Jakso 5: 5G muuttaa teollisuutta - teksti

Alina Koskela [00:00:02]: Mullistaako 5G teollisuuden ihan kokonaan?

Simo Säynevirta [00:00:06]: Ei. Ei ihan kokonaan, mutta aika isosti.

Marjo Uusi-Pantti [00:00:12]: Tuotantohävikit alas. Se on todella merkittävää.

[00:00:15 musiikkia]

Alina Koskela [00:00:28]: Tässä podcastissa puhutaan 5G:stä katse tulevaisuudessa, jalat maassa ja keskustelu kiinni faktoissa. Minä olen erityisasiantuntija Alina Koskela, liikenne- ja viestintävirasto Traficomista. Tänään meillä on aiheena teollisuus ja energia.

[00:00:43 musiikkia]

Alina Koskela [00:01:08]: Minulla on tänään kaksi vierasta. Simo Säynevirta ABB:ltä, tervetuloa.

Simo Säynevirta [00:01:12]: Terve.

Alina Koskela [00:01:13]: Ja toinen vieraamme on Marjo Uusi-Pantti Traficomilta, tervetuloa.

Marjo Uusi-Pantti [00:01:17]: Kiitos.

Alina Koskela [00:01:18]: Simo, olet tehnyt koko työurasi teollisen digitalisaation parissa. Kun aloitit 90-luvun puolivälissä, mikä tiedonsiirron murros oli silloin käynnissä?

Simo Säynevirta [00:01:28]: No silloin tietysti, aika pian tuli kännykät työkäyttöön eli jos Suomessa ollaan, niin tämä oli se juttu. Se, mikä itse asiassa vasta jälkikäteen ilmeni, oli se, että voidaan puhua laajemminkin tästä, miten tietotekniikka oli kehittynyt. Siinä vaiheessa PC-tietokone oli saavuttanut sellaisen suorituskyvyn, että sillä voitiin tehdä haastavia optimointilaskutoimituksia. Päädyin itse asiassa tekemään tällaista diplomityötä ABB:lle, jossa optimoitiin paperitehtaan tuotantoa. Aikaisemmin tällainen ratkaisu oli vaatinut jotain midikonetta tai keskustietokonetta ja nyt se voitiin tehdä henkilökohtaisen PC:n resursseilla. Siitä tietysti seurasi kaikki tämä, mitä tänään nähdään eli nyt on jatkettu tätä [Mooren? 00:02:19] lain toteuttamista. Joka puolitoista vuosi laskentateho on tuplaantunut ja hinnat ovat vastaavasti pudonneet. 5G on siihen luonnollista jatkumoa.

Alina Koskela [00:02:34]: Aika huima kehityskulku, kun puhutaan kuitenkin siitä, että tässäkin on vain 20 vuotta mennyt aikaa. Maria, millaiseen arkiseen asiaan olisit halunnut 5G:tä tällä viikolla?

Marjo Uusi-Pantti [00:02:45]: Arkiseen asiaan. Kävin junalla Kotkassa Kouvolan kautta. Ehkä matkan olisi voinut toteuttaa vähän nopeamminkin, tietysti suorempaakin reittiä. Kuvan siirto, kaikki normaalit työaskareet varmaan sujuisivat paremmin, jos olisi ollut kenttää tuolla maakunnissa liikkuessa.

Alina Koskela [00:03:05]: No, kun mietitään 4G-verkkoa, niin 4G-verkon nopeus toi aikoinaan laadukkaita videoita kaikkien käyttöön ja viihdettä, muun muassa puhelimiin. Kun puhutaan 5G:stä, niin usein puhutaan teollisuudesta ja käyttötapauksista, joita teollisuudessa voidaan nähdä. Miksi?

