Hälytysajon turvallisuudessa vielä kehitettävää

Ambulansseille, eli ensihoitoyksiköille tapahtuu Suomessa vuosittain useita liikenneonnettomuuksia, joista osassa on vakavat seuraukset. Hälytysajo on kuljettajalle aina poikkeustilanne, joka vaatii tehtävään keskittymistä, muun liikenteen huomioimista ja potilaan kuljettamista saamaan tarvittavaa hoitoa.

Itse olen ollut tutkimassa muutamia hälytysajoneuvojen onnettomuuksia liikenneonnettomuuksien tutkijalautakuntatyössäni. Aiheeseen paneudutaan myös Traficomin tuoreessa, ensihoitajien kokemuksiin pohjaavassa julkaisussa (Ulkoinen linkki), joka on tehty Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulussa. Tutkimuksen lopputuleman mukaan hälytysajon turvallisuuteen ei ole nykyisessä ensihoitojärjestelmässä vielä kiinnitetty riittävästi huomiota.

Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, miten suomalaiset ensihoitajat itse kehittäisivät hälytysajon turvallisuutta. Tutkimus on osa ammattikorkeakoulun Kohti turvallisempaa hälytysajoa -tutkimus- ja kehittämishanketta, jota rahoittaa ammattikorkeakoulun ohella myös Traficom.

Turvallisuuden parantamista asenne- ja ajokoulutuksen sekä selkeän kommunikaation avulla - myös teknisistä ratkaisuista apuja

Hälytysajon kouluttamiseen tai suorittamiseen ei ole olemassa valtakunnallisesti yhteneviä toimintatapoja. Tämä olikin yksi ensihoitajien tutkimuksessa esille nostamista kehittämiskohteista, sillä tällä hetkellä on esimerkiksi mahdollista, että kokematon, juuri valmistunut ensihoitaja joutuu lähtemään ensimmäiselle, hälytysajoa edellyttävälle tehtävälleen täysin vailla kokemusta noin 3500 kg painavan ajoneuvon käsittelystä tavallisessakaan ajossa.

Ensihoitajat nostivat tässä tutkimuksessa esiin kokonaisuuksia, joiden avulla hälytysajosta saataisiin turvallisempaa. Heidän mukaansa ajokoulutusta ja turvallisen ajamisen asenteisiin tähtäävää koulutusta tulisi lisätä ja sen pitäisi olla säännöllistä koko henkilöstölle. Myös kuljettajan ja hoitajan välisen ohjaamoyhteistyön kehittäminen nousi tutkimuksessa esiin: turvallisen toiminnan takaamiseksi tulisi hälytysajon aikaisen viestinnän työparin välillä olla sujuvaa ja strukturoitua.

Erilaiset tekniset varoitusjärjestelmät, jotka varoittavat esimerkiksi liian suurista G-voimista parantaisivat ensihoitajien mukaan hälytysajon turvallisuutta. Ensihoitoyksikön hälytysajon turvallisuuttalisääviä teknisiä ratkaisuja olivat myös pakollinen huomioväritys ja vilkkujen lisääminen.

Liikenneonnettomuuksien tutkijalautakuntatyössä kohtaamissani onnettomuuksissa on onnettomuuden taustalla vaikuttanut kuljettajan kokeman kiireen lisäksi myös ambulanssin hälytysvalojen havaittavuuden haasteet kirkkaalla säällä sekä hälytysäänien suunnan havaitsemisen vaikeus tiiviillä kaupunkialueella. Myös näihin asioihin tulisi kiinnittää huomiota turvallisuutta edistettäessä.