Etusivu: Traficom
Etusivu: Traficom
Siirry hakuun

Verkottunut ja automatisoitunut rautatieliikenne

Raideliikenteen automaation kehitys on lähtenyt liikkeelle liikenteen hallinta- ja ohjausjärjestelmien automaation kehittämisestä, mikä on edennyt varsin pitkälle. Kehittyneimmätkin liikenteen hallinnan ja ohjauksen järjestelmät lähtevät kuitenkin vielä siitä, että yksikköä ajaa kuljettaja. Ilman kuljettajaa tapahtuvaa raideliikennettä ei Suomessa ole.

Raideliikenteessä ilman kuljettajaa tapahtuvan raideliikenteen merkittävin potentiaali on kaupunkiraideliikenteen automatisoinnissa liikenteen homogeenisuuden vuoksi. Alueellisen raideliikenteen profiili on monimutkaisempi eikä ilman kuljettajaa tapahtuvan automaattiajon riskejä saada riittävästi minimoitua tai toteutuskustannukset nousevat kannattamattomalle tasolle. Rautateiden kaukoliikenteen automatisointi esimer-kiksi ilman kuljettajaa tapahtuvan automaattiajon asteelle on yleensä kannattamatonta.

Raideliikenteessä lienee 2030-luvun alussa käytössä nopeaan dataan perustuva, turvallisuuskriittistä dataa välittävä radioverkko. Kaupunkiraideliikenteessä on todennäköisesti käytössä ilman kuljettajaa automaattiajoon pystyviä kevyeen raideliikenteeseen kuuluvia liikennevälineitä, jotka liikkuvat suljetussa raidejärjestelmässä (esim. raitiotie). Metroliikenteessä voi olla käytössä puoliautomaattisia järjestelmiä ja suunnittelu täysiautomaattiajoon siirtymisestä on todennäköisesti pitkällä. Alueelliseen raideliikenteeseen on esitetty toteuttamiskelpoisia suunnitelmia, esimerkiksi luonteeltaan metromaisen ja homogeenisen raideliikenteen automatisoimiseksi siten, että ohjaamoissa on henkilökunnan edustaja.