Jakso 3: 5G muuttaa kaupunkeja - teksti

Alina Koskela [00:00:01]: Mullistaako 5G kaupungit ihan kokonaan?

Juha Salmelin [00:00:05]: Kyllä.

Heidi Himmanen [00:00:06]: Kyllä mullistaa.

[musiikkia 00:00:06]

Alina Koskela [00:00:18]: Tässä Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin Suomi liikkeessä -podcastissa puhutaan 5G:stä, katse tulevaisuudessa, jalat maassa ja keskustelu tiukasti faktoissa. Minä olen erityisasiantuntija Alina Koskela Traficomista ja luotsaan teitä tänään kaupunkien 5G:n ihmeelliseen maailmaan.

Alina Koskela [00:01:00]: Minulla on tänään täällä kaksi vierasta. Juha Salmelin Nokialta, LuxTurrim5G-ekosysteemin johtaja, tervetuloa.

Juha Salmelin [00:01:07]: Kiitos.

Alina Koskela [00:01:08]: Ja toinen vieraamme on Heidi Himmanen Traficomilta, johtava asiantuntija, tervetuloa.

Heidi Himmanen [00:01:12]: Kiitos.

Alina Koskela [00:01:13]: Juha, mihin arkiseen kaupungissa elämiseen liittyvään asiaan sinä olisit toivonut 5G:tä tällä viikolla?

Juha Salmelin [00:01:21]: Jos ajatellaan, minä tulin tänne tilaisuuteen omalla autolla, koska se oli ainoa nopea ja järkevä tapa. Minä olisin halunnut oikeastaan, että olisin voinut käyttää jotain robottibussia tai jotain muuta tapaa. Toisaalta, kun tulin omalla autolla, niin siellä oli monta liikennevaloa, jossa jouduin pysähtymään ihan turhan takia, koska ei siellä ollut ketään ihmisiä eikä autoja muualla. Elikkä olisi ollut hyvä nyt jo olla tällaisia uusia malleja käytössä.

Alina Koskela [00:01:50]: Mites Heidi, millaiseen arkiseen asiaan olisit sinä kaivannut 5G:tä?

Heidi Himmanen [00:01:55]: Ennen kaikkea siihen liikkumisen sujuvuuteen. Toki teen itse paljon etätöitä myös ja aika hyvät yhteydet on nykyäänkin. Mutta ehkä 5G voisi tuoda siihen vielä jotain lisämaustetta.

Alina Koskela [00:02:08]: Hienoa. Liikenne on toki erittäin tärkeä osa kaupunkia. Mutta kun usein puhutaan kaupunkikehityksestä, mainitaan sana "älykaupunki". Mitä mieltä te olette tästä termistä? Mitä se teille tarkoittaa?

Juha Salmelin [00:02:21]: Minun mielestä älykaupunki on kaupunki, missä on älykkäitä ratkaisuja ihmisten arjen helpottamiseksi. Sitten myös, nyt kun on ilmastomuutos niin tärkeä tai suuri asia, niin kestävä kehitys. Elikkä älykaupungeissa on arjen joustavuus ja kestävä kehitys yhdessä.

Heidi Himmanen [00:02:44]: Isoilla kaupungeilla on ehkä parempi mahdollisuus kehittää juuri tästä älykaupunkinäkökulmasta omaa toimintaansa, ajatellen esimerkiksi kestävää kehitystä ja digitalisaation hyödyntämistä. Ajattelen, että tehdään arki sujuvaksi ennen kaikkea kaupunkilaisille. Ehkä pienemmissä kaupungeissa se voi tarkoittaa jotain kekseliästä tapaa hyödyntää digitalisaatiota. Ei tarvitse investoida kalliiseen teknologiaan välttämättä, vaan hyödyntää olemassa olevaa fiksulla tavalla.

Alina Koskela [00:03:20]: Miten sitten 5G? Mitä 5G-palvelukehitys tuo kaupunkiin ja kaupunkilaisille?