Simo Säynevirta [00:03:24]: No se on tosiaan näin, että 5G-verkko tuo muutamia tällaisia lisäkyvykkyyksiä. 4G:ssä tuli tämä, että voitiin YouTube-videota striimata kännykällä, mutta mitä teollisuudessa tarvitaan, niin tarvitaan itse asiassa erittäin korkeaa luotettavuutta verkoille. Toisaalta, mitä pidemmälle mennään siihen, että ruvetaan ohjaamaan prosesseja käyttäen tiedonsiirtomekanismia, niin luotettavuuden lisäksi tarvitaan usein suorituskyvyn ja kaistan leveyden lisäksi sitä, että tiedonsiirron latenssi, kuinka kauan kestää saada vastaus toisesta päästä, kun kysymys esitetään, niin sen pitää olla alhainen ja ennustettavissa oleva. Nämä vaatimukset toteutuvat ensimmäistä kertaa 5G:llä. Ja se mahdollistaa sen, että voidaan tuoda teollisuuteen langattomia ratkaisuita.

Alina Koskela [00:04:19]: Eli ollaan tekemässä myös eräänlaista tuottavuusloikkaa. Pystytään optimoimaan tekemistä tämän kautta. Jos puhutaan kilpailukyvystä, niin mullistaako 5G valmistavan teollisuuden? Marjo, mitä mieltä olet?

Marjo Uusi-Pantti [00:04:31]: No ehdoton etu on tuotannon hävikin tiputtamisessa. Todellakin viiveettömyys mahdollistaa ensimmäisen kerran langattomana mittaukset, säädöt ja analytiikan reaaliaikaisena. Tuotannon muutoskyky, ja kaikkiin tuotantolaitoksiin ei todellakaan pystytä rakentamaan kuituverkkoa, niin 5G on tämä mahdollistaja.

Simo Säynevirta [00:05:01]: Nostaisin tuohon ehkä sen vielä lisäksi, että perusasioiden pitää olla. 5G ei ole se kaiken ratkaiseva, jos perusasioita ei ole olemassa. Mitä tarkoitan tällä, niin jos meillä on esimerkiksi kokoonpanotyötä ja se on käsityötä, niin siinä 5G ei auta. Sitten, jos tuotantoprosessi on automatisoitu ja on tehty perusinvestoinnit siihen, että peruskyvykkyys on olemassa, niin silloin 5G tuo siihen uusia mahdollisuuksia, joita voidaan edelleen hyödyntää.

Alina Koskela [00:05:30]: Aivan eli 5G yksinään ei ole ratkaisu kaikkeen, mutta avaa uusia mahdollisuuksia silloin, kun muut peruspalikat ovat kunnossa?

Simo Säynevirta [00:05:40]: Kyllä.

Marjo Uusi-Pantti [00:05:41]: Ja 5G:n ei tarvitse korvata kaikkea. Sitä hyödynnetään siellä, missä sitä ei ole aikaisemmin pystytty toteuttamaan, tällaista nopeaa muutosta.

[00:05:47 musiikkia]

Alina Koskela [00:06:07]: Usein, kun puhutaan 5G:stä, niin puhutaan tällaisesta tripletistä eli on tällainen trio. Puhutaan isosta datasta, puhutaan esineiden internetistä tai internet of things, iot:sta ja sitten 5G:stä. Niiden välisestä yhteydestä. Ne ovat mullistava yhdistelmä. Kun mietitään esineiden internetiä, niin silloin puhutaan laitteiden, koneiden kytkeytymisestä verkkoon, massiivisesta koneiden välisestä viestinnästä ja viestinnän lisääntymisestä. Millaisia teollisuuden sovellutuksia tästä kehityskulusta voi syntyä teollisuuden puolelle?

