Etusivu: Traficom
Etusivu: Traficom
Valikko

Raideliikenteen turvallisuuskulttuurityö pureutuu arkipäivän työhön

Raideliikenne on turvallista ja ympäristöystävällistä. Näin meille on perusteltu yhteiskunnan kasvavaa kiinnostusta ja panostusta raideliikenteeseen. Tämä toki pitää myös paikkansa. Jotta saisimme pidettyä yllä hyvän turvallisuustason ja etenkin parannettua sitä jatkuvasti, meidän tulee kuitenkin keskittyä uusiin asioihin – vanhoja unohtamatta.

Toimiva turvallisuusjohtamisjärjestelmä on turvallisuuden perusta

Rautatieliikenteen harjoittajilta (esim. Fenniarail, Operail, VR, museotoimijat) ja rataverkon haltijoilta (esim. satamat ja Väylävirasto) on vaadittu turvallisuusjohtamisjärjestelmiä jo 15 vuoden ajan. Niillä hallitaan turvallisuutta systemaattisesti, ja ne ovatkin jo arkipäivää toimijoidemme keskuudessa.

Turvallisuusjohtamisjärjestelmien mukaisesti toimijat ovat esimerkiksi ohjeistaneet tehtävää työtä ja kuvanneet prosesseja. Traficom on myös hyväksynyt ja auditoinut turvallisuusjohtamisjärjestelmiä tuon 15 vuoden ajan. Tällä tasolla asia alkaa olla kunnossa.

Entä sitten se arkipäivän toiminta? Miten työntekijät suhtautuvat turvallisuuteen ja miksi näin? Mikä ohjeistuksessa toimii ja mikä ei? Mitkä ovat työntekijöiden sekä johtajien arvot ja asenteet? Tähän arkipäivän työn ymmärtämiseen keskitymme turvallisuuskulttuurityössämme.

Turvallisuutta voidaan parantaa myös kehittämällä turvallisuuskulttuuria

Turvallisuuskulttuuriajatteluun herätti Tšernobylin ydinvoimalaonnettomuus vuonna 1986. Onnettomuustutkijoiden mukaan suhtautuminen turvallisuuteen ei ollut kohdillaan ja tämä vaikutti osaltaan onnettomuuden syntyyn. Kyse ei siis ollut ainoastaan esim. tekniikan puutteista. Sen jälkeen turvallisuuskulttuuriajattelu on vahvistunut muillakin turvallisuuskriittisillä aloilla, kuten esimerkiksi kemian teollisuudessa, terveydenhuollossa, ilmailussa ja rautateillä.

Kaikkea arkipäivän työtä ei voi ohjeistaa eikä laatia prosesseja kaikkiin mahdollisiin vastaan tuleviin tilanteisiin jokapäiväisessä työssä. Tarvitsemme ymmärrystä siitä, että turvallisuuskriittisellä alalla vastaan tulee tilanteita, joita ei voi ennakoida. Tällöin avainasemaan nousee organisaation kyky toimia muuttuvissa olosuhteissa ja kohdata häiriöitä sekä mahdollisimman nopea toipuminen ennalta arvaamattomissa tilanteissa. Tämä kuvaa organisaation resilienssiä, jonka painoarvo lisääntyy turvallisuustyössä.

Kolme tietä turvallisuuskulttuurin parantamiseksi

Meillä Traficomissa on kolme rinnakkaista polkua raideliikenteen turvallisuuskulttuurityössä. Teemme aktiivista yhteistyötä EU:n rautatieviraston (ERA) aiheeseen liittyvissä asioissa. Toiseksi lisäämme ymmärrystä turvallisuuskulttuurista raideliikenteen asiantuntijoille ja toimijoille. Kolmantena polkuna on turvallisuuden arvioinnin menetelmien kehittäminen.

Turvallisuuskulttuurityötä tehdään siis myös yhdessä ERA:n kanssa. Osallistuimme ERA:n rautatieliikenteen turvallisuuskulttuurimallin (Ulkoinen linkki) kehittämiseen, ja se on julkaistu ERA:n verkkosivuilla myös suomenkielisenä (Ulkoinen linkki). Myös ERA:n turvallisuusilmapiirikyselyn kehittämisessä olemme olleet mukana. Kysely perustuu turvallisuuskulttuurimalliin.

Ymmärrystä lisätäksemme meidän on tärkeä tietää, miten me itse kansallisena turvallisuusviranomaisena ja toisaalta miten raideliikenteen toimijat suhtautuvat turvallisuuteen. Asian selvittämiseksi omalta osaltamme osallistuimme EU:n rautatieliikenteen turvallisuusilmapiirikyselyyn. Kyselyyn on osallistunut jo noin sata rautatieliikenteen toimijaa ympäri Eurooppa. Joukossa on pieniä ja suuria yrityksiä, viranomaisia, rataverkon haltijoita ja rautatieliikenteen harjoittajia. Kaikkiaan kyselyyn on vastannut jo yli 40 000 rautatieliikenteen ammattilaista.

Turvallisuuskulttuurin tason arviointiin tarvitaan useita menetelmiä

Organisaation turvallisuuskulttuuria ei voi kuitenkaan arvioida vain yhdellä menetelmällä, esimerkiksi kyselyllä. Se ei riitä selvittämään, tukevatko organisaation toimintatavat turvallista toimintaa vai onko turvallisuus vain pintakiiltoa. Esimerkiksi kyselyä täydentämään tarvitaan mm. haastatteluita, dokumenttianalyysiä tai havainnointia. Tai kaikkia näitä. Arviointiin tarvitaan myös siihen perehtyneitä asiantuntijoita, jotta voimme vetää kerätystä aineistosta oikeat johtopäätökset.

Mitään tarkkaa mittaria turvallisuuskulttuurin tasolle ei ole, vaan asiantuntijat arvioivat tason kerätyn tiedon perusteella. Traficom on teettänyt turvallisuuskulttuurin arviointiin liittyviä haastattelukysymyksiä suomalaisella alan huippuasiantuntijalla. Tämän työn tuloksia on tarkoitus esitellä kansainvälisesti. Suomessa tuloksia on jo esitelty alan verkostolle.

Työtä on tehty paljon ja paljon on vielä tehtävää. On kuitenkin mielenkiintoista paneutua omiimme ja toimijoidemme käsityksiin turvallisuudesta ja turvallisuusasenteisiin arkipäivän työssä. Tällä matkalla olemme vasta alussa.

Kirjoittaja Kirsi Pajunen työskentelee Traficomissa johtavana asiantuntijana ja vetää raideliikenteen turvallisuuskulttuuritiimiä. Jatketaan keskustelua Twitterissä @KirsiPajunen (Ulkoinen linkki)

EU:n rautatieliikenteen teemavuosi

Traficom on mukana toteuttamassa EU:n rautatieliikenteen teemavuotta muun muassa viestimällä aktiivisesti raideliikenteen ajankohtaisista asioista ja työstään raideliikenteen parissa. EU:n rautatieliikenteen teemavuosi kannustaa rautatieliikenteen käyttämiseen kestävänä, innovatiivisena ja turvallisena liikennemuotona. Lue lisää Traficomin toiminnasta teemavuonna Eurooppalainen rautateiden vuosi -sivulta .

Lue lisää teemavuodesta komission sivuilta (Ulkoinen linkki) #EUYearOfRail.

Päivitetty