Etusivu: Traficom
Etusivu: Traficom
Siirry hakuun

Ammattipätevyys kannattaa - koulutuksen laadulla on myös merkitystä

Kuorma- ja linja-auton kuljettajien ammattipätevyyskoulutuksen tavoitteena on parantaa liikenneturvallisuutta ja kuljetusten turvallisuutta. Nyt on hyvä ajankohta miettiä millaista ammattipätevyyskoulutuksen tulisi nykypäivänä olla. Onko koulutus laadukasta? Vastaako koulutus yritysten ja kuljettajien odotuksia ja mitä hyötyä koulutuksesta on kuljettajalle ja yritykselle? Mielestäni koulutusta tulisi ajatella enneminkin tulevaisuuden lisätulona, kuin nykyisen hetken kuluna.

Koulutuksella kilpailuetua yrityksen toimintaan

Olen pyöritellyt ajatusta siitä, että koulutusta olisi hyvä tutkailla hieman nykyistä laajemmalla näkökulmalla ja siten siitä voitaisiin saada myös kilpailuetua yrityksen toiminnassa.

Tällä hetkellä ammattipätevyyskoulutus nähdään yksittäisen henkilön tiedon ja taidon lisäämisenä. Entä jos koulutus nähtäisiin enemmän yrityksen toimintakulttuurin parantamisena ja osana strategiaa. Jos yrityksen tavoitteena on olla paras asiakaspalveluyritys alallaan, niin koulutuksenkin tulisi kokonaisuudessaan tukea yrityksen tavoitetta. Matkustajan tervehtiminen ja auttaminen ovat selkeästi asiakaspalvelutapahtumia, mutta voitaisiinko peilata laajemmin asiakaspalvelua. Onko ajotapa asiakaspalvelua? Entä onnettomuustilanteessa toimiminen?

Esimerkiksi ensiapukoulutus tällä hetkellä painottuu yksittäisen henkilön ensiaputaitojen osaamisen lisäämiseen onnettomuustilanteessa. Tämä on ehdottoman tärkeä asia, mutta mitä jos pohtisimme asiaa hieman laajemmin esimerkin muodossa.

Koululuokka on tilausajossa luokkaretkellä. Tunnelma on hyvä. Karkki ja limsa maistuvat. Matkan aikana yksi matkustajista pyörtyy. Mitä kuljettajan tulee tehdä?
On selvää, että kuljettaja ajoneuvon "kipparina" huolehtii matkustajan terveydentilasta. Koulutuksessa saaduilla ensiaputaidoillaan hän pyrkii kaikin tavoin auttamaan nuorta matkustajaa.
Kysymys kuuluukin, mitä muuta kuljettajan tulee osata tilanteessa?
Hälyttää tarvittaessa apua. Tietääkö kuljettaja ajoneuvon sijainnin?
Mitä tehdään järkyttävässä tilanteessa muille lapsille? Soitetaanko toinen linja-auto paikalle?
Voiko ulko-ovet avata, koska auton lämpötila nousee? Häviääkö muut lapset paikalta? Voiko ne jäädä muun liikenteen alle? Miten heistä huolehditaan?
Järkyttyikö joku toinen lapsi tapahtumasta? Miten häntä tulee hoitaa?
Mistä löytyy ensiapulaukku? Mitä se pitää sisällään?
Voidaanko jatkaa matkaa? Pitäisikö jäädä odottamaan apua vai palataanko lähtöpisteeseen?

Ja tämän kaiken keskellä kuljettajan tulisi pystyä rauhallisena ja osoittaa johtajuutta ja luottamusta.

Koulutusten räätälöinnillä parempiin tuloksiin?

Jokaisella yrityksellä on omat toimintamallit ja erilaisia kuljetustehtäviä, joten koulutustenkin tulisi olla räätälöity yrityksen ja kuljettajien tarpeiden mukaan. Yleinen, kaikille eri ammattiryhmille suunnattu, koulutus ei käytännössä palvele kuljettajia sellaisenaan. Kärjistettynä jäteauton kuljettajan ja puutavara-auton kuljettajan työ ei ole samaa työtä kuin ainoastaan liikenteessä ajamisen osalta. Tulisiko siis koulutuksen mukautua ammattiin ja työtehtävään sopivammaksi?

Yrityksen kannattaa suunnitella rahoilleen vastinetta

Vinkkini koulutuksen järjestäjille on yksinkertaisuudessaan tämä: käyttäkää koulutuksen suunnitteluun enemmän aikaa kuin koulutuksen järjestämiseen.

Tässä vielä pari vinkkiä koulutuksen järjestäjille:

  1. Tavoite selkeäksi. Mitä kuljettajan tulee osata koulutuksen jälkeen? Miten tavoite vastaa yrityksen arvoja, strategiaa ja toimintamalleja.
  2. Suunnitelkaa koulutuksen sisältö kuljettajien lähtötaso huomioiden. Mitä koulutuksen aiheita koulutuksessa tulee olla, että koulutuspäivälle asetettuihin tavoitteisiin päästään. Mikä on kuljettajien lähtötaso? Tulisiko sitä mitata jotenkin ennen koulutuksen suunnittelua? Aktivoikaa osallistujia: kysykää heiltä toiveitä koulutuksen sisällöstä ja esimerkkejä koulutukseen liittyvistä tilanteista, joita he ovat työssään havainneet.
  3. Miettikää opetusmenetelmät. Millä opetusmenetelmillä tavoite saavutetaan parhaiten? Voisiko opetusta toteuttaa muullakin tavalla kuin luokkahuonekoulutuksena esimerkiksi opetuskävely, yksilöllinen työskentely, porinaryhmä, paneelikeskustelu, aivoriihi… muutamia mainitakseni. Suunnitelkaa myös vaihtoehtoja teoriaopetukselle. Voisiko koulutuksen toteuttaa käytännön harjoitteina? Entä jos edellä mainitun esimerkkitilanteen veisi linja-autoon sisälle.
  4. Miettikää koulutuspäivien rakenne. Entä olisiko koulutuspäivä hyvä jakaa kahteen osaan, jossa esimerkiksi jälkimmäinen osa olisi kertausta ja pohdintaa aiheesta kuljettajien kanssa yhdessä. Koulutuksen yksi tärkeimmistä "elementeistä" on opettaja.
  5. Valitkaa tarkoitukseen sopiva kouluttaja. Miettikää mitä osaamista opettajalla tulee olla, jotta hän saa kuljettajat motivoitumaan ja oppimaan suunnitellut asiat. Millaisia opetusmenetelmiä opettajalla on tarjolla tavoitteen saavuttamiseksi. Myös opettajan olisi myös hyvä tietää yrityksen arvot, strategia ja toimintamallit. Parhaaseen tulokseen ei päästä sillä, että opettaja kävelee aamulla luokaan ja alkaa antamaan "opetuksia".

Koulutuksen jälkeen on hyvä pohtia, että päästiinkö koulutuksella aiemmin suunniteltuihin tavoitteisiin. Paraneeko kuljettajien ja yrityksen toiminta koulutuksen jälkeen. Tukiko koulutus yrityksen toimintamallia ja hyödyttikö koulutus yritystä myös taloudellisesti.

Koska jokainen koulutus maksaa, niin yrityksen kannattaa suunnitella rahoilleen vastinetta. Paras vastine on laadukas ja hyvin suunniteltu koulutus joko yrityksen itsensä antamana tai muun koulutuksen järjestäjän toimesta.

Kirjoittaja Jussi-Pekka Laine työskentelee Traficomissa ammattiliikenteen pätevyyksien asiantuntijana.