Etusivu: Traficom
Etusivu: Traficom
Valikko

Teknologiaa ennen, nyt ja tulevaisuudessa

Löysin vanhempieni kirjahyllystä lapsille suunnatun tulevaisuuskirjan vuodelta 1998. Kirjassa on koottu tulevaisuudentutkijoiden visioita siitä, miten maailma kehittyy uudella vuosituhannella ja erityisesti sen ensimmäisenä kolmena vuosikymmenenä. Pääasiassa kirjassa kuvataan erilaisia tieteellisiä ja teknologisia kehitysaskeleita, jotka luovat uusia mahdollisuuksia ihmisten arkielämään ja yhteiskunnille. Suotavampaa ja kenties todennäköisempääkin toki on, että yhteiskunta asettaa paineita teknologialle eikä toisinpäin. Kuvat etätyötuoleista, roboteista ja marsilaisista siirtokunnista ovat kuitenkin lapsille ja usein aikuisillekin kiinnostavampia ja helpompia kuvitella, kuin hahmotella vaikkapa maailmanjärjestyksen murroksia. 

Monilta osin tutkijat ovat visioineet täysin oikein: muun muassa kuvapuhelin, taskukokoinen televisio, kannettava toimisto ja videopostikortti kuvastavat nykyisyyttä, vaikka tutkijat eivät olekaan osanneet nähdä, että kaikki nämä olisivat yksi ja sama laite - vieläpä ilman piikkimäistä antennia. Toisaalta olemme jääneet kauas joistakin viime vuosikymmenelle tehdyistä visioista, esimerkiksi Marsiin emme ole ihmistä vielä saaneet eivätkä nanorobotit kulje verisuonissamme.

Strateginen ennakointi, skenaariot ja ennusteet ovat sanoja, jotka ovat jälleen kovassa huudossa. Koronapandemian iskiessä analysoitiin sitä, kuka oli ennakoinut pandemian tuloa ja kuka siihen oli aidosti lopulta varautunut. Tarpeeksi pitkälle tulevaisuutta analysoidessa on kaikilla tapahtumilla teoriassa nollaa suurempi todennäköisyys. Käytännössä kuitenkin ihmiset ja ihmisryhmät tekevät päivittäin valintoja, joilla nostetaan jonkun tulevaisuuden tapahtuman todennäköisyyttä ja lasketaan toisen tulevaisuuskuvan toteutumista. Monesti teemme näitä valintoja tiedostamatta. Ennakoinnin avulla pyritään siihen, että voimme tietoisesti tehdä valintoja, joilla pääsisimme mahdollisimman todennäköisesti meidän kannaltamme mieluisimpaan tulevaisuuskuvaan.

Teknologiat eivät yleisty itsestään

Teknologioiden yleistyminen riippuu aina siitä, mitä me ihmiset päätämme tehdä. Jotkut teknologiat muodostuvat osaksi arkea, kun taas osa ei syystä tai toisesta ota tuulta alleen. Nykypäivänä palstatilaa vievät erityisesti nyt rakenteilla oleva 5G, alati lisääntyvät älykodin ominaisuudet sekä virtuaalielämän mahdollistavat virtuaalilaitteet.

Jotta pystyisimme arvioimaan, mitä näistä nousevista ja tulevaisuuden teknologioista ajatellaan, kysyimme 1000 kuluttajalta, milloin he uskovat eräiden teknologioiden tulevan käyttöön lähipiirissään ja miten he uskovat niiden vaikuttavan omaan elämäänsä. Jatkossa on tärkeää myös selvittää, mistä erilaiset näkemykset johtuvat: onko taustalla pelko esimerkiksi turvallisuudesta, arvio teknologian hyödyllisyydestä tai tuotteen hintataso? Viranomaisena meidän on ymmärrettävä, miten edistämämme asiat näyttäytyvät kuluttajille, jotta voimme ennakoiden ratkaista edessä olevia haasteita.

Mitä teknologioita sinä otat käyttöösi?

Kuluttajilta kysyttiin ensin, milloin he uskovat ottavansa itse tai heidän perheenjäsenensä ottavan käyttöön heille lueteltuja teknologioita. Nopeimmin käyttöön oltiin ottamassa luonnollisesti niitä teknologioita, jotka ovat jo monille tutumpia. Esimerkiksi valokuituyhteys tai muu vastaava kiinteä yhteys oli jo monilla käytössä. Reilusti yli puolet uskoi, että 5G-mobiiliyhteys on heidän käytössään viimeistään kolmen vuoden kuluttua. Epäileväisimpiä käyttöönoton kanssa oltiin lähetyksiä toimittavien itseohjautuvien lennokkien ja live-tilaisuuksiin virtuaalilaitteilla osallistumisen suhteen. Puettava älypuhelimen korvaava laite on kenties monelle yhtä hankala ajatella, kuin 90-luvulla kaikki palvelut yhteen tuova älypuhelin.