Juha Salmelin [00:03:26]: Sen suurin hyöty on, että kapasiteettia tulee käyttöön 10- kertainen määrä verrattuna nykyiseen. Elikkä suurissa kaupungeissa jo nyt rupeaa olemaan liian ruuhkaista niin, että tietoliikenneyhteydet eivät toimi tarpeeksi nopeasti. Mutta alkuvaiheessa 5G tuo siihen suuren helpotuksen, että saadaan 10 kertaa suurempi kapasiteetti käyttöön. Sitten pitkässä juoksussa, kun lähdetään oikeasti kehittämään kaupunkeja kaupungin omien tavoitteiden mukaan, niin silloin 5G:llä voi olla vielä paljon suurempi merkitys siihen kaupungin kestävän kehitykseen. Siitä saadaan tällainen alusta sille, että kaikki IoT-laitteet, sensorit ja videokamerat, että niitä pystytään käyttämään paljo tehokkaammin.

Alina Koskela [00:04:16]: Kuulostaa hyvin visionääriseltä. Heidi, mihin kapasiteettia tarvitaan kaupungissa?

Heidi Himmanen [00:04:21]: Ennen kaikkea, jos nykyhetkenkin käyttötapaus, eli jos yrität lähettää videokuvaa omalta kännykältä, niin se ei ihan helposti mene läpi vaikka sähköpostissa 4G-verkon yli. Jo sen liikkuvan kuvan lähettäminen 5G:llä onnistuu huomattavasti paljon paremmin kuin 4G:llä. 5G voi mahdollistaa kaupunki- infran ja kaupunkitoimintojen optimointia ja resurssien hyödyntämistä paljon tehokkaammin kuin nykyään, ja myös turvallisuuden ylläpitämistä ja sujuvuuden seuraamista.

Juha Salmelin [00:05:00]: Heidi, puhuit juuri tästä videokuvasta. Hyvin tärkeä asia on se, että kaupungilla on reaaliaikainen tilannekuva siitä, mitä kaupungissa tapahtuu. Reaaliaikainen tilannekuva ei ole sitä vain, että katsotaan jostain ruudusta, mitä tapahtuu ja valvotaan ihmisiä. Se ei ole sitä, vaan se on sitä, että tekoälyn kanssa analysoidaan sitä videokuvaa ja sen kautta saadaan tehtyä älytön määrä uusia palveluita, jotka sitten auttavat kaupunkilaisia, kaupungin yrityksiä, liikennettä ja kaikkia mahdollisia kaupungin alueella olevia asioita.

Alina Koskela [00:05:40]: Myös yksi 5G:n kehityksen tavoitteista kaupungissa on arjen sujuvoittaminen. Millaisia esimerkkejä toisitte? Millaisia käyttötapauksia toisitte esille siitä arjen sujuvoittamisesta?

Juha Salmelin [00:05:53]: Jos ajatellaan kaupunkilaista, niin varmaan se, mikä omakin toive on, eli sujuva liikkuminen. Se on yksi ihan keskeinen. Mutta myös ihan se, että kaupunkilaisilla on toimivat tietoliikenneyhteydet omaan käyttöönsä. Siihen 5G varmasti tuo paljon lisää. Ajattelen myös, että kaupungin työntekijöille, kunnossapidolle ja tierakentamiselle 5G tuo uusia mahdollisuuksia tavalla, jolla voidaan niitä rakentamisen aiheuttamia häiriöitä esimerkiksi liikenteelle tai ympäristölle myös vähentää, koska prosessit ja tekeminen sujuvoituvat.

[musiikkia 00:06:23]

Alina Koskela [00:06:47]: Kun puhutaan älykkäistä kaupungeista, niin usein puhutaan myöskin älyvalaisinpylväistä, jotka liitetään tähän 5G-kehitykseen. Miksi ne ovat niin tärkeä puheenaihe?

Juha Salmelin [00:06:59]: Kun menemme tästä ensimmäisestä 5G-vaiheesta seuraavaan, jolloin tulee näitä pieniä tukiasemasoluja, niitä tulee niin paljon, että niille ei löydy oikein paikkoja, mihin ne laitetaan. Vaikka löytyykin, niin se on, jos se laitetaan esimerkiksi talojen seinille tai katoille, niin sinun täytyy jokaisen talon omistajan kanssa sopia, että voinko laittaa tämän tukiaseman, miten saan sinne kuidun ja sähkön. Nyt jos se on se valopylväs, jonka yleensä omistaa kaupunki, niin se on yksi paikka ja ne ovat juuri sopivan matkan päässä toisistaan, joille me voimme laittaa näitä tukiasemia. Sitten samalla, kun sinne laitetaan tukiasema, niin sinne voidaan laittaa ilmanlaatusensoreita, videokameroita ja kaikenmaailman sensoreita. Se on semmoinen konkreettinen, helppo paikka.

