Lippu- ja maksujärjestelmien yhteentoimivuutta edistämässä
Vuonna 2018 liikennepalvelulaissa tavoitteeksi asetettiin joukkoliikenteen lippujärjestelmien yhteentoimivuus ja matkaketjujen edistäminen. Suomi oli tuolloin edelläkävijä ja nyt eurooppalainen kehitys näyttää kulkevan samaan suuntaan digitaalisen siirtymän ja ITS-sääntelyn uudistamisen myötä.
Lippu- ja maksujärjestelmien yhteentoimivuuden on tarkoitus kattaa sekä markkinaehtoinen että kilpailutettu joukkoliikenne. Joukkoliikennettä hankkivien viranomaisten on hankinnoissa vaadittava yhteensopivia taustajärjestelmäpohjaisia lippu- ja maksujärjestelmiä.
Ilman yhteentoimivia lippujärjestelmiä ei voi syntyä tehokkaasti toimivia liikkumispalveluiden markkinoita ja matkaketjuja. Sen vuoksi lainsäädännöllä on vauhditettu kehitystä suljetuista järjestelmistä kohti yhteentoimivuutta. Yhteentoimivuus luo myös alustaa joukkoliikenteen houkuttelevuudelle, uusien palveluiden kehittämiselle ja matkustamisen helppoudelle.
Yleinen käsitys on, että joukkoliikenteessä tullaan laajasti siirtymään tunnistepohjaisiin järjestelmiin koko maailmassa. Ne mahdollistavat yhteentoimivuuden ja matkustusoikeuden todentamisen yleisillä teknologioilla kuten NFC tai QR-koodi. Todentamismenetelmä ei siis ole lippujärjestelmäkohtaiseksi rakennettu. Suomessa osa lippu- ja maksujärjestelmistä on jo tällaisia, ja monien järjestelmien osalta siirtyminen on käynnissä.
Traficom edistää yhteentoimivuutta sujuvien liikennepalvelujen verkoston kautta ja se on teettänyt selvityksen tunnistepohjaisten maksujärjestelmien yhteentoimivuudesta sekä ELY-keskusten lippu- ja maksujärjestelmien yhteentoimivuuden ratkaisuvaihtoehdoista. Kuitenkin päävastuu yhteentoimivuuden toteutumisesta on joukkoliikennetoimijoilla ja lakivelvoitteiden lisäksi tarvitaan aitoa yhteistyötä sekä teknisissä että kaupallisissa kysymyksissä, jotta saamme kasvatettua joukkoliikennemarkkinaa ja joukkoliikenteen matkatapaosuutta.
Joukkoliikennetoimijoiden kesken olisi hyvä keskustella yhteentoimivuuden edistämisen keinoista ja karikoista. Edistäisikö kattavaa monenkeskistä yhteentoimivuutta standardimuoto, esimerkiksi Ruotsin kansallista lippu- ja maksustandardia hyödyntäen.
Kirjoittaja Janne huhtamäki työskentelee Traficomissa johtavana asiantuntijana.