääntely on vähitellen integroitumassa osaksi viraston olemassa olevaa sääntelykehystä, mutta 5G:n ympärillä on paljon muutakin aktiviteettia, joka tulee jatkumaan.
Ehkä yksittäisinä nostoina, niin virasto teki päätöksen kuluvan syksyn aikana määräyksen 67, eli määräys teletoiminnan tietoturvasta, sen päivittämisestä, ja 5G:n erityispiirteitä tullaan toki sen määräyksen osana normaalia hanketyötä huomioimaan. 5G on tekniseltä luonteeltaan aavistuksen, eikä ihan vähääkään, aikaisemmista verkkosukupolvista eroava. Täytyy katsoa tietoturvasta määrättäessä ja minimivaatimustasoja asetettaessa, että määräyskehys sopii yhteen sen teknologian kanssa ja että se tarjoaa meille luotettavia tietoturvallisia verkkoja jatkossakin.
Lisäksi voisi mainita, että EU komission Open RAN -selvitys julkaistiin vähän ennen kesälomia. Vaikka selvitys ei nyt aivan suoraan kytkeydy 5G-asioihin, niin siellä oli hyviä huomioita sekä Open RAN -konseptin puolesta, että tunnistettu myös sellaisia haasteita, jotka voi tiivistää siten, että teknologia ja sen ympärillä tapahtuvan toiminnan täytyy vielä jonkin matkaa kypsyä ennen kuin se on valmista laajamittaiseen käyttöönottoon, mutta lupaavia asioita se joka tapauksessa sisältää.
Äsken mainitsin, että 5G-kyberturvallisuuden ja kyberturvallisuusasioiden ympärillä tapahtuu toki muutakin kuin määräysvalmistelutoimintaa. Siitä hyvänä esimerkkinä on tulossa oleva, loppuvuoden 2022 aikana julkaistava selvitys 5G-privaattiverkkojen, eli toimijoiden yksityiseen omaan operatiiviseen käyttöön tarkoitettujen verkkojen turvallisesta elinkaaren hallinnasta. Tästä kuullaan lisää lähiviikkoina, kun saadaan ensin euroopan kyberturvallisuus kuukausi pois alta.
Lisäksi virasto on järjestänyt 5G Hackathon, tai viimeksi Hack the Networks -nimellä tapahtumia jo kahdesti ja kolmas tapahtuma on suunnitteilla. Nyt seurataan, että missä kohtaa on uutta 5G-teknologiaa saatavilla, esimerkiksi näihin privaattiverkkoihin liittyen, että on mielekästä seuraava tapahtuma järjestää. Sinne tullaan vanhaan tapaan kutsumaan hakkeriyhteisöä ja valmistajia näitä tuotteita testaamaan ja sitä kautta oppimaan.
Ja vielä viimeisenä ehkä vähän 5G-kokonaisuuden ulkopuolelta, on kyberturvallisuuden tukemisen ympärillä Suomessa tänä vuonna tapahtunut luonnollisesti aika paljon. Valtioneuvosto, liikenne- ja viestintäministeriön valmistelemana, on laittanut jo kesällä lausunnoille asetuksen tietoturvallisuuden tuesta, eli tietoturvaseteli-asetuksen. Sen osalta näyttää siltä, että asetus tulee voimaan lähiaikoina ja sitten sitä kautta päästään jakamaan tietoturvaseteli-tukia. Tietoturvaseteli-tukeen on suunniteltu alustavasti kaksi eri tukitasoa, pienempi tuki ja suurempi tuki. Tätä pienempää tukea voi aika vapaasti, määritelmän piiriin kuuluvat organisaatiot, kyberturvallisuutensa kehittämiseksi käyttää. Tästä viestitään lisää siinä vaiheessa, jos asetus valtioneuvostossa hyväksytään, mutta tässä näin jo ennakkotietona.
Lisäksi tähän kokonaisuuteen kannattaa ehkä mainita EU:n Kyberkompetenssikeskusten verkoston kansallinen koordinointikeskus, joka Suomessa EU-maiden ensimmäisten joukossa sai validointipäätöksen. Komissio katsoi sen kapasiteetiltaan riittäväksi tehtävää hoitamaan, ja nyt valmistelutyöt on tänä vuonna hyvin pitkälti tehty. Ensimmäinen rahoituskierros koordinointikeskuksen kautta myönnettäviksi kyberturvallisuuden tuiksi, kierros tulee hakuun, parhaan käsitykseni mukaan, kevään 2023 aikana. Sen osalta kannattaa pitää silmät ja korvat auki, sinne voi hankkeita esittää. Näistä kaikista tulevista ja nyt jo tekeillä olevista asioista saa tietysti lisää tietoja Traficomin ja Kyberturvallisuuskeskuksen somekanavista ja verkkosivuilta. Niitä kannattaa siis seurata.