Alina Koskela [00:07:53]: Eli hyödynnetään jo olemassa olevaa kaupunki- infrastruktuuria siihen, että siihen lisätään myös uudenlaista sensorointia ja tukiasemaa?

Juha Salmelin [00:08:01]: Kyllä. Tietenkään se ei käy ihan suoraan vaihtamalla se. Täytyy saada mieluummin kuituyhteys ja sähkökin pitää olla koko ajan päällä. Usein valaisinpylväässä on sähköt vain päällä silloin, kun valo palaa. Sitten jos siihen lisätään esimerkiksi auton latausominaisuuksia, niin sitten pitää varmaan vetää vähän paksummat sähköjohdot, että saadaan tarpeeksi energiaa.

Heidi Himmanen [00:08:23]: Älypylväät ovat helppo, ketterä ratkaisu tuoda uudenlaista infraa sinne kaupunkeihin, jotka ovat jo muuten aika täyteen rakennettuja. Monet kaupunkisuunnittelijatkaan eivät halua ulkonäkösyistä, että sinne ihan joka paikkaan laitetaan erilaisia teknisiä vempaimia, vaan tämmöinen älypylväs voi olla tyylikäs ratkaisu tuoda sinne kaupunkikuvaan uutta teknologiaa.

Juha Salmelin [00:08:50]: Tästä päästään seuraavaan aiheeseen. Elikkä nyt, kun niitä pylväitä on siellä kaupungissa, niin on hankalaa, jos esimerkiksi on kolme mobiilioperaattoria, jos jokainen rakentaa oman verkon. Nyt kun meillä on niitä pylväitä vain yhteen kertaan, niin voisi ollakin parempi, että tehdään yhdessä ne tukiasemaverkot. Sitten tietenkin kaupunkikin voi olla tässä osallisena. Silloin jos esimerkiksi Suomessa meillä on kolme mobiilioperaattoria ja kaupunki, niin sillä kaupungin alueella ne kustannukset voidaan jakaa neljään osaan.

Alina Koskela [00:09:21]: Kuulostaa myös hyvin kustannustehokkaalta ratkaisulta. Nyt kun tästä vielä ajatellaan pidemmälle, niin kenen pitäisi olla se ajava voima tämän tyyppisessä kehityksessä?

Juha Salmelin [00:09:31]: Nyt jos kaupunki omistaa ne valaisinpylväät ja kaupungin etuja on se, että rakennetaan niitä sensoreita ja tätä tilannekuvaa, niin kyllä minun mielestäni se on kaupunki, jonka pitää olla se ajuri. Sitten se voi olla niin, että kaupunki haluaa perustaa sitten jonkun oman kaupunginlaajuisen yhtiön, joka ylläpitää tätä verkkoa. Toivon mukaan mobiilioperaattori on sitten siinä mukana niin, että siitä tulee se yhteinen. Mutta kaupunkiyrityksen pitäisi oikeastaan olla se ohjaava voima. Sen pitää olla yritys, koska sen pitää myös ylläpitää sitä kokonaisuutta. Sitten se pelkkä pylväs ei riitä, 5G, vaan siinä pitää olla sen jälkeen vielä jonkinlainen data- alusta, että siihen syntyy palveluita. Data-alusta, missä on avoimet rajapinnat niin, että periaatteessa kuka vain voi rakentaa tai suunnitella uusia palveluita sinne kaupungin alueelle.

Heidi Himmanen [00:10:29]: Eli kaupungilla on aika iso rooli sen itse digitaalisen infran rakentamisessa tai sen rakentamisen tukemisessa. Mutta data-alusta tulisi olla saatavilla kaikille sovelluskehittäjille, että syntyisi uusia palveluita. On nähty, että parhaiten syntyy uusia palveluita silloin, kun annetaan melkoisia vapauksia niiden kehittämiseen.

Alina Koskela [00:10:51]: Eli 5G kaupungissa on mahdollistava teknologia. Sillä on monia sovellutuksia. Millaisia 5G-kaupunkikokeiluja on Suomessa jo käynnissä?