Simo Säynevirta [00:06:40]: Yksi alue, mikä lisääntyy huomattavasti tällä hetkellä, niin on kaikenlaisen älykkään analytiikan käyttö, esimerkiksi videostriimien perusteella. Rakennetaan vaikka modernia prosessiteollisuuslaitosta, niin siellä voi olla satoja videofeedejä. Aikaisemmin on ollut valvontakameratyyppisiä sovelluksia, mutta mitä kehitetään niiden pohjalta tänään, on se, että sitä videokuvaa ei välttämättä katsele ihminen jossain valvomossa, vaan sitä tulkitsee käytännössä tekoälysovellus, joka pystyy puuttumaan prosesseissa havaittuihin häiriöihin. Mihin tarvitaan 5G:tä tässä, on ensinnäkin se, että jotta voidaan sillä tekoälyllä tulkata kuvaa, niin tarvitaan hyvin korkealaatuista videokuvaa. Se vaatii erittäin suuren videonsiirtokapasiteetin, nimenomaan sinne datakeskukseen päin. 5G:ssä tämä puoli ottaa merkittävän harppauksen eteenpäin. Toinen on se, että kun tekoäly havaitsee jonkun asian, johon pitää puuttua, niin puuttuminen voi olla automaattinen toiminto. Esimerkkinä, rakennetaan vaikka uusia sahalinjoja ja siellä perinteisesti ihminen on ollut katsomassa, ovatko lankut käyriä vai ei, niin nykyään tämä tehdään konenäkösovelluksella. Sitten, jos siellä on käyrä lankku, joka pitää sieltä välistä poistaa, niin käytännössä automaatio ohjaa sen niin, että se menee sivuun siltä linjalta.

Marjo Uusi-Pantti [00:08:11]: 5G:n hienous on siinä, että se yhdistää nämä uudet teknologiat. Konenäön, tekoälyn, reunalaskennan, niin edelleen. Tuo uusia, viiveettömiä mahdollisuuksia.

Alina Koskela [00:08:23]: Automaatio on yksi asioista, kun puhutaan teollisuuden käyttötapauksissa. Tuleeko esimerkiksi trukeista ja nostureista etäohjattavia tai automaattisia? Mitkä ovat konkreettiset käyttötapaukset?

Marjo Uusi-Pantti [00:08:35]: Ne ovat jo etäohjattavia.

Simo Säynevirta [00:08:36]: Juuri näin.

Alina Koskela [00:08:37]: Tulevaisuus on jo täällä.

Marjo Uusi-Pantti [00:08:40]: Meillä on mahdollisuuksia. Kaikkeen ei tarvita 5G:tä, mutta ehkä autonominen ajo paranee ja mahdollisuudet. Tulee tekoäly, joka antaa ratkaisut ja tiedon, mihin vaunuun minun pitää lähteä hakemaan tavaraa.

Simo Säynevirta [00:08:54]: Sitten sanoisin, tietysti mielenkiintoisia alueita ovat vaikkapa kaivokset. Me teemme paljon nyt sitä kehitystä, missä pyrimme vaarallisista työoloista tuomaan kaikki ihmiset pois. Nyt tänään jo esimerkiksi kaivoskoneita voidaan etäohjata, mutta autonomiset kaivoskoneet, jotka käytännössä päättelevät itse sen, missä ovat ja miten tähän pitäisi reagoida, niin siinä nimenomaan tarvitaan lisää edelleenkin tätä tekoälyn ohjaaman järjestelmän hyödyntämistä. Verkkojen täytyy olla nimenomaan sellaisia, että ne kaivoksessa toimivat. Siinä on sama juttu, että sinne kaapelin vetäminen, sinne kaivokseen, on todella hankalaa. 5G tarjoaa siinä uusia mahdollisuuksia.

Marjo Uusi-Pantti [00:09:41]: 5G on aika merkittävä turvallisuuden tekijä, jos ajattelee työturvallisuutta.

Alina Koskela [00:09:46]: Miten esimerkiksi kunnossapito ja korjaukset? Toki teollisuuspuolella on erilaisia sovellutuksia, missä tarvitaan myöskin tämän tyyppisiä toimia. Onko siihen potentiaalia 5G:llä?

Marjo Uusi-Pantti [00:09:58]: Ennakkohuolto, sensorointi, laitteissa on jo hyvin pitkälle riippuen tietysti laitteesta, mutta 5G, mikä on uusi etuus siinä, on se, että pystytään erittäin kriittisissä käyttötarkoituksissa ja prosesseissa reagoimaan todella nopeasti. Tietysti saadaan entistä paremmin dataa sieltä. Voidaan käyttää kameraakin, mikä tuottaa aina paljon enemmän tietoa kuin vaan yksittäiset sensorit.

