Liikenne- ja viestintävirasto Traficom on julkaissut selvityksen, joka suunnitellusti tarkentaa ja täydentää aiempaa Alueellisen junaliikenteen jatkoselvitystä (8/2022) myöhemmin päivittyneiden lähtötietojen avulla. Siinä tarkasteltiin junaliikenteen liikennöintikustannuksia ja matkustajapotentiaalia 13 yhteysvälillä. Täydentävässä selvityksessä Tampereen kaupunkiseudun lähijunaliikenne on lisätty yhteysväleihin ja kaikkien välien kustannustehokkuus on laskettu uudelleen päivitetyllä matkustusmallilla. Mallin muutokset nostavat aiemmin arvoitua matkustajapotentiaalia lähes kaikilla yhteysväleillä, mutta muutokset eivät enimmäkseen ole niin suuria, että niillä olisi merkittävää vaikutusta yhteysvälien jo aiemmin arvioituun liikennöinnin edellyttämään julkiseen rahoitustarpeeseen.
Selvityksen tavoitteina oli päivittää matkustajapotentiaalia kuvaavaa mallia uusien tietolähteiden avulla ja sisällyttää Tampereen kaupunkiseudun lähijunaliikenne tarkasteltuihin yhteysväleihin. Matkustusmalli päivitettiin huomioimaan paremmin matkojen pituusjakaumat ja auton käytön vastus tiivisrakenteisiin kaupunkikeskustoihin päättyvillä matkoilla.
"Muutokset nostavat hieman aiemmin arvoitua matkustajapotentiaalia lähes kaikilla tutkituilla yhteysväleillä, koska junaliikenteen kulkutapaosuus arvioidaan aiempaa suuremmaksi. Matkustajapotentiaalin muutoksilla ei kuitenkaan ole merkittävää vaikutusta euromääräiseen subventiotarpeeseen pääosassa yhteysvälejä. Junaliikenteen kulkutapaosuus matkoista on korkein yhteysväleillä, joissa matka-ajat ovat lyhyitä suhteessa autoon ja matkakohteet tiiviitä kaupunkikeskustoja", kertoo erityisasiantuntija Anna Pätynen.
Tarkastelluista yhteysväleistä Tampereen kaupunkiseudun lähijunaliikenne erottuu selvästi suurimpana kokonaisuutena ja Salo–Turku–Naantali-yhteysväli toisena suurimpien matkustajamäärien yhteysvälinä. Päivitetyllä matkustusmallilla Iisalmi–Kuopio–Suonenjoki-yhteysväli nousee kustannustehokkaimpien yhteysvälien luokkaan. Muut yhteysvälit ovat niiden keskinäisestä järjestyksestä riippumatta heikosti tai hyvin heikosti kustannustehokkaita. Lähivuosina toteutettu lähijunaliikenne edellyttäisi suurta subventiota jokaisella tarkastellulla yhteysvälillä.
Tampereen kaupunkiseudun lähijunaliikenne yksi tarkastelun kustannustehokkaimmista yhteysväleistä
Kaupunkiseudun lähijunaliikenteen kokonaisuus on muiden tutkittujen kustannustehokkaimpien yhteysvälien joukossa. Tampereen neljästä ratasuunnasta kustannustehokkaimpia ovat Nokian ja Oriveden ratasuunnat kaupunkiseudulle valmistuneen ratakapasiteettiselvityksen reunaehdoilla. Vähiten kustannustehokas on Ylöjärven ratasuunta. Ratakapasiteetin mahdollistamat lähijunaliikenteen aikataulut Nokian, Tampereen ja Lempäälän olisivat kuitenkin tehottomia. Lisäksi asemien määrä Tampereen kaupungin alueella on melko vähäinen siihen nähden, kuinka paljon ratojen varrella on asutusta ja potentiaalisia matkakohteita.
"Joukkoliikennettä on tärkeää kehittää kokonaisuutena ja valita kustannustehokkaimpia ratkaisuja, jotta joukkoliikenteen kokonaismatkustajamääriä voidaan kasvattaa", Pätynen toteaa.
Lisätietoja
erityisasiantuntija Anna Pätynen, anna.patynen@traficom.fi, p. 029 534 5363