Juha Salmelin [00:11:03]: Muutamassa kaupungissa ollaan voimakkaasti tutkimassa asiaa. Sitten esimerkiksi meillä on tässä Espoon kaupungissa tämmöinen pilotti, kun Keran alue rakennetaan, uusi. 2000 ihmistä tulee asumaan Keran alueelle. Pyrimme rakentamaan siihen tämmöisen 5G-pilotin. Tietysti kun me olemme Nokialla, niin meillä on ehkä niitä 5G-tuotteita käytettävissä ja olemme voineet käyttää niitä jo protoiluvaiheessakin. Elikkä me pääsemme siinä mielessä helpommin liikkeelle. Meillä on tässä konsortiossa 26 partneria, suomalaista yritystä. Nyt kun me olemme panneet kaikkien voimat yhteen, niin tästä rupeaa pikkuhiljaa jo kehittymään semmoinen ratkaisu, mikä tukee kaupunkia. Se ei ole pelkkä 5G, vaan edelleenkin se on ne sensorit. 5G yhdistää ne. Sitten tarvitaan se data-alusta, missä on avoimet rajapinnat, se kokonaisuus. Se data-alusta on tietenkin, siinä on se tekoäly hirveän suuressa roolissa, koska tekoälyllä voidaan sitten niitä sensoritietoja käsitellä. Eivät niitä ihmiset pysty käsittelemään, vaan se pitää olla tekoäly. Sitten siitä tulevat ne palvelut.

Heidi Himmanen [00:12:12]: Monissa kaupungeissa on jo 5G-palvelukokeiluja käynnissä, esimerkiksi Espoon lisäksi myös Helsingissä, Kuopiossa, Turussa ja Oulussa erilaisia 5G-palveluita. Tosiaan niitä sovelluskohteita on satoja ja satoja. Mutta nyt kehitetään niitä ensimmäisiä palveluita ja kokeillaan niitä.

[musiikkia 00:12:26]

Alina Koskela [00:12:49]: Datalla on siis erittäin suuri merkitys tässä 5G-kehityksessä kaupungeissa. Nyt kun me mietitään, niin kaupungeillahan on jo nyt hyvin paljon datavarantoja, joita voisi hyödyntää. Miksi niitä käytetään niin vähän?

Heidi Himmanen [00:13:00]: Nykyisellään datan hyödynnettävyys on hankalaa, koska se on sirpaloitunutta. Tähän tarvitaan tietenkin uudenlaisia konsepteja. Kaupungeilla on erittäin hyviä mahdollisuuksia kehittää myös esimerkiksi tekoälyä hyödyntämällä uudenlaisia palveluita jo heidän olemassa olevansa datan pohjalta. Tästä on hyviäkin

esimerkkejä, kokeiluja. Esimerkiksi tiedän, että Espoossa on pyritty olemassa olevan datan perusteella tunnistamaan lastensuojelun tarpeita.

Alina Koskela [00:13:35]: Olisiko siinä tapauksessa 5G ja sen yhteys tähän avoimeen alustakehitykseen jonkinlainen ajuri myös sille, että dataa pystyttäisiin hyödyntämään paremmin kaupungeissa?

Heidi Himmanen [00:13:45]: 5G mahdollistaa suuren määrän sensoreita ja suuren määrän datan keräämistä. Tämä data, jota tulee tämän esineiden internetin kautta, jonka 5G mahdollistaa, niin tämä data toimii sinne tekoälyn ruokana, jota se tekoäly sitten hyödyntää ja oppivan prosessin kautta kehittyy.

Alina Koskela [00:14:07]: Nyt kun keskustelemme näistä 5G:n mahdollisuuksista kaupungeissa, niin on hyvin selvää, että tarvitaan uudenlaisia ratkaisuja, digitaalisia, fyysisiä. Smart city -markkinahan on itsessään valtava. Eli esimerkiksi älykkäiden sähköverkkojen markkinakoon arvioidaan kasvavan globaalisti todella suureksi, eli 750 miljardia dollaria seuraavan 30 vuoden aikana. Hyvin validi kysymys on, että tuleeko tällaisten älykonseptien kehittäminen hyvin kalliiksi kaupunkien veronmaksajille?