Simo Säynevirta [00:10:25]: Lisäksi, mikä on oleellista, niin on se, että 5G tarjoaa rinnakkaisen mahdollisuuden liittää laitteita. Jos ajatellaan, meillä ABB:llä toimitetaan robotteja, moottoreita ja taajuusmuuttajia asiakkaille. Tänäänkin tällaiset tuotteet ovat olleet liitettynä johonkin tyypillisesti. On esimerkiksi paikallinen automaatiojärjestelmä. joka ohjaa asioita. Nyt voimme, nimenomaan kunnossapitopuolella, me voimme luoda rinnakkaisen tiedonsiirtokyvykkyyden, jolla saamme tiedon vaikkapa meidän etäpalvelukeskuksiimme. Me puhumme yhteistoiminnallisesta toimintamallista, että siinä on käytännössä silloin, meidän asiantuntijamme voivat olla samanaikaisesti yhteydessä laitteeseen, kun paikallinen huoltomies vaikka.

Alina Koskela [00:11:16]: No Simo, ABB yhteistyökumppaneineen on toteuttamassa Helsingin taajuusmuuttajatehtaalle maailman ensimmäistä langatonta, 5G-tekniikkaa hyödyntävää tekoälysovellusta teolliseen käyttöön. Mistä siinä on oikein kysymys?

Simo Säynevirta [00:11:30]: Korjaan tässä vähän kysymystäsi. Me olemme toteuttaneet sen jo eli se on käytössä siellä. Se oli viime kesänä, kun me sen lanseerasimme, niin se oli maailman ensimmäinen tekoälysovellus, joka toimii tuotannossa ja käyttää kaupallista 5G-verkkoa siinä. Mistä siinä on kyse, niin on siitä, että meillä on tällainen kriittinen kokoonpanotyön vaihe meidän taajuusmuuttajassamme. Se vaihe on vielä sellainen, että sitä ei kannata robotisoida eli siinä itse asiassa ihminen on paras tekemään sen työvaiheen. Koska se työvaihe on kriittinen, niin me haluamme varmistaa, että asiat menevät oikein. Esimerkiksi oikeat osat menevät oikeille paikoille siinä kokoonpanossa. Nyt perinteisesti, miten se on mennyt, niin meillähän on tietenkin laadun varmistus ja me testaamme kaikki laitteet, mutta voi käydä niin, että vasta myöhemmin huomataan testissä, että nyt jokin ruuvi meni väärään kireyteen. Nyt pystymme tällä sovelluksella seuraamaan kokoonpanotyötä, kun se tapahtuu. Ja mitä siinä tapahtuu teknisesti, niin tosiaan videokameralla kuvaamme sitä kokoonpanoa. 5G:tä käytetään raakavideon siirtämiseen meidän datakeskukseemme tai itse asiassa kumppanimme datakeskukseen. Siellä tekoälysovellus tulkitsee eli vertaa käytännössä sitä, mitä kamera näkee siihen, mitä meidän työohjeemme sanoo, että siinä pitäisi näkyä. Jos siinä havaitaan poikkeamaa, niin tieto siitä, että nyt tässä tuli virhe tai osa meni väärään kohtaan, se annetaan välittömänä palautteena siihen työpisteeseen. Käytännössä videokuvaan suoraan piirretään, että nyt tämä meni väärin. 5G mahdollistaa sen, että saamme tämän tiedonsiirron toteutettua. Tekoälysovellus tulkitsee sen ja se tulee välittömästi, se palaute, sille työntekijälle.

[00:13:11 musiikkia]

Alina Koskela [00:13:26]: Puhutaan hetki vielä energiasta. Nykyään kuulee usein termin smart grid. Mitä se on ja miksi tietoliikenteellä on siinä keskeinen rooli?