Marjo Uusi-Pantti: Kiitos Kyberturvallisuuskeskuksen ylijohtaja Sauli Pahlman.
Marjo Uusi-Pantti: Start Northin puheenjohtajan Jari Handelberg, mitä teillä on mökin kanssa tekeillä?
Jari Handelberg: Meillä on iloisia uutisia kerrottavana. Lokakuussa käynnistyi meidän MOKKI Inc yritys Piilaaksossa, joka me ollaan perustettu sillä, että se hakee resursseja, rahoitusta, osaajia tällaisiin laajempiin Afrikkaan suuntautuviin kampus projekteihin, joissa hyödynnetään viimeisintä verkko osaamista ja telecom osaamista.
Sen lisäksi että olemme lähdetty liikkeelle pohjoismaisilla kumppaneilla, yliopistot, ammattikorkeakoulut, yritykset, niin olemme alusta asti kasvatettu kansainvälisten yritysten verkostoa ja nimenomaan huippuyliopistojen verkostoa. Sen takia esimerkiksi lokakuun lanseeraus tehtiin Stanfordin kampuksella, haluamme näin auttaa heitä myös tutkimus mielessä. Mökki ympäristö toimii myös tutkimusympäristönä teknologian kehittämisessä.
Tällä hetkellä verkostossa on huippuyliopistoista Stanford, Princetonin yliopisto on erittäin läheisessä yhteistyössä, MIT eli ihan kärki yliopistoja maailmasta. Tämä tietysti selittyy osittain myös sillä, että Afrikka on se manner, jossa tällä hetkellä Yhdysvallat ja Kiina kilpailevat erityisesti huomiosta ja resursseista. Tämä osittain selittää yliopistojen ja yritysten kiinnostusta erityisesti Afrikan mantereella tehtäviin uudentyyppisiin ratkaisuihin ja palveluihin, jotka sitten äkkiä kääntyy niin, että jos tällainen ekosysteemi on käynnissä Afrikassa, niin se on erittäin kiinnostava ajatellen Yhdysvaltalaisia yrityksiä tai yliopistoja, päästä siihen yhteisöön omilla palveluilla mukaan.
Mökki sai alkunsa Aalto-yliopiston kampuksella toteutetusta 5G-kesäkoulusta. Silloin se toteutettiin ensimmäisen kerran 2019 yhteistyöprojektina kaikkien yliopistojen ja merkittävien yritysten kanssa. Kesäkoulussa opiskelijat saivat haasteen SELLO-kauppakeskukselta, että miten kauppakeskus voi hyödyntää 5G-teknologiaa, silloin 2019 oltiin vielä aikaisemmassa vaiheessa 5G-asioissa. Opiskelijoiden yksinkertainen idea oli, että tehdään kauppakeskukseen playground, joka tuo sinne paikallisen 5G-verkon tai parannetut verkot tällaisena ulkopuolisena palveluna ja sen lisäksi siihen voidaan liittää oppimisympäristöä 3D-maailmassa ja monia muita palveluita.
Nokian asiantuntijat tunnistivat kelpo idean, ja sen jälkeen oltiin nopeasti testaamassa Aalto-yliopiston kauppakeskus-ympäristössä. Jo kuukauden päästä oltiin esittelemässä sitä Stanfordin yliopiston kampuksella, UCLA:ssa, USC:ssä, tällaisena uudenlaisena mahdollisuutena, joka voisi muuttaa tapaa oppia ja kouluttautua ja tarjota palveluita. Ei poistaen meidän nykyisten yliopistojen roolia, vaan enemmänkin niin, että yliopistolle se saavutettavuus ulkopuolelta nopeita yhteyksiä hyödyntäen säilyy. Mutta myös toisinpäin, että yliopiston palvelut, on se sitten Stanford tai mikä tahansa tutkimustoiminta, voi jalkautua nopeasti, minne päin tahansa maailmassa hyödyntäen uusinta verkkoteknologia.
Vielä tähän mökin levittämiseen, meillä on nyt Afrikan School of Economics ensimmäinen partneri, jolla on jo useita kampuksia, ja he ovat levittäytymässä kahteenkymmeneen maahan Afrikassa.