Juha Salmelin [00:14:39]: Hyvä kysymys. Sitä voi tarkastella monelta eri taholta. Jos saadaan aikaiseksi tämmöinen kaupunkiyritys ja jos siihen saadaan selvä malli, miten se toimii, niin uskoisin, että sitten löytyy esimerkiksi isoja eläkevakuutusyhtiöitä, jotka haluavat investoida tällaiseen, jossa on varmasti pitkäaikainen tuotto, mutta ei kovin iso. Silloin se voi olla niin, että se ei tule verorahoista suoraan, vaan se tulee tavallaan sen hyödyn myötä rahoitettua, mitä tästä verkosta saadaan. Jos me ajattelemme sitä, kuinka paljon kaupunki pystyy hyötymään, kun se pystyy tehostamaan omaa toimintaansa, niin sieltä voi löytyäkin äärettömän paljon tehostettavaa, joka on ihan suoraan euroina todella paljon.

Alina Koskela [00:15:35]: Minä ehkä jalostaisin tätä ajatusta vielä niin, että onko kaikilla kaupungeilla samanlaiset mahdollisuudet tai edellytykset taklata näitä ongelmia uuden teknologian avulla? Jos me vielä palaamme termiin "älykaupunki", niin voiko kaikki kaupungit, kehittyvätkö ne samantyyppisesti älykaupungeiksi?

Juha Salmelin [00:15:50]: Minun henkilökohtainen ymmärrys kaupungeista on tällä hetkellä se, että mitä isompi kaupunki, sen hierarkkisempi organisaatio on. Se on ihan luonnollista. Varsinkin, kun isot kaupungit kasvavat nopeasti, niin silloin ne kaupungin organisaatiot siiloutuvat ja tekevät vain sitä omaa työtänsä, kun työtä on niin paljon. Silloin on todella vaikea lähteä tekemään digitaalisuuden vaatimia muutoksia siihen organisaatioon. Mutta sitten taas, jos mennään pieniin kaupunkeihin, niin se hyöty ehkä on vähän pienempi. Mutta toisaalta siellä on taas paljon helpompi saada aikaiseksi siinä organisaatiossa nämä muutokset, kun organisaatio on pienentynyt.

Heidi Himmanen [00:16:29]: Jos katsotaan Suomea, niin tällä hetkellä näitä älykaupunkien palveluita kehitetään kuitenkin ensisijaisesti isoissa kaupungeissa, koska siellä heillä on suuremmat voimavarat lähteä etsimään digitalisaation hyötyjä. Suomen kunnat ja kaupungit ovat ehkä monet vähän tukalassa taloustilanteessakin. Digitalisaatioon investoiminen ei ole se ensimmäinen asia. Mutta minun mielestä myös keskisuuret ja pienemmät kaupungit voivat olla älykkäitä hyödyntämällä olemassa olevaa teknologiaa ja kehittämällä uudenlaisia palveluita fiksulla tavalla niin, että ne ratkaisevat juuri siinä kaupungissa olevan jonkin keskeisen kysymyksen.

Juha Salmelin [00:17:16]: Toisaalta taas kaupungit ovat Suomessa keskimäärin älykkäämpiä kuin muualla maailmassa. Suomessa on aika hyvä tilanne, että esimerkiksi avointa dataa on olemassa jo kaupungeissa. Ehkä se ei ole vielä täysin jalostettu oikeaan muotoon. Mutta kuitenkin me olemme Suomessa edelläkävijöitä monissa asioissa kaupungeissa. Täällä on toisaalta helpompi lähteä myös kehittämään eteenpäin tätä älykaupunkikonseptia.

Heidi Himmanen [00:17:43]: Meillä on Suomessa jo nyt aika hyvät tietoliikenneyhteydet verrattuna moneen muuhun maahan. Meillä on hyvin kattava 4G-verkko. Sen takia Suomessa on hyvä tilaisuus kehittää eteenpäin sitten myös 5G:tä tarvitsevia palveluita.

Alina Koskela [00:17:58]: Suomihan voisi myös olla älykaupunkipioneeri tältä pohjalta. Eli on kuitenkin sen kokoisia kaupunkeja, jotka ovat ketteriä kehittämään globaalilla skaalalla. Samalla on jo olemassa hyvät tietoliikenneyhteydet siinä pohjalla. Kaikki edellytykset profiloitua tässä asiassa ovat olemassa.

Juha Salmelin [00:18:15]: Sitten jos katsoo näitä muutamaa suomalaista kaupunkia, niin he haluavat olla esimerkkejä maailmalle. Elikkä tosi hyvä kehitys on tapahtumassa Suomessa.

[musiikkia 00:18:20]

Alina Koskela [00:18:43]: Me olemme puhuneet tässä jaksossa eniten kaupungeista. Mutta mitkä oikein ovat 5G:n tuomat mahdollisuudet maaseudulla?