Simo Säynevirta [00:13:37]: Smart grid on älykäs sähköverkko tai sitä sillä on tarkoitettu tähän asti. Itse asiassa, mikä on minusta hyvin kiinnostavaa, on se, että jos mietitään, mitä meidän pitää saada aikaiseksi, esimerkiksi ilmastonmuutoksen ehkäisemiseksi, niin meidän pitää käytännössä pystyä luopumaan hiilen käytöstämme tai saada hiilineutraaliksi nämä systeemit. Mitä se tarkoittaa käytännössä? Se on sitä, että kaikki tulevat sähköistymään, ja toisaalta meidän pitää pystyä asioita linkittämään yhteen. Nyt vaikka tällainen tehdas on osa meidän energiaverkostoamme ja jos meillä on datakeskus, niin teemme siellä lämmöntalteenottoa ja teemme siitä kaukolämpöä. Kaikki asiat kytkeytyvät ihan uudella tavalla yhteen. Tulee tällaista sektorikytkentää. Se vaatii sen, että meillä on tietoa kytkettävissä yhteen. Voimme ohjata kokonaisuutta. 5G tarjoaa siihen tiedonsiirtokyvykkyyden, mutta sitten, kun se yhdistyy siihen, että siinä on samalla tämä ohjelmistoarkkitehtuuri tai alustanäkökulma nähtävissä, niin pystymme ihan uudella tavalla ohjaamaan näitä asioita. Tosiaan älykäs verkko, se on jatkossa muutakin kuin älykäs sähköverkko. Se on itse asiassa koko tämän systeemin integroitu ohjaaminen.

Marjo Uusi-Pantti [00:14:56]: Puhutaan paljon hajautetusta energiantuotannosta. Se on myös hajautetun energiantuotannon tiedon yhdistämistä. Sitten tietysti, otetaan vaikka tuulimyllyt, ne voivat olla esimerkiksi sijoittuneet todella erikoisiin, hankaliin paikkoihin, off shorea ja muuta. Miten ne kommunikoivat keskenään, miten säätietoa esimerkiksi jaetaan niiden välillä. 5G on yhdistävä tekijä sellaisissa äärimmäisissä, erikoisissa, poikkeavissa olosuhteissa.

Simo Säynevirta [00:15:26]: Jos katsotaan, mihin tämän sähköverkon ohjauksessa 5G tuo uusia näkökulmia, niin esimerkiksi sähköverkon suojaustoiminnoissa voidaan hyödyntää 5G:tä siten, että esimerkiksi seurataan sähköverkon tilaa kahdessa maantieteellisesti toisistaan erotetuissa pisteissä. Jos havaitaan, että täällä on vika, niin me näemme sen siitä, että vaikka jännitearvot ovat erilaisia kahdessa maantieteellisesti kaukana toisistaan olevissa pisteissä. Mutta meidän pitää hyvin nopeasti päätellä siitä, että mitä me teemme. Mikä katkaisin avataan, ettei sieltä vaikka muuntaja räjähdä jännitepiikkiin. Tämä vaatii sitä, että tuomme tiedon yhteen paikkaan, teemme päätelmän ja sitten annamme ohjauskomennon. Kaiken tämän pitää tapahtua alle 10 millisekunnin sisään, jotta pystymme tilanteen hoitamaan. 5G tuo tähän oleellisesti sen, että meillä on tiedon siirron latenssi eli kuinka kauan kestää mennä tiedon keskitettyyn paikkaan ja sieltä ohjauskomennon takaisin sinne. Se on merkittävästi alhaisempi kuin aikaisemmin.

Alina Koskela [00:16:35]: Kun mietitään 5G:n mahdollisuuksia, niin paljon niiden toteutuminen riippuu siitä, kuinka yritykset ja markkinat ottavat niitä käyttöön. Toki 5G:n käyttöönotto on tällä hetkellä aika alussa vielä, mutta millaiset yritykset tarttuvat ensivaiheessa tilanteeseen? Kuulostaa ainakin siltä, että osoittaa konkreettisia hyötyjä, mitä 5G tuo.

Marjo Uusi-Pantti [00:16:54]: Varmasti yritykset, jotka erittäin vahvasti suuntaavat kasvuun ja tuotannon kehittämiseen. Oikeastaan ei voi sanoa, että se olisi tietyn tyyppinen yritys. Kaikki kulminoituu johtoon. Siellä, missä on osaamista. Tämä on ehkä kynnyskysymys, että kenellä on ymmärrys ja osaaminen 5G:stä ja pystyy hahmottamaan sen kaikki mahdollistamat hyödyt omassa tuotannossaan.