Teknologioiden käyttöönotto järjestyksessä: on jo käytössä, käyttöön 1-2 vuoden sisällä, 3 vuoden kuluttua, 6 vuoden kuluttua, paljon myöhemmin, ei koskaan. Valokuitu/vastaava kiinteä yhteys: 26% 13% 12% 11% 11% 21%. 5G-mobiiliyhteys: 6% 30% 28% 13% 8% 10%. Älykoti: 5% 7% 13% 22% 23% 28%. Puettava laite, korvannut kokonaan matkapuhelimen: 3% 6% 14% 23% 20% 30%. Virtuaalilasit/vastaava, yleisötapahtumiin reaaliajassa: 2% 8% 14% 19% 20% 34%. Itseohjautuvat lennokit, kotiinkuljetukset: 0% 4% 7% 18% 29% 37%.
Kuvio 1. Milloin kuluttajat uskovat teknologian olevan itsellä tai perheenjäsenellä käytössä?

Kuluttajilta kysyttiin myös, kuinka paljon he uskoivat mainittujen teknologioiden vaikuttavan omaan elämäänsä joko oman tai muiden käytön kautta. Pääosin kuluttajat eivät usko teknologioiden muuttavan täysin elämänsä suuntaa. Keskimäärin eniten vaikutusta omaan elämään nähtiin olevan moderneilla internetyhteyksillä, myös älykodin vaikutus ylsi lähes samalle tasolle.

Teknologiat, joiden käyttöönottokin vaikutti kaukaiselta, arvioitiin myös vaikutukseltaan heikoimmiksi. Toisaalta esimerkiksi puettava älypuhelimen korvaava laite voidaan nähdä jatkumona älykellokehitykselle eikä sen arvioida niinkään mullistavan arkea kuin tulevan luonnolliseksi osaksi sitä. Lopulta vaikutukset tulevat riippumaan siitä, mitä kaikkia palveluita ja asioita tämäkin laite tulee toteutuessaan korvaamaan. Jos esimerkiksi puettava laite yhdistyykin virtuaalitodellisuuden ja lisätyn todellisuuden kehitykseen ja vaikkapa korvaa kokonaan tietokoneiden ja näyttöjen tarpeen, voi vaikutus olla täysin eri, kuin vain älypuhelimen ominaisuudet rannekellossa.

Teknologian vaikutus omaan elämään. Teknologiat ja prosenttiosuudet järjestyksessä: mullistaa arjen, vaikuttaa paljon, vaikuttaa vähän, ei vaikuta ollenkaan. Valokuitu/muu vastaava kiinteä yhteys: 4 %, 28 %, 37 %, 29 %. 5G-mobiiliyhteys: 4 %, 28 %, 45 %, 21 %. Älykoti: 6 %, 20 %, 36 %, 36 %. Puettava laite, korvannut kokonaan matkapuhelimen: 3 %, 16 %, 40 %, 39 %. Virtuaalilasit/vastaava, yleisötapahtumiin reaaliajassa: 4 %, 7 %, 36 %, 51 %. Itseohjautuvat lennokit, lähetykset kotiin: 5 %, 8 %, 33 %, 52 %.
Kuvio 2. Kuinka paljon teknologiat vaikuttavat elämään oman tai muiden käytön kautta?

Blogin kirjoittaja

Blogin kirjoittaja Marja Heinonen toimii viestintämarkkina-asiantuntijana Traficomissa muun muassa ICT-sektorin ympäristöasioiden ja viestintäalan kuluttajatutkimusten parissa.

Lisätietoja

Tutkimuksen toteutti Kantar TNS Oy helmikuussa 2020. Tutkimus oli osa muita aiheita sisältävää omnibustutkimusta.

Tulokset taulukkomuodossa (Ulkoinen linkki) 

Muita Traficomin viestintäalan kuluttajatutkimuksia (Ulkoinen linkki)

Tambini, Michael (1998, suom. Matti Kinnunen): Tulevaisuus. Tulevaisuuden tutkijoiden käsityksiä maailman kehityksestä. Merkurius-tietokirjasarja, Helsinki Media, Helsinki.

Päivitetty