Heidi Himmanen [00:18:50]: Maaseudulla erityisesti maa- ja metsätaloudessa on paljon mahdollisuuksia hyödyntää 5G:tä tulevaisuudessa. Tällä hetkellä tutkitaan

esimerkiksi, miten drooneja voidaan hyödyntää niin, että seurataan peltojen tilannetta, lannoitustarpeita, kasvua, samoin metsän tilannetta, tuholaishyönteisiä ja näin edelleen.

Juha Salmelin [00:19:13]: Jos maaseudulla ei ole tarpeeksi hyvää bisneskeissiä rakentaa mobiilioperaattorin 5G-verkkoa, niin silloin siellä voisi olla jokin paikallinen yksityinen verkko. Jos siellä on yksityinen tarve, niin silloin voitaisiin rakentaa yksityinen verkko korvaamaan se mobiiliverkko. Silloin me saisimme ne palvelut sille tietylle alueelle.

Heidi Himmanen [00:19:39]: Jos puhutaan liikenteen automatisaatiosta, niin myös esimerkiksi automaattinen lauttaliikenne voisi palvella saaristossa 5G:n avulla.

Alina Koskela [00:19:46]: Mielenkiintoista. Entäs nyt, kun me puhumme, että huippunopeat yhteydet tulevat saataville sekä kaupungissa että myöskin kaupunkien ulkopuolella? Tarkoittaako tämä sitä, että me tulemme viettämään enemmän aikaa sisätiloissa omien huippunopeiden yhteyksien päässä, kulutamme hirveitä määriä dataa ja emme enää oikeastaan ole millään tavalla kaupunkiyhteisöjä? Voiko ajatella, että 5G erottaa meitä sosiaalisesti toisistamme? Vai onko mahdollisesti toisenlaista kehitystä? Voiko 5G tuoda meitä enemmän yhteen?

Juha Salmelin [00:20:18]: Minä näkisin niin, että 5G-sovelluksia tulee paljon sellaisia, jotka auttavat esimerkiksi ihmisen liikkumista ulkona. En tarkoita autoja välttämättä, vaan ihan kävelemistä ja liikkumista, jotka ottavat huomioon ilmanlaadun tai sen, onko liukasta tiellä tai muuta. Varsinkin jos on sellaisia ihmisiä, jotka ovat ikääntyneitä sun muita, niin voidaan antaa heille paljon paremmat mahdollisuudet kuitenkin liikkua siellä ulkona.

Heidi Himmanen [00:20:53]: Minä näkisin, että 5G nimenomaan voi sujuvoittaa meidän arkea ja tehdä sen elämän helpommaksi, eli sen liikkumisen ja myös sosiaalisen yhdessäolon, eikä viedä kokonaan meidän huomiota välttämättä, vaan toisaalta auttaa meitä ja tukea siinä elämän askareissa.

Alina Koskela [00:21:14]: Seuraavaksi me kuulemme Helsingin Forum Viriumin Pekka Koposta, joka kertoo, miten robottibussit ovat jo osittain muuttaneet kaupunkia ja tulleet osaksi kaupungin liikennettä ja erityisesti, mikä on 5G:n merkitys tässä kehityksessä.

Pekka Koponen [00:21:29]: Paljon asioita voidaan tehdä nykyiselläkin teknologialla, 4G:llä ja muilla teknologioilla. Mutta 5G tuo tiettyjä uusia asioita siihen robottibussien operointiin. Eli siellä on yksi iso haaste se, että jotta robottibusseista olisi hyötyä, niin kuljettajan pitäisi olla muualla tietenkin kuin siellä bussissa. Tilanteen vaatiessa robottibussit pitäisi pystyä ottamaan hallintaan etänä, jolloin tullaan siihen, että pitää olla mahdollisimman alhainen latenssi eli nopea vasteaika siinä yhteydessä. Samoin, siitä tulee videokuvaa tai pitääkin varmaan tulla kuvaa siitä ympäristöstä, missä ajetaan. Se vaatii taas laajempaa kaistaa. Sitten vielä kolmantena, niin on tärkeää, että se on taattu se yhteys. Silloin slicing tulee siihen. Eli voidaan tietyille toimijoille taata, että varmasti saadaan yhteys niihin kulkuvälineisiin silloin, kun tarvitaan. Näillä meidänkin kokeiluilla pyritään siihen, että kaupunkiliikenne pysyisi sujuvana. Se Helsingissä toki onkin aika sujuvaa. Mutta kaupunki kasvaa koko ajan ja tiivistyy. Ensimmäinen olisi tietenkin, että kaupunki toimii. Helsingin tavoitteena on olla maailman toimivin kaupunki. Yhtä lailla liikenteen pitää olla toimivaa ja sujuvaa. Tällä automatisaation käyttöönotolla voidaan pitää huoli, että liikenneruuhkat eivät kasva liian suuriksi. Tässähän meillä pyritään tukemaan joukkoliikenteen toimintaa.

