Etusivu: Traficom
Etusivu: Traficom
Siirry hakuun

Verkottunut ja automatisoitunut meriliikenne

Merenkulun digitalisaatio ja automaatio etenee asteittain kohti parempaa tiedonkulkua sekä etäohjausta ja autonomisuutta niillä osa-alueilla, joilla se on perusteltua. Tiedonsiirrossa, satamien automaatiossa sekä väylä- ja olosuhdetiedon saatavuudessa ja hyödyntämisessä samoin kuin sääntelyssä tehdään kehitystyötä, jotka kaikki osaltaan edesauttavat kehitystä ja mahdollistavat merenkulun automaation edistymisen.

Ensimmäiset digitalisaatioon perustuvat laivaprosessit ovat jo alusten huollon osalta käytössä. Ensimmäiset etäohjauksen ja autonomisen navigoinnin koeajot väylillä tehtiin Suomessa vuoden 2018 joulukuussa. Työ sääntelyn mukauttamiseksi vastaamaan tulevaisuuden teknillisesti kehittyneempää merenkulkua on aloitettu sekä kansainvälisen sääntelyn, EU-sääntelyn (IMO, EU) että kansallisen sääntelyn osalta.

Merenkulun sääntelyyn liittyy haasteita mm. alusten miehityksen ja vahingonkorvausvastuiden osalta. Merenkulun ja merilogistiikan digitalisaation haasteena on siiloutunut toimintakenttä, jossa kilpailuetua on haettu rakentamalla suljettuja tiedonkulun ketjuja. Automaation haasteena on myös miehittämättömien alusten turvallisuuden varmistaminen mm. kyberuhkien ja muiden kaappausten varalta sekä sekaliikenteeseen liittyvät riskit. Kaikkein suurimmat kysymykset kehityksen suhteen liittyvät kuitenkin ulkoisiin tekijöihin, kuten kehittämisen mahdollistavan toimintaympäristön säilymiseen ja ilmastonmuutoksen mahdollisiin vaikutuksiin. Merenkulussa Suomen tavoitteena on erityisesti joustavien, pienten volyymien alusten alustatalouden ja avoimien innovaatioalustojen kehittäminen. Olennaista on tiedon laadun, saatavuuden ja oikea-aikaisuuden edistäminen.

Tarkoitus on pilotoida Itämerellä autonomisia laitteita aluevesirajat ylittäen. Tultaessa 2030-luvulle reittioptimointi on todennäköisesti pitkälle edistynyt ja etäohjaus/monitorointi ovat jossakin määrin käytössä. Tiedonsiirrossa, satamien automaatiossa sekä väylä- ja olosuhdetiedossa samoin kuin sääntelyssä meneillään oleva työ on 2030-luvulle tultaessa todennäköisesti edennyt pitkälle. Täysin autonomisen toiminnan odotetaan olevan mahdollista seuraavien 10–15 vuoden aikana. Suomen satamissa on todennäköisesti 2030-luvulle tultaessa käytössä kustannustehokasta, pienille volyymeille sovitettua joustavaa automaatiota.