Simo Säynevirta [00:17:19]: Ja sellaisen voi nostaa, että alue, voidaan puhua vaikka kaivoksista. Alue, jossa ei ole aikaisemmin ollut mahdollista tehdä näitä asioita, niin siellä tulee sitten. Jos tulee tarve kehittää toimintaa, ja kaivoksissa pyritään siihen, että vaarallisista töistä ihmiset pois. Kaivokset ovat autonomisia siten, että laitteet liikkuvat siellä itse ja ne kaikki ovat sähköisiä. Meillä on hyvin vahva kehitys tuolla alueella. Itse asiassa tuolla alueella Suomessa on maailman johtavaa osaamista. Näkisin, että siellä yhdistyy tämä, että on tarve. Nyt 5G tuo uuden kyvykkyyden, joka mahdollistaa uusien ratkaisujen rakentamisen.

Alina Koskela [00:18:03]: On arvioitu, että 5G:n teknologia voi kasvattaa tuottavuutta jopa kymmeniä prosentteja. Miltä tällainen arvio kuulostaa?

Simo Säynevirta [00:18:11]: Se on ihan mahdollinen eli nyt, jos ajatellaan tuottavuutta. Riippuu vähän, miten määritellään tuottavuus. Onko se henkilöiden tuottavuutta. Nyt, jos mietitään sitä, että on vielä aika paljon tämmöisiä rutiinitehtäviä tehtaissa. Jos voidaan käytännössä nostaa työn jalostusarvoa niin, että ihmiset eivät tee rutiinitehtäviä, vaan itse asiassa robotit ja automaatio hoitavat ne asiat, ja ihmisten työ keskittyy siihen, kuinka robotteja ohjataan. Siinä 5G tarjoaa tämän tyyppistä mahdollisuutta. Esimerkiksi sitä kautta syntyy kyllä iso mahdollisuus tuottavuusloikkaan. Se vaatii sitä, että otetaan mahdollisuudet käyttöön. Teknologia itsessään ei sitä tee, vaan se vaatii sitä, että prosesseja on automatisoitava ja robotteja tarvitaan lisää.

Marjo Uusi-Pantti [00:19:07]: Tietysti yksi tekijä on tämä työturvallisuus, mitä on vaikea siirtää euroiksi. Jos oikeasti pystytään työmetodeja muuttamaan ja valvontaa, niin se on aika iso etu.

Alina Koskela [00:19:21]: Seuraavaksi kuulemme mobiiliratkaisujen johtaja Eetu Prieuria Elisalta. Hän kertoo, miten 5G mullistaa teollisuutta ja millainen on tulevaisuuden tehdas.

Eetu Prieur [00:19:31]: Me olemme tehneet erilaisia kokeiluja yhteistyössä suomalaisten teollisuusyritysten kanssa. Virtuaalitodellisuuden käyttöä olemme kokeilleet 5G-verkon yli. Rakennusteollisuudessa laadunvalvonnan parantamista 5G-verkon yli. Siinä keissinä oli sellainen, että rakennustyöntekijän kypärään asennetaan videokamera, joka kuvaa koko ajan kaikkea, mitä rakennustyömaalla näkyy. Kuva menee pilvipalvelimelle, jossa on koneoppiva algoritmi, ehkä tekoälyäkin mukana, joka tunnistaa videokuvasta mahdolliset laatupoikkeamat rakennustyömaalla ja osaa varoittaa niistä. 5G:n rooli tulevaisuuden tehtaassa on tarjota alusta tehtaan huomattavalle digitalisoinnille ja prosessien tehostamiselle. Yhä enemmän tehtaissa on robotteja, jotka hyödyntävät sekä liikkeissään että datan välityksessä 5G-verkkoa. Tehtaassa voi olla todella paljon sensoreita, jotka hyödyttävät massiivista esineiden internet-ominaisuutta. 5G:n on ennustettu vaikuttavan lähes kaikkiin teollisuuden aloihin. 5G on tullut kaupalliseen käyttöön vuoden 2019 aikana. Yritykset ovat tietenkin hyvin eri vaiheissa eli nopeimmat ovat aloittaneet jo ja laajentavat käyttöä lähivuosina. Varmaankin laajamittaisessa käytössä 5G-verkot tehtaissa, voisin kuvitella, että lähivuosina tullaan näkemään sitä.

