Etusivu: Traficom
Etusivu: Traficom
Siirry hakuun

Museojunat kulkevat raiteilla historiasta muistuttaen ja nykypäivän vaatimukset huomioiden

Suomessa toimii kymmenkunta rautateiden museotoimijaa. Nämä museotoimijat ylläpitävät perinteistä rautatiekulttuuria, hankkivat ja kunnossapitävät vanhaa rautatiekalustoa, tarjoavat yleisölle mahdollisuuksia museojuna-ajeluihin ja kyyditsevät jopa joulupukkia. Museotoimijat järjestävät myös erilaisia tilaisuuksia ja kerhoja ja osa niistä edistää myös raiteiden säilymistä siellä, missä kaupallista liikennettä ei enää ole. Museotoimijat ovatkin oman alansa asiantuntijoita! Traficom tekee ilolla yhteistyötä toimijoiden kanssa niin yksittäisissä lupa-asioissa, valvonnassa kuin museoraideliikenteen harjoittajille suunnatuissa infoissakin. Tärkeintä on turvallinen toiminta raiteilla.

Traficom tekee museotoimijoiden kanssa tiivistä yhteistyötä monella eri rintamalla. Jotta museojunilla voi liikennöidä, tulee museotoimijalla olla Traficomin myöntämä turvallisuustodistus ja myös kuljettajalta tulee löytyä lupakirja lisätodistuksen kera. Museoveturin puikkoihin ei silti voi kuka tahansa hypätä koska museoveturit ja erityisesti höyryveturit eroavat nykykalustosta melkoisesti. Koska esimerkiksi 1970-luvulla vakituisesta käytöstä poisjääneiden höyryjunien kuljettamisen niksit tuntevia kuljettavia on Suomessa enää vain vähän, museojunien oppi siirtyy käytännössä usein kouluttajaksi pätevöityneiltä kuljettajilta toisille.

Tällä hetkellä seitsemällä museotoimijalla on voimassa oleva turvallisuustodistus. Kuten toimijoiden nimistä voi päätellä, museorautatietoimintaa harrastetaan ympäri Suomen: Haapamäen Museoveturiyhdistys ry, Höyryraide Oy, Höyryveturimatkat1009 Oy, Keitele-Museo Oy, Pieksämäen Höyryveturiyhdistys, Pohjois-Suomen Rautatieharrastajat ry ja Porvoon Museorautatie ry. Näistä Keitele-Museolla ja Haapamäen Museoveturiyhdistyksellä on hallinnassaan myös raiteita, jolloin niiden ja Traficomin välistä yhteistyötä tarvitaan myös rataverkon hallintaan liittyvissä kysymyksissä.

Vaatimuksia noudattaen mutta historia huomioiden

Museokalustona pidetään museokalustoksi rekisteröityjä kalustoyksiköitä. Traficomin kalustorekisteristä löytyy tällä hetkellä 16 höyryveturia, 13 dieselveturia ja 17 Lättähattua sekä noin 100 tavara- tai matkustajavaunua. Lisäksi näyttelykäytössä on muutamia kymmeniä kalustoyksiköitä, jotka ajossaolon sijasta keskittyvät keräämään ihailuja ja kertomaan omaa tarinaansa suomalaisen rautatieliikenteen historiasta.

Kalustorekisteröinnin lisäksi museokalustolla pitää olla myös Traficomin myöntämä käyttöönottolupa. Museokaluston ei kuitenkaan ymmärrettävästi tarvitse täyttää kaikkia nykyisin uudelta kalustolta vaadittavia teknisiä ratkaisuja ja ominaisuuksia eikä museojunilta edellytetä esimerkiksi junankulunvalvontalaitteistoa. Tästä johtuen museojunilla saa liikennöidä korkeintaan 80 kilometrin tuntinopeutta. Höyryjunissa on veturin rakenteesta johtuen yleensä mukana myös tähystäjä varmistamassa, että esimerkiksi rataverkoston opastimet pystytään havaitsemaan veturista kunnolla.

Museojunilla liikennöidään yleensä rataverkolla muun liikenteen seassa ja Väyläviraston myöntämän kiireellisen ratakapasiteetin turvin. Suomessa toimii kuitenkin myös joitakin suljetulla rataverkolla liikennöiviä museotoimijoita, joista hyvä esimerkki on Lounais-Hämeessä toimiva Jokioisten Museorautatie, joka vaalii vuonna 1898 avatun kapearaiteisen Jokioisten rautatien perinteitä.

Tärkeintä on turvallisuus

Vaikka museojunilla liikennöidään vain kausittain tai satunnaisesti, museotoimijoiden on vastattava toimintansa turvallisuudesta – etenkin, kun ne liikennöivät usein nimenomaan matkustajaliikenteessä. Turvallisuuden hallinnan kannalta keskeisin asiakirja on turvallisuusjohtamisjärjestelmä, jonka Traficom arvioi turvallisuustodistusta myöntäessään. Turvallisuusjohtamisjärjestelmässä tärkeintä ei kuitenkaan ole järjestelmän olemassaolo vaan se, että siihen sisällytettyjä menettelyitä ja ohjeita myös noudatetaan käytännössä.

Turvallisuustyönsä osana usein vapaaehtoispohjalta toimivat museotoimijat ovat myös velvollisia suorittamaan omavalvontaa  eli esimerkiksi seuraamaan niiden menettelyiden toimivuutta, joilla varmistetaan, ettei höyryjunilla ajeta metsäpalovaroituksen aikana. Myös Traficom valvoo: edellinen kattava museotoimijoiden auditointikierros tehtiin vuosina 2018–2019, jolloin museotoimijoiden toiminnasta löydettiin sekä hyviä käytäntöjä että kehittämisen paikkoja.

Jos jotain kuitenkin sattuisi, museotoimijoiden tulee ilmoittaa Traficomille vaaratilanteista ja onnettomuuksista. Nämä ilmoitukset ovat kullanarvoisia Traficomille, koska ne mahdollistavat turvallisuustilanteen analysoinnin ja edistävät osaltaan koko raideliikenteen turvallisuuden kehittämistä. Vastaavasti ne ovat oppimisen paikkoja myös toimijoille itselleen: mitä voisimme tehdä toisin, jotta välttyisimme vastaavilta jatkossa?

Traficomin tekemä yhteistyö museotoimijoiden kanssa eri rintamilla on ollut hyvää, ja museotoiminta itsessään on arvokasta. Kun museotoimijat toimivat turvallisuusjohtamisjärjestelmiensä mukaisesti, kehittävät jatkuvasti toimintaansa ja elävöittävät sekä ylläpitävät raideliikennettä, me hyödymme kaikki!

Kirjoittaja Kaisa Sainio toimii Raideliikenne, tieinfra ja liikkumisen palvelut -palvelukokonaisuuden päällikkönä Traficomissa. Jatketaan keskustelua Twitterissä @KaisaSainio (Ulkoinen linkki)

EU:N RAUTATIELIIKENTEEN TEEMAVUOSI

Traficom on mukana toteuttamassa EU:n rautatieliikenteen teemavuotta muun muassa viestimällä aktiivisesti raideliikenteen ajankohtaisista asioista ja työstään raideliikenteen parissa. EU:n rautatieliikenteen teemavuosi kannustaa rautatieliikenteen käyttämiseen kestävänä, innovatiivisena ja turvallisena liikennemuotona. Lue lisää Traficomin toiminnasta teemavuonna Eurooppalainen rautateiden vuosi -sivulta (Ulkoinen linkki).

Lue lisää teemavuodesta komission sivuilta (Ulkoinen linkki) #EUYearOfRail.