Toinen käytännön väline meillä on 5G-kesäkoulu, joka on lähtöisin Aalto-yliopiston kampukselta. Se toimii tällaisena matalan kynnyksen juttuna, joka viedään kampukselle ja saadaan yliopistot mukaan siihen, samalla pystytään avaamaan niitä 5G:n hyötyjä, miten se alue voisi hyötyä 5G-asioista. Samassa tarjotaan myös mahdollisuus, että voidaan tehdä alustava analyysi tämän kampuksen yhteyksien parantamisesta, ja oppimisympäristöjen ja digipalvelujen ympäristöjen parantamisesta, jolloin me voidaan puhua siitä, että ollaan nopeasti sadalla kampuksella Afrikassa.
Miten sitten pysyy kärryillä missä mennään MOKKI Incin kanssa, niin helpoin tapa on seurata startnorth.com -sivuja. Tämä on poikkeuksellinen yritys siinä mielessä, että tämä toiminta, joka on käynnistynyt yhdistys-muotoisena Start North -toimintana, niin siirtyy nyt osittain yritystoiminnaksi. Vahvasti sosiaalisesti painottuneeksi yrittäjyydeksi, sillä on suuri impact maailmanlaajuisesti. Pidämme ihmiset ajan tasalla Start North -sivujen kautta, siitä missä myös tässä MOKKI Inc yrityksen kehittämisessä mennään. Eli Start North on iso MOKKI Inc:in omistaja. Siellä tosiaan taustalla on tällä hetkellä kansainvälisiä ammattilaisia ja pian myös sijoittajia.
Marjo Uusi-Pantti: Kiitos Start Northin puheenjohtaja Jari Handelberg.
Marjo Uusi-Pantti: Väyläviraston mobiiliverkkoasiantuntija Peteveikko Lyly, mitä digirata-hankkeessa tapahtuu juuri nyt?
Peteveikko Lyly: Digiratahanke on ollut käynnissä muutaman vuoden, noin 2019 käynnistyi esiselvittelyllä ja esiselvittelyvaiheesta päätettiin mennä varsinaisen toteutuksen suunnitteluun ja nyt ollaan toteutuksen suunnitteluvaiheessa. Käytännössä työtä on tehty allianssissa, Väylävirasto, Finntrafic ja Raide Oy ovat muodostaneet allianssin ja allianssissa edistetään digiratahanketta, joka konkreettisimmillaan on junan kulunvalvonnan uudistushanke.
Kotka-Kouvola-Hamina eli KOKOHA-hankkeessa tehdään kulunvalvonnan radiopohjaisen toteutuksen testi. Käytännössä tätä testiä varten ratainfran puolelle asennetaan radioblog centre eli radiokeskitin ja vetureihin asennetaan uudentyyppinen junakontrolleri OBU-laite ja nämä yhdistyvät toisiinsa kaupallisen monikanavareitittimen kautta. Tavoite on se, että juna liikkuu radiopohjaisesti kulunvalvottuohjattuna vuonna 2023 ja vuonna 2024 suoritettavissa testeissä.
Rautatiemaailmassa perinteisesti on toimittu omissa privaattiverkoissa. Toisen sukupolven matkapuhelinverkkotekniikoissa käytettiin GSM-tekniikasta ja edelleen kehitettyä GSM-R määrittelyä rautateillä ja se on yhä edelleen dominoiva lähes ainoa Euroopassa hyväksytty rautatieradioverkkoratkaisu. GSM-R ratkaisu korvataan viidennen sukupolven standardeihin perustuvalla eli 5G-standardeihin perustuvalla FRMCS-määrittelyllä ja sen ensimmäinen versio hyväksyttäneen ensi vuoden alkupuolella. 5G-verkko pohjaisuuteen liittyy merkittävä uudistus, kun voidaan käyttää useampia kuin sitä omaa dedikoitua radioverkkoa. Tähän liittyen Kotka-Kouvola-Hamina alueella on tehty kuuluvuustestejä siitä, kuinka nämä kaupalliset matkapuhelinverkot toimivat. Siellä on ollut oma digiradan mittavaunu ajamassa ja on saatu tosi hyviä tuloksia sen yhteyden laadusta eli on ollut lyhyet viiveet ja yhteysvarmuus on ollut hyvin lähellä 100 %.
