Etusivu: Traficom
Etusivu: Traficom
Siirry hakuun

Sporalla kohti tulevaisuutta – liikkumisen vapautta ympäristöystävällisesti

Traficomissa huolehdimme osaltamme siitä, että ihmiset voivat liikkua sujuvasti ja helposti, turvallisesti sekä ympäristöä säästäen. Metro- ja raitioliikenne ovat tulevaisuuden liikenneratkaisuja. Ne ovat ympäristöystävällisiä ja esteettömiä liikennemuotoja kaupungeissa. Erityisesti ratikkaliikenteen edistämisessä tapahtuu Suomessa tällä hetkellä paljon. Toimimme valvovana viranomaisena ja seuraamme tiiviisti kaupunkiraideliikenteen turvallisuuden kehittymistä.

Hevosen perässä kolkutellen – tuubilla idästä länteen

Ratikat ovat kolistelleet Helsingin kaduilla jo 130 vuoden ajan. Heti raitiovaunujen ilmestyttyä katukuvaan, ne todistivat omalta osaltaan Helsingin kasvua suurkaupungiksi. Aluksi raitiovaunua vetivät hevoset, ja niiden kanssa säännöllinen liikenne alkoi vuonna 1891. Rataverkkoa oli yhteensä 8,5 kilometriä eikä pysäkkejä ollut, vaunuun sai hypätä mistä vain reitin varrelta. Ensimmäiset hevosvetoiset linjat kulkivat Kaivopuistosta Töölöön ja Lapinlahdesta Sörnäisiin. Hevostallit sijaitsivat Töölössä, jossa myös tänä päivänä on tutustumisen arvoinen Ratikkamuseo. Upea vaunuhalli on rakennettu vuonna 1900. 

Ratikat ovat kokeneet monenlaisia vaiheita, 1960-luvulla niistä oltiin jopa luopumassa kokonaan, mutta jo 70 -luvulla raitioliikenne sai uutta nostetta ja linjasto laajeni ja uusia vaunuja hankittiin. Turussa raitioliikenne lakkautettiin 1972, mutta Helsingin usko raitiovaunuihin on säilynyt.

Helsingin metro avattiin vuonna 1982 presidenttipari Mauno ja Tellervo Koiviston ollessa kunniavieraina. Metron historiaa ovat värittäneet lahjusskandaali 80-luvulla sekä historiallisen laaja oikeudenkäynti HKL:n ja Siemensin välillä metron automatisoinnin epäonnistumisesta. Osapuolet vaativat toisiltaan satoja miljoonia euroja korvauksia ja tämä prosessi on edelleen kesken.

Metrolinjat laajentuivat kantakaupungista Etelä-Espooseen vuonna 2017. Metrolinja koostuu tällä hetkellä yhteensä 25 asemasta, joista 19 on Helsingin ja loput kuusi Espoon puolella. Uusi osuus jatkaa metroa edelleen Kivenlahden metroasemalle ja käsittää viisi uutta asemaa sekä maanalaisen metrovarikon. Metron kapasiteetin riittävyyttä tullaan myös parantamaan uudella kulunvalvontajärjestelmällä.

Tampereen ratikka aloitti liikennöinnin

Kaupunkiraideliikenteeseen kuuluvat metro- ja raitioliikenne, jotka ovat tulevaisuuden liikenneratkaisuja. Raitiotiet ovat ympäristöystävällinen ja esteetön liikennemuoto kaupungeissa. Ratikkaliikenteen edistämisessä tapahtuu Suomessa tällä hetkellä paljon. Elokuussa 2021 käynnistyi Tampereen ratikan kaupallinen liikenne ja toisen vaiheen rakentamistyöt ovat jo käynnissä. Ensimmäisessä vaiheessa matkustajat ovat päässeet taittamaan työmatkat Pyynikintorilta Hervantaan ja Taysin alueelta Sorin aukiolle. Raitiotien toinen osa rakennetaan Pyynikintorilta Lentävänniemeen vaiheittain ja sen pitäisi olla valmis 2024.

Tampereelle tuliterät Škoda Transtechin suunnittelemat ja valmistamat raitiovaunut tulivat Kajaanin Otamäen vaunutehtaalta. Kaikkiaan Tampereelle on tilattu 20 kappaletta Smart Artic X34 -mallin raitiovaunua. Uusi liikennemuoto Tampereelle on tuonut mukanaan monenlaista opeteltavaa niin liikennöitsijälle, matkustajille, kuin muullekin liikenteelle. Onneksi kolhuja on saanut vain kalusto ja isommilta onnettomuuksilta on vältytty.

Valtio tukee kaupunkiseutujen kestäviä liikenneratkaisuja ja Tampere onkin lähtenyt kehittämään raitiotiejärjestelmää laajennettavaksi vaiheittain seudulliseksi aina 2040-luvulle asti. Tampereen, Pirkkalan, Kangasalan ja Ylöjärven valtuustot ovat yhdessä päättäneet tulevaisuuden raitiotielinjojen ratavarausten sijainnit. Tampere ja Pirkkala ovat käynnistäneet hankesuunnitelman laatimisen ja mahdollisesti toteuttamissuunnitelma tullaan laatimaan vuonna 2023 Tampereelta Pirkkalaan.