Alina Koskela [00:21:26]: Siinä kuulimme Elisan mobiiliratkaisujen johtaja Eetu Prieurin ajatuksia. Miltä tämä kuulosti teistä?

Marjo Uusi-Pantti [00:21:33]: Se kuulosti siltä, että 5G on jo täällä käytettävissä ja odottaa hyödyntäjiään.

Simo Säynevirta [00:21:39]: Kyllä. Se on hyödynnettävissä ja se on meistä itsestämme kiinni, kuinka nopeasti pääsemme kokeiluista käytännön laajamittaiseen käyttöön. Siinä kannustaisin siihen, että nyt kannattaa aloittaa ja soveltaa näitä ratkaisuja. 5G itsessään ei ole se juttu, vaan juttu on se, kuinka me kehitämme tuottavuuttamme, laatuamme ja turvallisuuttamme tehtaissa ja tuotantoprosesseissa.

Alina Koskela [00:22:11]: Mikä on yksi konkreettinen asia, jonka pitäisi tapahtua, jotta asiat etenisivät Suomessa teollisuuden 5G:n suhteen?

Marjo Uusi-Pantti [00:22:20]: Sanoisin, että se on osaaminen. Sitä lisää. Tietoisuutta 5G:n mahdollisuuksista ja mahdollistamista muista teknologioista. 5G on yhdistävä teknologia näille muille ratkaisuille. Yhteistyötä, avoimuutta, tiedonjakoa.

Simo Säynevirta [00:22:39]: Rohkeutta. Ei sitä kannata, ei se odottamalla parane. Jostain päästä toimeksi. Niin kuin todettiin, niin mielellään tässä jaamme kokemuksiamme. Me olemme pikkuisen harjoitelleet asiaa. Jos joku on asiasta kiinnostunut, niin voitte olla yhteydessä.

[00:22:54 musiikkia]

Alina Koskela [00:23:09]: Olemme puhuneet aika paljon siitä, että itse asiassa 5G teollisuudessa on jo todellisuutta. Puhutaan sovellutuksista, jotka ovat otettavissa käyttöön. Nyt, kun sovellukset yleistyvät arjessa ja mahdollisesti melkein huomaamatta, niin miten 5G:n aiheuttamat muutokset näkyvät tämän podcastin kuulijalle huomenna, jos hän osaa asioita katsoa oikeasta kulmasta?

Simo Säynevirta [00:23:34]: Kuka kuuntelee.

Marjo Uusi-Pantti [00:23:37]: Ja se, että huomenna. Meillä on paljon tekeillä autonomisen ajon kokeiluja Suomessa. Vähitellen tulee busseja kaupunkiliikenteeseen. Tulee liikennevalojen optimointia, että liikenteen sujuvuus paranee. Toki liikennemäärät lisääntyvät varmaan koko ajan, että kuinka sen huomaa jokapäiväisessä. Tietysti siellä työpaikalla, olet teollisuudessa, tuotannossa, niin ehkä siellä se ...

Simo Säynevirta [00:24:05]: Niin ja sitten, kun se oikein toimii, niin ethän sinä sitä huomaa. Se on nimenomaan, että asiat vaan toimivat ja laatu on hyvää. Turvallisuus on taattu.

Alina Koskela [00:24:13]: Nyt on tarjolla ainutlaatuinen mahdollisuus. Onko jotain väärinymmärrystä, joka usein toistuu keskusteluissa liittyen 5G:hen? Saatte nyt korjata sen.

Marjo Uusi-Pantti [00:24:24]: Yleisesti varmaan tämä 5G-verkkojen rakentaminen. Todellakin se on vähän erilainen kuin edelliset generaatiot mobiiliverkoissa. Tosiaan 5G-verkko rakennetaan sen käyttötarkoituksen mukaiseksi sinne, missä sillä on kysyntää. Nyt ei ole tarkoitus kattaa kerralla koko Suomea ja sen jälkeen ruvetaan keksimään, mihin sitä käytetään, vaan se rakentuu sen mukaan, mihin ideoita tulee. Toivon mukaan paljon pilotteja ja kokeiluja, niin saadaan verkkokin sinne rakennettua sen mukaiseksi.

