Etusivu: Traficom
Etusivu: Traficom
Siirry hakuun

Suomen rautateiden kansainvälisyys osin rajoitettua – rautatiejärjestelmää kehitetään silti vahvassa kv-yhteistyössä

Vaikka Suomen raideliikenne on kansainvälistä vain hyvin rajoitetusti, on rataverkkomme osa Euroopan laajuista liikennejärjestelmää ja Venäjän yhteyksien kautta osa vielä laajempaa kokonaisuutta. Suomen raideleveys mahdollistaa liikenteen helposti vain Venäjälle, ja yhteys Ruotsiin on pituudeltaan vain pari kilometriä rataa Haaparannassa Suomen raideleveydellä Haaparannassa ja Ruotsin raideleveydellä Torniossa Ruotsin raideleveydellä. Silti omasta ja monen työkaverini työajasta iso osa käytetään kokouksissa, joissa osallistujia on ympäri Eurooppaa, tai muussa yhteistyössä eurooppalaisten kollegoiden kanssa. Mistä tämä johtuu?

Suomenkin rautatiejärjestelmää kehitetään vahvasti EU:ssa

Suomen raideliikennesääntelyn perusta rakentuu neljälle Euroopan unionin rautatiedirektiiville: rautateiden yhteentoimivuus- ja turvallisuusdirektiiveille, veturinkuljettajadirektiiville ja direktiiville yhtenäisestä eurooppalaista rautatiealueesta. Näiden lisäksi säätelyä ohjaa komission antama sääntely, jonka valmisteluun myös Traficomissa osallistumme. Valmisteluun kuuluu neuvotteluihin osallistumisen lisäksi Suomen kannan koordinoiminen liikenne- ja viestintäministeriön ja suomalaisten sidosryhmien, kuten rautatieyritysten ja rataverkonhaltijoiden, kanssa.

Rautateiden yhteentoimivuus- ja turvallisuusdirektiivit uudistettiin pari vuotta sitten ja tällä hetkellä EU:ssa keskitytäänkin komission antaman sääntelyn valmisteluun. Suurin osa siitä annetaan täytäntöönpanosäädöksinä, jotka hyväksytään rautateiden yhteentoimivuus- ja turvallisuuskomiteassa (RISC). Siellä jäsenvaltiot pidetään muutenkin tietoisina rautatieasioiden kehityksestä EU:ssa. RISC:n lisäksi komissiossa kokoontuu muutaman delegoidun säädöksen valmistelua varten perustettu neljännen rautatiepaketin teknisen osan asiantuntijaryhmä. Molempiin osallistuminen kuuluu Traficomille.

Sääntelytyöhön osallistuminen on tärkeää, koska yllä mainitut direktiivit ovat myös rajoittaneet jäsenvaltioiden mahdollisuutta säätää rautatieasioista kansallisesti. Olemme siis sidottuja siihen, mitä EU-sääntelyssä edellytetään, joten vaikuttamisen paikat kannattaa hyöyntää.

Euroopan unionin rautatievirasto keskeisin vaikutuskanava – työtä tehdään myös EU:n ulkopuolella

Komission sääntely pohjautuu Euroopan unionin rautatieviraston (ERA) valmistamiin suosituksiin. Suositukset valmistellaan erilaisissa työryhmissä, joihin rautatietoimijoiden edustajat ja jäsenvaltioiden turvallisuusviranomaiset (Suomen osalta siis me, Traficom) voivat osallistua. Näitä kokouksia ERA:ssa on lähes viikoittain ja mekin pyrimme osallistumaan mahdollisimman monen Suomen kannalta merkittävän ryhmän työhön. Suomen rautatieliikenteen turvallisuuden ja toimintaedellytysten varmistamisen näkökulmasta merkittäviä kysymyksiä ovat muun muassa eri raideleveyden ja talviolosuhteiden vaikutusten huomioiminen EU:n sääntelyssä.

ERA:n hallintoon ja muun muassa tulevien vuosien työohjelman sisältöön eli esimerkiksi siihen, mitä säädösehdotuksia ERA:ssa valmistellaan, jäsenvaltioilla on mahdollisuus vaikuttaa ERA:n hallintoneuvostossa, jonka Suomen edustaja tulee Traficomista ja varajäsen liikenne- ja viestintäministeriöstä.

Tulevasta sääntelystä ja parhaista käytännöistä kansallisilla turvallisuusviranomaisilla on mahdollisuus keskustella yhteistyöverkostossaan NSAnetworkissa, joka on meillekin tärkeä verkostoitumisen foorumi. ERA toimii verkoston sihteeristönä.EU-vaikuttamisen lisäksi Traficomin kv-työhön kuuluvat neuvottelut Venäjän kanssa sen varmistamiseksi, että kahdenväliseen sopimukseen perustuva rautatieliikenne sujuu tulevaisuudessakin hyvin ja turvallisesti sekä rautateiden kansainvälisessä järjestössä OTIF:ssa tehty työ. OTIF-sääntely on suurimmaksi osaksi yhteneväistä EU-sääntelyn kanssa ja yhteistyötä koordinoidaankin EU:n komission kautta. Vahvin vaikutus OTIF:lla on Suomen lainsäädäntöön vaarallisten aineiden rautatiekuljetuksissa, joiden osalta esimerkiksi kansalliset määräykset pohjautuvat täysin OTIF:in alla neuvoteltavaan RID-sopimukseen.

Nyt vaikutetaan etänä

Lähes tarkalleen vuosi sitten kansainvälinen vaikuttaminen ja yhteistyö muuttuivat paljon koronapandemian myötä.  Brysselin ja Lillen sijaan kokouspaikaksi vaihtui melkein yhdessä yössä oma keittiön pöytä. Kokoukset eivät suinkaan lakanneet. Itse asiassa niiden määrä osittain jopa lisääntyi, koska yhtäkkiä oli paljon helpompi järjestää lyhyitä ad hoc -kokouksia tietyn asian ympärille. Samalla asioiden käsittely kuitenkin vaikeutui, esimerkiksi kokoustaukojen antamat mahdollisuudet kahdenkeskisiin keskusteluihin vaikeista asioista jäivät paljon vähemmälle.

Tämän kaiken ovat varmasti kaikki osallistujat huomanneet, minkä johdosta keittiönpöytäkokoukset jäävät varmasti kalenteriin tulevaisuudessakin, mutta eivät kokonaan korvaa fyysisiä kokouksia, jotka toivottavasti onnistuvat taas mahdollisimman pian. Siihen saakka kansainvälistä vaikuttamista, yhteistyötä ja verkostoitumista Suomen raideliikenteen hyväksi jatketaan oman keittiönpöydän äärestä.  

 

Kirjoittaja Une Tyynilä toimii raideliikenteen johtavana asiantuntijana Traficomissa
Jatketaan keskustelua Twitterissä @UTyynila (Ulkoinen linkki)

EU:N RAUTATIELIIKENTEEN TEEMAVUOSI

Traficom on mukana toteuttamassa EU:n rautatieliikenteen teemavuotta muun muassa viestimällä aktiivisesti raideliikenteen ajankohtaisista asioista ja työstään raideliikenteen parissa. EU:n rautatieliikenteen teemavuosi kannustaa rautatieliikenteen käyttämiseen kestävänä, innovatiivisena ja turvallisena liikennemuotona. Lue lisää Traficomin toiminnasta teemavuonna Eurooppalainen rautateiden vuosi -sivulta (Ulkoinen linkki).

Lue lisää teemavuodesta komission sivuilta (Ulkoinen linkki) #EUYearOfRail.