Raitioliikenne nosteessa myös pääkaupunkiseudulla

Helsingin ja Espoon yhdistävä pikaraitiolinja Raide-Jokeri tulee vastaamaan lisääntyviin matkustajamääriin pääkaupunkiseudulla. Raideyhteys korvaa runkobussilinja 550:n, joka on Helsingin seudun vilkkaimmin liikennöity bussilinja. Uudet ratkaisut, kuten pääosin omalla kaistalla kulkevat pikaratikat mahdollistavat sujuvamman ja nopeamman liikkumisen. Nykypäivänä kiinnitetään huomioita myös esteettömyyteen, joka palvelee meitä vauvasta vaariin ja lisää samalla matkustajaturvallisuutta. Näillä näkymin Itäkeskuksen ja Keilaniemen välille päästään pikaratikan kyytiin viimeistään 2024.

Helsingin ratikkajärjestelmää kehitetään monella suunnalla. Yksi merkittävä projekti on Kruunusillat-yhteys, joka yhdistää raitiotieyhteydellä Laajasalon, Korkeasaaren ja Kalasataman keskustaan. Projektissa on myös huomioitu pyöräilijät ja jalankulkijat. Tämän hetken tavoite yhteyden valmistumiselle on vuonna 2026. Myös uusia raitiolinjoja ollaan suunnittelemassa mm. Kalastamasta Pasilaan sekä uutta pikaraitiotietä Länsi-Helsinkiin.

Raitioliikenteen kasvuun Helsingin kaupungin liikennelaitos HKL on varautunut uudella raitiovaunuvarikolla. Nykyisin Ruskeasuolla sijaitsevan linja-autovarikon alueelle rakennetaan yhdistetty raitiovaunu- ja bussivarikko. Uusi varikko edistää Helsingin tavoitteita raitioliikenteen laajentamisesta ja mahdollistaa Helsingin tulevien pikaraitioteiden kuten Länsi-Helsingin raitioteiden, kaluston säilyttämisen ja kunnossapidon.

Tulevaisuuden liikenneratkaisuja on myös duoraitioliikenne, joka yhdistää raitiotiet ja rautatiet. Samalla kalustolla ajettaisiin sekä raitio- että rautatiellä. Tällä pyrittäisiin hyödyntämään olemassa olevaa infrastruktuuria ja kapasiteettia. Saksassa onkin ollut käytössä duoraitioliikenne jo vuodesta 1992 ja sillä pääsekin matkustamaan kaupungista toiseen. Duoraitioliikenteen mahdollisuuksia selvitellään myös Suomessa ja Ruotsissa.

Turvallisuus ennen kaikkea  

Metron kansallinen sääntely tuli voimaan 2016 ja ratikat siirtymäajan jälkeen 2018 alusta.  Kaupunkiraideliikenteestä ei ollut ennen tätä erillistä lainsäädäntöä eikä EU-sääntely koskenut kaupunkiraideliikennettä. Me traficomilaiset olemme olleet vaikuttamassa sääntelyn kehittämiseen yhteistyössä Liikenne- ja viestintäministeriön kanssa, ja nyt voimassa olevaa kaupunkiraideliikennemääräystä tullaan päivittämään. Toimimme valvovana viranomaisena ja seuraamme tiiviisti kaupunkiraideliikenteen turvallisuuden kehittymistä sekä auditoimme turvallisuusjohtamisjärjestelmien toimivuutta.

Työssäni Traficomissa pääsen näkemään ja vaikuttamaan asioihin, joita pidän tärkeinä ja arvokkaina. Näitä asioita ovat ennen kaikkea turvallisuus, ilmaston huomioon ottaminen sekä tasa-arvon toteutuminen. Mielestäni on yhteiskunnan kannalta tärkeää huomioida kaikki ihmiset ja välillä pieniltä asioista tuntuvat asiat kuten esteetön pääsy kulkuneuvoihin on monille elintärkeää ja antaa vapautta liikkua. Kaupunkiraideliikenteen toimivuudella voimme edesauttaa näitä tärkeitä arvoja.

Kirjoittaja Kiira Saito työskentelee Traficomissa raideliikenteen asiantuntijana.

EU:N RAUTATIELIIKENTEEN TEEMAVUOSI

Traficom on mukana toteuttamassa EU:n rautatieliikenteen teemavuotta muun muassa viestimällä aktiivisesti raideliikenteen ajankohtaisista asioista ja työstään raideliikenteen parissa. EU:n rautatieliikenteen teemavuosi kannustaa rautatieliikenteen käyttämiseen kestävänä, innovatiivisena ja turvallisena liikennemuotona. Lue lisää Traficomin toiminnasta teemavuonna Eurooppalainen rautateiden vuosi -sivulta

Lue lisää teemavuodesta komission sivuilta (Ulkoinen linkki)#EUYearOfRail.