Rautateiden uudessa radioverkkoyhteydessä, eli FRMCS-määrittelyihin perustuvassa yhteydessä, yhtenä oleellisena ja merkittävänä uudistuksena on monen eri radioverkon yhteiskäyttö. Siitä on monia hyötyjä, vaikka moni operaattori tulevaisuudessa tulee toimimaan omalla taajuusalueella toimivassa 5G-verkossa, niin sen ohella voidaan joustavasti ja helposti siirtyä käyttämään varmentavia verkkoja, joita voivat olla kaupalliset matkapuhelinverkot. 4G, 5G tarjoavat riittävän lyhyet yhteysviiveet ja myöskin lähitulevaisuudessa oletetaan, että näitä ns. LOW ORBIT satelliittiverkkoja päästään hyödyntämään junan radiotietoliikenteessä.
5G-verkon erityisiä etuja rautatiekäyttäjien kannalta on 5G-verkon tarjoama lyhyt latenssi eli lyhyt viive. Lyhyt viive on tietysti jokaiselle käyttäjälle mukava, kun yhteys ja viesti ovat perillä vastaanottajalla nopeasti, mutta esimerkiksi tarkoissa käyttötilanteissa, kuten junien vaihtotöissä, joissa vaunut pitää saada pysähtymään mielellään kymmenien jopa senttimetrien tarkkuudella, niin näiden lyhyiden viiveiden merkitys korostuu, jolloin vaunujen ohjaaminen tulee aiempaa huomattavasti tarkemmaksi.
Muuta hyötymistä 5G-määrittelystä on se, että tähän 5G-verkkoon on määritelty Mission Critical -yhteyspalvelin, johon perustuen voidaan toteuttaa rautateille puhepalvelut, datansiirtopalvelut ja videonsiirtopalvelut eli rautatiet pääsevät hyötymään ison yhteisön tekemästä valmiista toteutuksesta Mission Critical Communication -palvelusta eikä tarvitse tehdä määrittelyjä vain rautateitä varten.
Rautateiden kulunvalvonnan kehityksessä tietysti tärkein asia on matkustajaturvallisuus, ja tilanteet, jossa junia jostakin syystä pitää pakkopysäyttää tarvitaan luetettava radioyhteys. 5G-verkoissa on viipalointitekniikka (slicing) sisäänrakennettuna ja slicing -tekniikan yksi merkittävä etu on se, että sillä saadaan aiempaa parempi yhteysvarmuus ja tätä kautta 5G-tekniikka on merkittävä lisä rautatieturvallisuuden edistämisessä. Suomessa on digiratahanketta varten perustettu omat sivut digirata.fi.
Marjo Uusi-Pantti: Kiitos Väyläviraston mobiiliverkkoasiantuntija Peteveikko Lyly.
Marjo Uusi-Pantti: Telia Finlandin teknologiajohtaja Jari Collin kerro meille 5G uutisia Telialta.
Jari Collin: Tällä hetkellä verkothan on rakennettu niin, että 5G-tukiasemat on kiinnitetty 4G-keskukseen, siitä johtuu termi 5G non-standalone. Me olemme itse asiassa Telialla viime vuodesta lähtien rakennettu itsenäisiä 5G-verkkoja ja me aloitimme ensimmäisenä rakentaminen yritysasiakkaiden kanssa. Meillä on useita privaattiverkko - yksityisverkkoratkaisuja, mitä olemme toteuttaneet meidän yritysasiakkaille.
Ehkä muutama mikä julkisuudessakin on ollut paljon esillä, on agnico eagle kultaivos lapissa Kittilässä. Siellä rakennetaan verkko maan alle ja se avaa ihan uudet mahdollisuudet kaivosteollisuudelle tehdä operaatioita etänä ja tuoda uutta automaatiorobotiikkaa ja myös turvallisuusohjelmistoa siihen mukaan.
