Eurooppalainen rautateiden teemavuosi piirsi suuntaviivoja raideliikenteen tulevaisuudelle

Vuosi 2021 on ollut eurooppalainen rautateiden teemavuosi. Euroopan komission julistaman teemavuoden tavoitteena on ollut nostaa esiin rautatieliikennettä turvallisena, toimintavarmana, ympäristöystävällisenä sekä tehokkaana kuljetus- ja matkustusmuotona ja korostaa eurooppalaista yhteyttä ja yhteisiä tavoitteita. Miltä kulunut vuosi on näyttänyt?

Kuvituskuva

Eurooppalainen rautateiden teemavuosi lähestyy päätöstään tilanteessa, jossa olemme juuri kuulleet uusista koronarajoitteista ja yhä kohoavista tartuntaluvuista. Pandemia ei ole vielä hellittänyt otettaan, ja pandemian aikana joukkoliikenteeseen liittyvä teemavuosi on vaatinut erityistä taiteilua, jotta sen tavoitteisiin päästiin. Ymmärrettävistä syistä moni toimija Suomessakin jätti teemavuoden hyödyntämättä omassa markkinointiviestinnässään. Oli toisenlaisten, matkustamisen terveysturvallisuuteen liittyvien viestien aika. 

Samaan aikaan komission vetämässä teemavuosihankkeessa kurkotettiin katsetta jo pandemian tuolle puolen. Teemavuonna korostettiin voimakkaasti eurooppalaista vihreää siirtymää ja rautateiden vahvaa roolia sen toteuttamisessa. Tämän edesauttamiseksi tarvitaan vahvoja satsauksia raideyhteyksiin ja erityisesti rajat ylittäviin yhteyksiin. Yöjunat elävät uutta tulemistaan ja niihin halutaan taas panostaa sisäisten lentojen ja pitkän matkan bussien sijaan. Ruotsi panostaa vahvasti Norrbotnia-yhteyteen ja loppuvuodesta myös Suomessa saatiin päätös radan sähköistämisestä Haaparantaan saakka. Tornio-Haaparanta on kansainvälisten kuljetusten solmukohta ja päätös oli osa vireillä olevaa TEN-ydinverkkokäytävän laajennusta Perämerenkaaren ympäri. 

Liikkumisen ja kuljettamisen siirtymistä raiteille on tarkasteltu ja edistetty niin kaupunki- kuin tavaraliikenteessäkin. Raiteille lisää kapasiteettia, sujuvuutta ja luotettavuutta – ja siten houkuttelevuutta – tuo myös Euroopan laajuinen digitalisaatiohanke, joka Suomessa etenee Digirata-hankkeena monen toimijan voimin.

Juhlajuna yhdisti Euroopan eri kolkat

Teemavuotena korostettiin myös eurooppalaista yhteyttä, saavutettavuutta ja yhteisiä tavoitteita, joita symboloi yhdessä ponnistettu juhlavuoden päätapahtuma, Connecting Europe Express -juna, lukuisine oheistapahtumineen. Juna kulki yhteensä 26 maan läpi Strasbourgista Pariisiin.

Päätapahtuman juhlajuna ei ymmärrettävistä maantieteellis-teknisistä syistä saapunut Suomeen. Käytännön vaihtoehtoja olisi kyllä ollut, mutta ei mitenkään helposti tai ajallisesti nopeasti toteutettuina. Suomi haluttiin kuitenkin mukaan tapahtumaan, ja pääsimmekin Viron kutsumana Tallinnaan lähettämään matkaan Connecting Europe Express Baltic -junaa, joka lähti Tallinnasta Riikan ja Vilnan kautta Kaunasiin. Maiden pääkaupungit yhdistyivät suoralla raideyhteydellä ensimmäistä kertaa kolmeenkymmeneen vuoteen. Aikamoisia ponnisteluita tuonkin tapahtuman aikaansaaminen oli baltialaisilta yhteistyökumppaneiltamme vaatinut, mutta lähtöpäivänä kaikki oli kunnossa. Tallinnassa valtiosihteerimme Pilvi Torsti piti vuorollaan ansiokkaan puheen ja lähti seurueineen junan kyydissä kohti Riikaa, josta Suomen delegaatio palasi kotiin. Minulla oli ilo olla mukana Tallinnassa ja välittää tapahtuman tunnelmia Twitterin kautta.

