Etusivu: Traficom
Etusivu: Traficom
Siirry hakuun

Kuinka monta megaa kärsivällisyytesi vaatii? - Pohdintaa laajakaistanopeuksista ja sujuvasta nettisurffaamisesta

Kuinka nopean nettiyhteyden suomalaiset tai juuri sinä tarvitset, riippuu siitä, mitä palveluja ja kuinka sujuvasti niitä halutaan yhteydellä käyttää. Erilaisia käyttötarkoituksia on liki rajaton määrä, mutta pohdin asiaa niistä yleisimmän kautta. Nettisurffaaminen edustaa melko hyvin moninaisia käyttötarpeita pankkiasioinnista tiedonhakuun ja nettishoppailusta yhteydenpitoon. Sitä meistä harrastavat liki kaikki, mutta miten se sujuu eri yhteysnopeuksilla?

Nettisurffaus ei välttämättä ole helposti arvioitava eikä vaatimattomin kaistasyöppö. Sen ohella laajakaistayhteyttä käytetään yleisimmin videoiden katseluun. Jälkimmäiseen kuluu myös paljon enemmän dataa. Suoratoistopalvelut voivat kuitenkin ladata etukäteen videokuvaa laitteen muistiin (puskurointi) ja heikentää tarvittaessa kuvan tarkkuutta olipa kyse YLE Areenasta, Youtubesta tai Netflixistä. Näin nämä palvelut voivat toimia suhteellisen vaatimattomillakin yhteyksillä. Useimmat suoratoistopalvelut myös kertovat käyttäjille katseluun vaadittavista nopeuksista.

Yksinkertaisuuden vuoksi esittämäni pohdinta kohdistuu vain tiedonsiirtonopeuteen verkosta käyttäjälle päin eli niin sanottuun download-nopeuteen. Nettisurffauksen kannalta tämä tekijä on ratkaisevassa asemassa ja myös aiheesta käytävä julkinen keskustelu sekä liittymien markkinointi keskittyvät download-nopeuden ympärille. Toki esimerkiksi vastakkaissuuntaisella upload-nopeudella sekä viiveellä voi olla palvelusta riippuen suurikin merkitys sujuvan käytön kannalta.

Kokemus sujuvasta käytöstä on lopulta yksilöllinen ja siihen vaikuttaa lukuisia teknisiä muuttujia näytön resoluutiosta laitteen suoritustehoon. Kiistämättömiä totuuksia löytyy siis vain teoriasta. Arvioin nettisurffauksen sujuvuutta sivujen latautumiseen kuluvana aikana suhteellisen todenmukaisessa testiympäristössä. Lisää tietoa testien suorittamisesta löytyy blogin lopusta.

Tuloksia pöytään jo, kiitos!

Verrattuna 2 megan yhteysnopeuteen suosituimmat nettisivustot lataantuivat noin kaksi kertaa nopeammin 5 megan ja noin neljä kertaa nopeammin 100 megan yhteysnopeudella. Testissä käytetyt sivut lataantuivat 100 megan nopeudella selvästi alle 5 sekunnissa, kun 2 megan osalta latausajat venyivät jopa yli 20 sekuntiin, mitä tuskin voi pitää sujuvana. Kyseisessä ajassa palvelujen etusivut lataantuivat kokonaan, mutta yleensä niiden käytön tai lukemisen voi aloittaa joiltain osin tätä aiemmin. Nopeuden kasvattaminen sadasta kolmeen sataan megaan ei enää lyhentänyt merkittävästi latausaikoja.

Testit suoritettiin tyhjällä välimuistilla eli ikään kuin käyttäjä ei olisi vieraillut sivuilla aiemmin. On myös syytä huomioida, että nopeammilla yhteysnopeuksilla nettisivut usein lataavat enemmän tai kooltaan suurempia sisältöjä, mikä osaltaan tasoittaa eroja nopeuksien välillä.