Sitten on 5G standalone, joka on ns. itsenäinen verkko, joita yritysasiakkaat ovat käyttäneet jonkin aikaa, se on nyt tänä syksynä tuotu myös kuluttajille saataville. Me aloitimme viime vuoden marraskuussa, jolloin me tuotiin tuotantokyvykkyys meidän verkkoihin. Meillä oli asiakkaita, jotka käyttivät verkkoaan ja antoivat meille palautetta mihin suuntaan itsenäistä verkkoa pitää kehittää ja me lanseerasimme kevään aikana standalone kyvykkyys kaikille meidän 3,5 GHz:n tukiasemille. Syksyllä toimme sen osaksi meidän kaupallista tuotetta. Eli tänä päivänä me käytämme myös 5G itsenäistä verkkoa, ns. standalone verkkoa, myös kuluttaja-asiakkaille. Se avaa kuluttaja maailmassa uusia sovellusalueita. Eli tällä kyberturvallisuudella on myös merkittävä rooli näissä meidän yritys use caseissa. Kaivosteollisuus on erittäin hyvä esimerkki, että kaikki se data mikä siellä kaivoksissa liikkuu, sitä pitää tietenkin suojata, ettei kenelläkään ulkopuolisella ole pääsyä siihen. Sitten on myös Posiva ydinjätteenkäsittelylaitos, joka on myös julkista tietoa, johon rakennetaan 5G kuuluvuus ja 5G privaattiverkko ja myös siellä datan suojeleminen ja kyberturvallisuus näyttelee isoa roolia. Näillä on iso merkitys meidän liiketoiminnan kannalta.
Sitten jos mietitään tulevaisuuden sovellusalueita, teollisuudesta on jo ollut paljon puhetta, siitä tässä äskenkin puhuttiin, mutta sitten kuluttajasekmentissä mitä me nähdään, kun päätelaitteet kehittyvät, niin syntyy uudentyyppisiä innovaatiota virtuaalitodellisuuden ympärille, eli silloin kun meillä on itsenäinen 5G-verkko ja olemme viipaloineet riittävästi kapasiteettia eri käyttötarkoituksiin, tulemme mahdollistamaan sen, että syntyy virtuaalitodellisuuteen liittyviä uusia palveluja. Nämä voisivat olla vaikka, otetaan nyt esimerkkinä etätyöskentelytyökalut, vaikka Teams-palvelu ja sen ympärille rakennettu uusi virtuaalinen kokonaisuus. Tai sitten jos lähtee vaikka televisiosta liikkeelle, uuden teknologian televisiot 8k-sovellukset ja niiden ympärille rakennettavat uudet virtuaaliset palvelut, niin ihan varmasti tulee näyttelemään isoa roolia. Se vaatii myös päätelaitepuolella kehittymistä, ja jollain aikataululla tullaan sitten näkemään uudentyyppisiä päätelaitteita. Niiden ei tarvitse olla älypuhelimia eikä kännyköitä, vaan ne voivat olla, vaikka silmälaseihin integroituja sovelluksia, ja tai kello, tai asuihin liitettyjä kameroita, ynnä muita, että huikeita mahdollisuuksia tässä tullaan näkemään.
Teknologian kehittäminen on aika mielenkiintoista ja varsinkin kun pääsee mukaan tutkimuslaitosten ja yliopistojen kanssa tehtävään tutkimukseen, ja sen takia minulla on hyvin läheiset kontaktit Aalto-yliopistoon, jossa toimin professorina. Teollisuuden digitalisaatio ja teolliset järjestelmät on se mielenkiinnon kohde, mitä siellä tehdään ja paljon tehdään tutkimusta tänä päivänä, yliopistomaailma tutkii jo 6G:n mahdollisuuksia. Tietenkään teollisuudessa nyt ei olla vielä ihan niin pitkällä, mutta yliopistomaailma ja tutkimusryhmät keskittyvät jo seuraavan sukupolven mobiiliteknologiaan, ja on todella tärkeätä olla mukana myös niissä keskusteluissa, joissa ymmärtää, että mitä tulevaisuus tuo tulleessaan, myös sitten operaattoreille.
Teleoperaattorilla on myös iso rooli tässä energiatehokkuuskeskustelussa, josta nyt tänä syksynä erityisesti käydään paljon depaattia. Meidän televerkkojen sähkökulutus on samaa luokkaa kuin ison tuotantolaitoksen tai sellutehtaan kulutus vuodessa, ja koko ajan, kun datamäärät liikkuu entistä enemmän, niin myös energian käyttö lisääntyy meidän verkossa. Sen takia me ollaan tosi paljon laitettu kehityksessä paukkuja tähän energiatehokkuuteen. Energiatehokkuus on itse asiassa meidän tammikuun puolivälissä tapahtuvan Telia day one -tapahtuman yksi pääagenda kohdista, joissa keskustellaan mikä on operaattoreiden suhde tähän energiakeskusteluun ja tehokkuuteen ja sitä kautta tietysti ympäristöystävällisyyteen.
Marjo Uusi-Pantti: Kiitos Telian teknologiajohtaja Jari Collin. 5G Momentum uutisista kiitos ja kuulemiin.