Oli tärkeää olla mukana Connecting Europe Express -tapahtumassa, joka pyrki ja onnistui havainnollistamaan käytännössä raideliikenteen rajoja ja rajattomuutta Euroopassa. Juhlajuna kulki kolmella eri raideleveydellä –  Suomen mukana oleminen olisi lisännyt tähän vielä yhden. Junan järjestelyissä painittiin muun muassa eri tavoin tulkitun yhteisen EU-sääntelyn parissa ja elvytettiin nopeassa aikataulussa jo sammuneita yhteyksiä laajalla yhteistyöllä. Kaikilla oli yhteinen halu onnistua ja ennen kaikkea olla osa eurooppalaista perhettä. Eurooppalaiseen perheeseen kuulumisen symbolina juna keräsi alueiden ja maiden lippuja sekä viirejä, jotka liitettiin yhteiseen lippuketjuun. Erityisesti pidettiin huolta siitä, että Suomen ja Irlanninkin liput päätyivät ketjuun, vaikka juna ei näissä maissa poikennutkaan.

Traficomissa ideoimme oman vuoden päätapahtumamme samoihin aikoihin juhlajunan kanssa ja Raideliikenteen ympäristöpäivämme pidettiin 22.9.2021. Saimme mukaan laajan ja kattavan joukon asiantuntijoita, joiden mielenkiintoisista esityksistä saimme nauttia koko päivän. Myös osallistujajoukko oli ennätyksellisen laaja. Saimme ympäristöpäivään komission liikenne ja liikkuminen -osaston pääjohtajan Henrik Hololein uunituoreen videotervehdyksen, joka oli nauhoitettu edellisenä päivänä Tallinnassa. Pääjohtaja puhuu hyvää suomea, joten oli erityisen hienoa, että hän ehti tervehdyksen meille nauhoittaa kaikessa päätapahtuman kiireessä. Myös Euroopan rautatievirasto ERA lähetti tapahtumaamme terveiset videon välityksellä.

Uutta uskoa tulevaisuuden tekemiseen

Muita teemavuoden hankkeita Suomessa oli varsinkin kulttuuriperintösektorilla esimerkiksi Jokioisten rautatien 50-vuotisjuhlallisuudet ja Suomen ensimmäistä rautatieyhteyttä juhlistava Hämeenlinnan kaupungin tapahtuma. Myös Eurooppa-päivän paneelikeskustelussa tuotiin esiin rautateiden merkitystä vihreälle siirtymälle. Lisäksi tuotettiin uutiskirjeitä ja infograafeja, kirjoitettiin blogeja, twiitattiin uutisia ja tuotettiin Youtube-videoita –  kirjoitettiinpa vuodesta lehtijuttujakin. Kiitokset kaikille, jotka lähtivät mukaan ja järjestivät tilaisuuksia ja tempauksia! Komissio tekee yhteenvedon ja analyysin vuoden tapahtumista ja arvioi teemavuoden onnistumista.

Mitä teemavuodesta on sitten jäänyt meille käteen? Esimerkiksi moni traficomilainen löysi tiensä Twitterin ihmeelliseen maailmaan ja julkaisi ensimmäiset twiittinsä. Aloitimme tämän blogisarjan, jota on aikomus jatkaa hieman harvemmalla taajuudella ja yhä useamman virkamiehen voimin. Teemavuoden puitteissa löysimme uusia yhteistyökumppaneita ja teimme yhteistyötä virastorajat ylittäen. Saimme myös sektorina uutta uskoa siihen, että tekemämme työ on myös tulevaisuuden tekemistä, ja raideliikenteellä on tärkeä rooli tulevaisuuden liikkumis- ja kuljetusratkaisuissa.

Meillä rautateiden teemavuosi on joka vuosi. Palautteesta ja juhlavuoden puheissa paalutetuista tavoitteista päätellen olemme oikealla asialla.

Kirjoittaja Sanna Mäkitalo on tiiminvetäjä Traficomissa, ja hän on toiminut Suomen European Year of Rail -yhteyshenkilönä. Jatketaan keskustelua Twitterissä @SRMakitalo (Ulkoinen linkki)

EU:N RAUTATIELIIKENTEEN TEEMAVUOSI

Traficom on mukana toteuttamassa EU:n rautatieliikenteen teemavuotta muun muassa viestimällä aktiivisesti raideliikenteen ajankohtaisista asioista ja työstään raideliikenteen parissa. Lue lisää Traficomin toiminnasta teemavuonna ja tutustu kaikkiin blogiteksteihin Eurooppalainen rautateiden vuosi -sivulta .

Lue lisää teemavuodesta komission sivuilta (Ulkoinen linkki) #EUYearOfRail.