Alina Koskela [00:23:03]: Siinä kuulimme Pekka Koposen ajatuksia siitä, miten robottibussit tulevat osaksi kaupunkia. Pekka viittasikin puheessaan slicingiin, eli siihen, kuinka 5G mahdollistaa verkon viipalointia, jolloin sitä tiettyä viipaletta voidaan hyödyntää tietyn käyttötarkoituksen tarpeisiin, elikkä tässä tapauksessa robottibussien operoimiseen. Miltä tämä teistä kuulosti? Heräsikö jotain ajatuksia?

Juha Salmelin [00:23:31]: Minä olen ihan samaa mieltä. Meillä itse asiassa on tuossa meidän Nokian kampuksella Keran asemalla, niin siinä meillä on tämmöinen bussi testattavana. Meidän tarkoitus on yrittää rakentaa jo tänä vuonna sellainen ratkaisu, että me saamme kuljettaja sieltä bussista toimistoon. Siihen me tarvitsemme nyt tätä meidän uutta 5G-testiverkkoa. Me olemme lähteneet juuri näistä lamppupylväsverkoista, eli 26 gigahertsin taajuudella, koska siellä me saamme varmasti tarpeeksi hyvän videokuvan siitä bussista välitettyä toimistoon. Toisaalta sitten toimistosta saadaan ohjattua sitä bussia nopeasti. Espoollahan on tarkoitus ottaa näitä busseja kanssa käyttöön ensi vuonna. Tämähän on todella hienoa, koska jos nyt jo autonominen bussi pystyy vaikka 95 prosenttia ajasta ajamaan itsekseen, niin nyt sitä kuljettajaa ei tarvita kuin viisi prosenttia ohjaamaan sitä bussia silloin, kun bussi ei itse tiedä, minne pitää mennä, jos siellä on jokin odottamaton este tiellä. Nyt jos se viisi prosenttia ajaa yhtä bussia, niin se voi ajaa vaikka 10 bussia samaan aikaan. Palkkakustannukset tietenkin pienenevät. Sitten toisaalta ei tarvitse enää ajatella niin, että se on iso bussi, koska ei tarvitse ajatella sitä bussikuskin palkkaa niin paljon. Voidaan ajatella, että otetaankin pienempiä busseja. Silloin me pääsemme tekemään ihan erilaista palvelua sinne kaupunkiin. Voi olla kutsubussityyppistä toimintaa. Eli bussi tulee sinne, mihin sitä tarvitaan. Se kulkee automaattisesti. Tämä toimii nyt alkuvaiheessa ainakin parhaiten tällaisena viimeisen kilometrin yhteyksillä, eli metroasemalle tai juna-asemalle syöttöliikenteenä. Uskoisin, että aika nopeastikin päästään tällaisia ratkaisuja ihan oikeasti tekemään, jos ensi vuonna pääsemme kokeilemaan ja sitten pikkuhiljaa ne yleistyvät kaupungeissa.

Alina Koskela [00:25:36]: Jos nyt laitatte visionäärin hatun päähänne ja mietitte 10 vuoden päähän. Miten silloin 5G on muuttanut kaupunkeja? Millainen on älykaupunki tai 5G-kaupunki, joka ympäröi kaupunkilaista?

Juha Salminen [00:25:51]: Kaupungin huoltotoiminnot toimivat paljon paremmin. Jos siellä on jokin liikennemerkki vinossa tai poissa, niin se hyvin nopeasti päästään korjaamaan. Liikennevalot toimivat paljon joustavammin. On paljon muitakin asioita. Sitten on kaikenlaisia kännykkäsovelluksia, mitkä helpottavat liikkumista. Oikeastaan melkein mitä asiaa vain, niin 10 vuoden päästä niitä rupeaa jo olemaan aika paljon.

