Nuoret suviyössä ja illuusio kuolemattomuudesta
Kesällä on erityinen merkitys meille suomalaisille, etenkin nuorille − kesäloman odotus, lämpimät päivät ja aikaa ystävien kanssa. Kesään sisältyy paljon odotuksia ja lupauksia tulevasta. Monelle nuorelle kesä on myös itsenäistymisen aikaa ja mikä tuokaan enemmän vapauden tunnetta kuin uunituore ajokortti takataskussa. Ei varmaan ole kenellekään yllätys, että tämä näkyy myös nuorten liikennekäyttäytymisessä.
Viime vuoden lopulla me Traficomissa analysoimme nuorten liikennekäyttäytymistä ajokieltojen valossa (Ulkoinen linkki) - analyysi on osa vuonna 2018 voimaan tulleen ajokorttilain uudistuksen seurantatutkimusta. Karkeasti arvioiden noin 3 prosenttia uusista henkilöauton kuljettajista käyttäytyy riskihakuisesti liikenteessä.
Ensimmäinen havaintomme oli, että riskikäyttäytyminen oli voimakkaasti sidoksissa sukupuoleen. Väliaikaisista ajokielloista miesten osuus oli lähes 90 prosenttia kaikissa ikäryhmissä. Toinen merkittävä asia oli, että ajokiellot ajoittuivat nimenomaan vuodenajalla tarkastellen valoisaan aikaan, Suomen suveen. Lisäksi suurin osa ajokieltoon määräämisistä tapahtui viikonloppuisin ja nimenomaan yöaikaan. Tähän on myös Liikenne- ja viestintäministeriö kiinnittänyt huomiota. Ministeriön juuri lausuntokierroksella olevassa arviomuistiossa nuorten kuljettajien liikenneturvallisuuden parantamiseksi (Ulkoinen linkki)yhtenä ehdotuksena on alle 18-vuotiaiden yöaikaisen ajamisen rajoittaminen. Hallituksen esitys uudeksi ajokorttilaiksi on tarkoitus antaa eduskunnalle kevättalvella 2022.
Tätä pääosin miehistä käyttäytymismallia voidaan tarkastella monella tavalla ja etsiä taustalla olevia tekijöitä riskihakuisuuteen. Ilmiötä voi tutkia esimerkiksi sosiologisesta näkökulmasta. Onko kyse ajamisen alakulttuurista, missä ihannoidaan riskikäyttäytymistä liikenteessä? Onko riskikäyttäytyminen kenties sidoksissa yhteiskuntaluokkaan? Käyttäytymistieteilijä voi tarkastella miten nuoren sosiaalinen ympäristö vaikuttaa ajokäyttäytymiseen. Millä keinoilla voidaan vaikuttaa riskikäyttäytymiseen? Ovatko tietyt opetusmenetelmät tehokkaampia asenteisiin vaikuttamisessa? Kognitiotieteilijä taas selittää ilmiötä tiettyjen aivojen osa-alueiden kypsymättömyydellä.
Kaikki näkökulmat valaisevat omalta osaltaan sitä, mistä tässä pääosin miehisessä riskikäyttäytymisessä on kyse. Tosin riskikäyttäytymisen malli saattaa olla siirtymässä myös nuoriin naisiin, sillä poliisin mukaan tällaista on havaittavissa jo mopoikäisten tyttöjen keskuudessa.
Nuoruuteen liittyy tietty kuolemattomuuden illuusio. Nuoren mielestä kuolema ja vakava loukkaantuminen voivat kohdata vain muita ihmisiä. Syy- ja seuraussuhteiden ymmärtäminen ja impulssien kontrollointi ovat heillä vielä heikkoa. Kodin vaikutus on edelleen keskeinen − vanhempien välittämä arvomaailma heijastuu nuoren käyttäytymisessä. Myös vanhempien osoittamalla kiinnostuksella nuoren asioihin on merkitystä vastuullisuuteen kasvamisessa, vaikka murrosiässä kaverit syrjäyttävätkin paljolti perheen nuoren viiteryhmänä.
Positiivista on se, että 97 prosenttia uusista henkilöauton kuljettajista käyttäytyy vastuullisesti liikenteessä, mikä on hieno asia!
Kesä kutsuu meitä. Nautitaan siitä, mutta muistetaan ajaa maltilla liikenteessä, iästä riippumatta.
Kirjoittaja Elina Uusitalo työskentelee Traficomissa kuljettajakoulutuksen ja kuljettajantutkintojen erityisasiantuntijana.