Kävelyn ja pyöräilyn suosion kasvu tarvitsee tukea ja yhteistyötä

Kävellen ja pyörällä liikkujalle varmoja kesän merkkejä ovat tuoretta vihreää pursuava luonto sekä liki 25 paikkakunnalla katukuvaan ilmestyvät kaupunkipyörät. Kevään tullen kävelijälle ja pyöräilijälle avautuu äänimaisema täynnä lintujen laulantaa – ja taajamissa myös ajoittaista potku- ja skeittilautojen rosoista rullausta.

Kesäisin rakennetaan aina myös infraa, mikä herättää monenlaisia tunteita. Infrahankkeet edellyttävät aina työmaa-aikaisia poikkeusjärjestelyjä, joissa jalankulun ja pyöräliikenteen reitit ja olosuhteet vaihtelevat. Helsingin kaupungin pyöräilybarometrin mukaan pyöräilyä saisi lisäämään se, että pyöräväylien työmaa-aikaiset järjestelyt olisivat paremmat. (Helsingin Pyöräilykatsaus 2019 (Ulkoinen linkki)). Havaitut ongelmat liittyivät enimmäkseen työmaan rajaukseen, esteettömyyden toteutumiseen, opasteisiin, koettuun turvallisuuteen sekä kävely- ja pyöräliikenteen toimivuuteen (Rakennuslehti 30.6.2020 (Ulkoinen linkki)). Järjestelyjä halutaankin parantaa, esimerkiksi Helsingissä palkattiin viime kesänä katutöiden laaduntarkkailijoita. Hyväksi havaittu toiminta jatkunee kesällä 2021.

Kävelyn ja pyöräilyn olosuhteiden parantamiseen satsataan ympäri Suomen

Kunnissa halutaan rakentaa entistä laadukkaampaa, sujuvampaa ja houkuttelevampaa kävelyn ja pyöräilyn infraa. Traficom on mukana tässä työssä: jaamme kävelyn ja pyöräilyn investointiavustuksia. Valtionavustukset on tarkoitettu katuverkon kohteisiin tai muille kunnan hallinnoimille maa-alueille. Kunnan omarahoitusosuuden tulee olla vähintään 50 % hankkeen kustannuksista. Vuonna 2020 investointiohjelmassa myönnettiin ennätykselliset 31,5 miljoonaa euroa valtionavustusta kaikkiaan 51 hankkeelle. Vuosina 2018 ja 2019 jaettavaa oli vain 3,5 milj. euroa/vuosi ja avustusta sai vain 12–15 kohdetta vuodessa.

Pääosa vuoden 2018 hakukierroksen hankkeista on valmistunut ja ensimmäisiä uusia baanoja, siltoja, pyöräpysäköintipaikkoja pääsee jo kokemaan kävellen ja pyörällä. Kesälomalla kannattaa katsastaa ainakin Espoon Läntinen Tarvonsilta, Vantaan Tikkurila-Hakunila baana, Turun Uudenmaantien laatukäytävä, Kuopion Matkaajanpolku + liityntäpysäköinti, Sipoon Söderkullan solmupysäkkien pyöräpysäköinti, Joensuun Siltakadun tienoot, Hämeenlinnan uudet pyöräpysäköintipaikat ja Kemin uusi pyöräilyväylä.

Tänä vuonna valtion budjetissa on varattu liki 30 miljoonaa euroa kävelyn ja pyöräilyn edistämiseen. Pääosa tuesta kohdennetaan kuntien kävelyn ja pyöräilyn olosuhteiden kehittämisen hankkeisiin.

Kävely ja pyöräily poikkeavat toisistaan kulkumuotona

Kävelystä ja pyöräilystä puhutaan usein yhdessä, vaikka kyseessä on kaksi täysin erilaista kulkumuotoa. Pyörä on ajoneuvo ja pyöräily liikennettä. Siksi alalla puhutaankin nyt pyöräilyn sijaan pyöräliikenteen edistämisestä. Väylävirasto julkaisi vuoden 2020 lopussa valtakunnallisen Pyöräliikenteen suunnitteluohjeen (Ulkoinen linkki), jossa tuodaan insinööritason infraratkaisujen lisäksi esiin käyttäjänäkökulmaa määrittelemällä pyöräilijätyyppejä muun muassa iän mukaan eri tarpeineen.  

Kävelylle on ominaista liikkumistavan luonnollisuus ja solidaarisuus. Suurin osa meistä pystyy kävelemään taaperoiästä vanhuuteen asti taloudellisesta tilanteesta riippumatta. Kävely ei ole vain paikasta toiseen menemistä, vaan siihen liittyy viipyily, kaupunkielämä, oleskelu ja erilaiset kohtaamiset. Kävely on osa jokaista matkaa ja siksi tärkeä kaikessa kaupunkikehittämisessä ja liikennejärjestelmässä.

Pelkkää infraa rakentamalla ei saada uusia kävelijöitä ja pyöräilijöitä ja saavuteta kaikkia hyötyjä. Tarvitaan innostavia kampanjoita, kannusteita, ohjeistusta ja viestintää. Valtakunnallinen Pyöräilyviikko on vakiintunein valtakunnallinen teemaviikko, jonka tavoitteena on kannustaa ihmisiä pyöräilemään sekä pohtimaan omia liikkumisvalintojaan, nostaa pyöräilyä esille eri paikkakunnilla esimerkiksi tuottamalla innostavia tapahtumia ympäri Suomen (Pyöräilykuntien verkosto ry). Tämän lisäksi vuonna 2021 on järjestetty valtakunnalliset pyöräilyn Kilometrikisa, Kävelykilometrikisa ja Kävelykipinät -kampanja.

Kävelyn ja pyöräilyn lisäämiseen tarvitaan tiivistä yhteistyötä

Kävelyn ja pyöräilyn edistämiselle on valtakunnallinen tahtotila, josta kertoo valtioneuvoston kävelyn ja pyöräilyn edistämisen periaatepäätös (2018) sekä voimassa oleva kansallinen Kävelyn ja pyöräilyn edistämisohjelma, jossa vuoden 2030 tavoitteeksi on asetettu 30 % matkamäärien kasvu.  (LVM, 2018). Tämä edellyttää arvioilta 450 miljoonaa uutta kävely- ja pyöräilymatkaa. Vertailuvuonna 2016 tehtiin kävellen ja pyörällä noin 1 510 miljoonaa matkaa. Lisäksi kunnianhimoiset ilmastotavoitteet tukevat kävelyn ja pyöräilyn edistämistä.

Traficom vastaa Kävelyn ja pyöräilyn edistämisohjelman toimeenpanosta ja seurannasta, mutta yksin emme saa jalkoja ja pyöriä liikkeelle. Edistämisohjelmassa on 31 toimenpidettä ja näissä kymmenen teemaa. Toimenpiteiden vastuutahoina ovat muun muassa LVM, Traficom, Väylävirasto, kunnat, ELY-keskukset, YM, OKM, TEM, STM, järjestöt ja VM.

Kävelyn ja pyöräilyn edistämisen yhteistyötä tukemaan on perustettu Traficomin ja LVM:n järjestämä valtakunnallinen Suomi kävelee ja polkee -sidosryhmäfoorumi, jossa käsitellään edistämisohjelman teemoja, toimenpiteiden toteuttamista ja seurantaa. Tutustu yhteistyöhön – kuuntele toukokuun foorumin keskustelut tallenteelta (Ulkoinen linkki)!

Kirjoittaja Virpi Ansio työskentelee Traficomissa erityisasiantuntijana kävelyn ja pyöräliikenteen parissa