Alina Koskela [00:26:18]: Onko älykaupunki myös ekologinen?

Juha Salmelin [00:26:23]: Mielestäni yksi tärkeimpiä älykaupungin asioita on kestävä kehitys. Digitaalinen alusta, missä on 5G mukana, niin se on sen mahdollistaja. Kaupunkien pitäisi ymmärtää myös se, että meillä on kohta työkaluja siihen, että kestävää kehitystä voidaan oikeasti lähteä todella voimakkaasti viemään eteenpäin.

Alina Koskela [00:26:44]: Nyt kun meillä on kaksi 5G-asiantuntijaa täällä podcastissa, niin onko jotakin väärinymmärrystä, joka liittyy 5G:hen ja joka toistuu usein keskusteluissa? Nyt on se hetki, kun saa korjata sen.

Heidi Himmanen [00:26:56]: Usein oletetaan, että 5G on yksi asia, yhdenlainen ratkaisu. Mutta 5G on itse asiassa työkalupakki, joka mahdollistaa paljon erilaisia ratkaisuja. Ei tarvita välttämättä joka paikkaan ihan jokaiseen valopylvääseen 5G:tä, jotta ne palvelut kuitenkin toimisivat.

Alina Koskela [00:27:14]: Te kumpikin olette potentiaalisia 5G-palvelun käyttäjiä myöskin kaupungissa. Mitä henkilökohtaisesti odotatte eniten 5G:n aiheuttamista muutoksista tällaisessa kaupunkiympäristössä?

Juha Salmelin [00:27:26]: Kun vanhenen, niin sitten haluisin kuitenkin mahdollisimman paljon pystyä liikkumaan kaupungissa. Elikkä se, että miten ikääntyviä voidaan auttaa siinä, että he pystyvät enemmän olemaan kotioloissaan, liikkumaan kaupassa ja muualla. Siihen on varmaan paljon mahdollisuuksia. Tietenkin

sitten kestävä kehitys. Haluan tuntea, että kaupungit oikeasti pystyvät tekemään kestävää kehitystä, jotta siitä on meidän lapsillekin mahdollisuuksia elää hyvää elämää.

Heidi Himmanen [00:27:56]: Arkea sujuvoittavia ratkaisuja, että saan tietoa esimerkiksi liikuntapalveluista tai kaupankäyntiin liittyviä asioita, jotka helpottavat minun arkea. Ja tietoa siitä, että minne olen menossa, niin onko siellä jotain liikenne- esteitä esimerkiksi.

[musiikkia 00:28:07]

Alina Koskela [00:28:27]: Meillä on jokaisen podcastin lopussa tämmöinen kolme villiä visiota, jotka minä heitän teille. Teidän pitää sanoa, että ovatko ne mielestänne scifiä vai realismia.

[musiikkia 00:28:34]

Alina Koskela [00:28:37]: Lähdemme liikkeelle. Roskia ei tarvitse enää viedä, koska roskat vievät itse itsensä. Scifiä vai realismia?

Juha Salmelin [00:28:44]: Scifiä. Heidi Himmanen [00:28:45]: Scifiä.

Alina Koskela [00:28:47]: Asunnosta saattaa puuttua kokonaan keittiö tai olohuone, sillä kaupunki on täynnä palveluja, jotka tarjoavat älylukittua, varattavaa yhteistilaa. Scifiä vai realismia?

Juha Salmelin [00:28:58]: Realismia.
Heidi Himmanen [00:28:59]: Voi olla realismia, mutta itse en haluaisi asua näin.

Alina Koskela [00:29:03]: Ruuhka-ajat ovat kadonneet, sillä sensorit välittävät kaupunkilaisille liikennetiedot. Scifiä vai realismia?

Juha Salmelin [00:29:09]: Realismia. Heidi Himmanen [00:29:10]: Realismia.

Alina Koskela [00:29:12]: Heidi ja Juha, kiitoksia oikein paljon tästä podcastista ja kiitoksia kuulijoille kuuntelemisesta.

[musiikkia 00:29:14]

Juha Salmelin [00:29:18]: Kiitos.

Heidi Himmanen [00:29:18]: Kiitos.

Alina Koskela [00:29:25]: Kuuntelit Traficomin Suomi liikkeessä -podcastia. Löydät sen esimerkiksi Apple Podcasteista ja Spotifysta.