Merenkulun automaatiota vauhditetaan tavoitepohjaisella sääntelyllä – tavoitteena turvallisuus ja tehokkuus
Merenkulun tekniikan historia on suurelta osin automaation kehittymisen historiaa. Alusten miehistöt ovat pienentyneet dramaattisesti 1960-lukuun verrattuna, ja yksi keskeinen tekijä tässä on konehuoneen lisääntynyt automaatio. Automaatiokehityksen lähestyessä komentosiltatyöskentelyä, kuten tähystystä, navigointia ja ohjailua, ollaan kuitenkin uuden äärellä. Kansainvälisessä merenkulkujärjestössä (IMO) on päästy sanoista tekoihin, ja meriturvallisuuskomitea on aloittanut autonomisia aluksia koskevan säännöstön laatimisen. Myös Traficom on työssä aktiivisesti mukana.
IMO:n meriturvallisuuskomitea on aloittanut Maritime Autonomous Surface Ship (MASS) -säännöstön laatimisen kuluvan vuoden huhtikuussa. Tässä yhteydessä MASS-termillä tarkoitetaan merenkulun sellaista automaatiota, joka ei ole mahdollista nykysääntelyn puitteissa. IMO:n meriturvallisuuskomitea päätti viimeisimmän MASS-työn aloittamisesta kesällä 2017, jonka jälkeen IMO:ssa on saatu aikaiseksi säädöskartoitus siitä, mihin kaikkeen sääntelyyn lisääntyvä automaatio aiheuttaa muutospaineita.
Traficom edustaa aktiivisesti Suomea IMO:ssa liikenne- ja viestintäministeriön rinnalla, ja viraston asiantuntijat ovat olleet keskeisessä roolissa sekä säädöskartoituksissa että nyt käynnistyneessä MASS-säännöstön laatimisessa. Tavoitteena on saada ei-pakottava säännöstö valmiiksi vuonna 2025 ja jatkaa siitä kohti pakottavaa sääntelyä, jonka on tarkoitus valmistua vuonna 2028.
Tähtäimessä merenkulun turvallisuuden ja tehokkuuden lisääminen
Toteutuessaan MASS-säännöstö poistaisi hallinnollisia esteitä uudenlaisten teknologioiden käytöltä. Toiveena on pystyä parantamaan merenkulun turvallisuutta tehostamalla tähystystä ja alusten tilannekuvaa sekä lisätä merikuljetusten tehokkuutta osana laajempaa kuljetusketjujen digitalisoitumista.
Vaikka on epäselvää, missä määrin varustajien tavoitteena on vähentää laivojen miehitystä puhumattakaan kokonaan miehittämättömien alusten käyttöönotosta, lisääntyvään automaatioon liittyy paljon odotuksia siitä, että töitä voidaan organisoida laivalla entistä mielekkäämmin jo nykyään vähäisten miehistön jäsenten tehtäväksi. Varsinkin hyvin pienellä miehityksellä operoiville laivoille on helppo kuvitella turvallisuushyötyjä, jos automaatio mahdollistaa nykyistä pidemmät lepoajat.
Läheskään kaikki MASS-alukset eivät tule olemaan autonomisia eli toimimaan ilman ihmisen myötävaikutusta. Tulevan sääntelyn piiriin kuuluvat alukset voivat olla automaatiotasoltaan hyvinkin erilaisia ja vaihdella jokseenkin normaalisti miehitetyistä aluksista etäohjattuihin ja kokonaan autonomisiin.
Se, minkälaiseksi MASS-konseptit lopulta muotoutuvat, on lopulta kaupallinen kysymys. Teknologia kehittyy vääjäämättä ja sääntely voi ainoastaan poistaa esteitä sen käyttöönotolta ja varmistaa sen, että uudet teknologiat voidaan ottaa turvallisesti käyttöön. On lopulta varustamojen asia, miten uutta teknologiaa käytetään. On luultavaa, että MASS-konseptit tulevat käyttöön hyvin erilaisina ja eri tahdissa eri alustyypeille ja eri reiteille. Käyttöönottoa tulee ohjaamaan lopulta uusilla konsepteilla saatava taloudellinen hyöty.
Säännöstö kehitettävä ilman liian yksityiskohtaisia vaatimuksia teknologialle
Merkittävä epävarmuus siitä, miten uutta teknologiaa tullaan soveltamaan, tekee sääntelystä hankalaa. Uuden säännöstön on kyettävä huomioimaan niin autonomisesti, ilman ihmisen puuttumista toimivat, kuin etäohjatut ja normaalisti miehitetyt alukset. Lisäksi sääntelyn piiriin kuuluvat alukset voivat olla keskenään hyvin erilaisessa liikenteessä ja täyttää täysin erilaisia tehtäviä. Tämä tekee tärkeäksi sen, että säännöstö kehitetään tavoitepohjaisesti ilman liian yksityiskohtaisia vaatimuksia siitä, miten järjestelmät tulee toteuttaa.
Tavoitepohjainen sääntely kestää aikaa paremmin kuin perinteisempi preskriptiivinen sääntely, jossa asetetaan hyvinkin yksityiskohtaisia vaatimuksia. Kun sääntely on kirjoitettu tavoitepohjaisesti, eivät uudet teknologiset ratkaisut tee siitä vanhentunutta. Toisaalta tavoitepohjainen sääntely on vaativampaa suunnittelun hyväksyjälle ja katsastajalle eli muun muassa Traficomille. Tavoitepohjaisen sääntelyn soveltaminen vaatii hyvin paljon ymmärrystä sääntelyn taustoista ja tavoitteista sekä niistä teknologisista ratkaisuista, joita sääntely koskee. MASS-sääntelyn kehittäminen ja soveltaminen tulevat tarjoamaan Traficomin viranhaltijoille paljon mielenkiintoisia haasteita pitkälle tulevaisuuteen.
Kirjoittaja Lauri Kuuliala työskentelee Traficomissa johtava asiantuntijana Meriympäristö-palvelukokonaisuudessa.