Alina Koskela [00:24:58]: Jakson aiheeseen liittyen, mitä henkilökohtaisesti odotatte eniten 5G:ltä?

Marjo Uusi-Pantti [00:25:03]: Tietysti tämä ekologinen näkökulma on aika magea, että pystytään tuotanto suunnittelemaan ja toteuttamaan ilman hävikkiä. Ennakoimaan laitteiston huoltotarvetta ja vikaantumista. Ja turvallisuus tietenkin. Toivottavasti tapaturmatilastoissa näkyy jossain vaiheessa. Mutta osataanko sitä assosioida yhtään.

Alina Koskela [00:25:27]: Näkyy nimenomaan positiivisella tavalla?

Marjo Uusi-Pantti [00:25:30]: Kyllä ehdottomasti, vähenevässä määrin tapaturmia.

Simo Säynevirta [00:25:33]: Haluaisin nähdä, että Suomi olisi tässä kiistaton globaali edelläkävijä. Ja se yhdistettynä tähän, mitä sanoit ekologisuudesta, niin se olisi kulma, mikä olisi kiinnostava. Kuinka Suomesta tehdään modernin yhteiskunnan mallimaa, missä rutiinityöt ovat automatisoitu, jossa yhteiskunta on hiilineutraali. 5G tarjoaa meille mahdollisuuden, jolla tämä kaikki toteutetaan linkitettynä yhteen. Silloin, jos tämä tapahtuu ja siinä päästäisiin seuraavan viiden vuoden aikana positioon, että Suomi on todella mallimaa, niin se on kansantalouden kannalta erittäin iso mahdollisuus. Voitaisiin viedä tätä osaamista. ABB:n kannalta, niin toimimme yli 100 maassa, niin voisimme periaatteessa viedä näitä ratkaisuja mihin vain.

Marjo Uusi-Pantti [00:26:24]: Mikä sovelluksista on mielenkiintoisinta, on se, että samoja käyttöratkaisuja pystytään hyödyntämään myös terveyden ja hyvinvoinnin puolella, mitä teollisuudessa hyödynnetään. Robottikamera, reaaliaikainen kuvansiirto, analytiikka. Kovaa vauhtia vanheneva kansa hyvin suurella tontilla eri puolilla Suomea. Pystytään saavuttamaan ja tavoittamaan ihmisiä ja seuraamaan terveydentilaa. Paljon erilaisia sovelluksia.

Alina Koskela [00:26:52]: Meillä on lopuksi aina kolme villiä visiota eli tällainen osio, jossa minä kerron teille toteaman ja teidän pitää sanoa, onko se scifiä vai realismia? Toteama yksi: kenenkään ei tarvitse tehdä töitä kaivoksilla, koska koneet toimivat etäohjauksella? Scifiä vai realismia?

Marjo Uusi-Pantti [00:27:09]: Realismia.

Simo Säynevirta [00:27:10]: Tämän päivän realismia.

Alina Koskela [00:27:12]: Ahtaajan ammatista on tullut IT-ala? Scifiä vai realismia?

Marjo Uusi-Pantti [00:27:18]: Tavoitetila.

Simo Säynevirta [00:27:21]: Kyllä se on realismia.

Alina Koskela [00:27:23]: Sähkönsiirto tapahtuu langattomasti teollisuuslaitoksiin vuonna 2030?

Simo Säynevirta [00:27:29]: Se on varmaan scifiä kyllä.

Marjo Uusi-Pantti [00:27:31]: Vastaan taas väärin, tavoitetila.

Alina Koskela [00:27:35]: Marjo ja Simo, kiitoksia tästä jaksosta.

Marjo Uusi-Pantti [00:27:39]: Kiitos.

Simo Säynevirta [00:27:39]: Kiitos.

Alina Koskela [00:27:40]: Ja kiitokset myös kuulijoille.

[00:27:42 musiikkia]

Alina Koskela [00:27:47]: Kuuntelitte Traficomin Suomi liikkeessä -podcastia. Löydät sen esimerkiksi Apple podcasteista ja Spotifysta.

[00:27:54 musiikkia]