Kuviossa on esitetty palvelun etusivun latautumiseen kulunut kokonaisaika. Vertaillut sivustot ovat Google-haku, Wikipedia, Suomi24, Me Naiset, Iltalehti, Oikotie, MTV, Ilta-Sanomat, Facebook, Etuovi, Youtube, YLE Areena ja Reddit. Testissä käytetyt sivut lataantuivat 100 megan nopeudella selvästi alle 5 sekunnissa, kun 2 megan osalta latausajat venyivät jopa yli 20 sekuntiin.
Kuvio. Nettisivujen latausajat vaihtelevat merkittävästi nettiyhteyden download-nopeudesta riippuen.

Hitaamman pään hämäläisenä sanoisin, että voisin omalla kohdallani tyytyä 5 megan latausaikoihin, joskin osan sivuista kohdalla alettaisiin liikkua kärsivällisyyteni äärirajoilla.

Hetkonen, kuulostaa kovin vähältä…

Julkisessa keskustelussa ja mainoksissa puhutaan satojen megojen usein jopa tuhannen  megan liittymistä. Jos paljon vähempikin riittää käyttämääni palveluun, niin miksi tarvitsisin enempää?

Kännykän ruutua varten ei välttämättä tarvitakaan vielä kovin montaa megaa. Sen sijaan kotona laajakaistalla on monta palvelua ruokittavana. Lisäksi yhteysnopeus voi jäädä ajoittain merkittävästikin huippunopeudestaan. Tämä on tyypillistä mobiiliyhteyksille, joiden kapasiteettia jaetaan kodinasukkaiden lisäksi muidenkin käyttäjien kanssa.

Yksikin henkilö käyttää usein samanaikaisesti useita palveluja yhdestä tai useammasta laitteesta. Esimerkiksi äly-tv, nettiselain ja useampi viestisovellus saattavat olla samanaikaisesti käynnissä. Useamman henkilön taloudessa tämäkin tarve puolestaan kertautuu edelleen, ellei nettiä haluta käyttää vuorotellen. Lisäksi tulee huomioida, että palvelujen tarvitsemat nopeudet kasvavat joka vuosi.

Kun omassa kolmen hengen taloudessa valinnan on onneksi voinut tehdä 10 ja 100 megan liittymien välillä, ei se ole ollut erityisen vaikea. Miten on oman kärsivällisyytesi laita?

Nettisurffauksen mittaamisesta

Havaintojeni pohjaksi olen ottanut yli 30 000 automaattisesti suoritettua ja mitattua sivulatausta. Testit on ajettu kahdella nettiselaimella (Chrome ja Firefox) tavanomaisella kannettavalla tietokoneella kaikkina vuorokauden aikoina yhdeksänä päivänä helmikuun ja marraskuun 2020 välisenä aikana.

Testattavana oli kahdeksan käytetyintä suomalaista nettisivustoa sekä viisi kansainvälistä sivustoa, jonka arvioimme olevan käytetyimpien joukossa Suomessa. Automaattiset mittaukset edustavat aikaa, jonka kuluessa kyseisen sivuston etusivu latautui kokonaan selaimen välimuistin ollessa tyhjänä. Koko aika ei suinkaan kulu tiedonsiirtoon, vaan se sisältää mm. tietojen prosessointia. Subjektiivinen kokemus sivun latautumisesta on yleensä hieman lyhyempi, mutta nopeuksien ja palvelujen välisten erojen todettiin useamman sadan silmämääräisen mittauksenkin perusteella olevan esitettyjen johtopäätösten osalta samankaltaisia. Vertailun kohteeksi otettiin aika, jonka puitteissa sivu oli ehtinyt latautua kaikilta osin ainakin 25 % testikerroista (alakvartiili). Tämä vastaa parhaiten silmämääräistä tarkastelua eivätkä yksittäiset poikkeamat vaikuta vertailuun.

Blogin kirjoittaja

Blogin kirjoittaja Joonas Orkola toimii kehityspäällikkönä Traficomissa.

Jatketaan keskustelua Twitterissä @Joonas Orkola (Ulkoinen linkki)