Tilastot sen kertovat: suomalaisilta sujuu digipalvelujen käyttäminen

Suomalaisten digitaidot olivat vuoden 2020 DESIn perusteella Euroopan kärkeä ja maassamme onkin suhteellisesti eniten ihmisiä, joilla digitaidot ylittivät pelkästään perustason taidot. Digitaitojen yleisyys on Suomessa ollut kasvusuunnassa, mutta kehitettävää riittää vielä. Vaikka perustasoa korkeammat taidot ovatkin tärkeä ominaisuus ICT-alan elinvoimaisuuden takia, on pidettävä huolta myös siitä, että mahdollisimman monella on perustason digitaidot, jotta kaikki pääsevät nauttimaan lisääntyvistä digitaalisista palveluista ja mahdollisuuksista. Perusdigitaitojen vahvistamisen ohella on DESIn perusteella kiinnitettävä huomiota ohjelmointitaitojen laajempaan osaamiseen ja ICT-alalle valmistuvien määrän kääntämiseen takaisin kasvusuuntaiseksi.

Suomalaiset käyttävät nettiä eniten Euroopassa

Netinkäyttäjinä suomalaiset olivat jokaisella indeksin mittaamalla osa-alueella keskimääräistä eurooppalaista aktiivisempia, mikä oli nostanut Suomen internetpalvelujen käyttöä mittaavan osion kärkeen vuoden takaiselta neljänneltä sijalta. Suomalaisista 16–74-vuotiaista yli 93 % käytti nettiä vähintään viikoittain ja ainoastaan 3 % ei ollut koskaan käyttänyt internetiä. Suosituimpia verkkopalveluita olivat pankkipalvelut, musiikki- ja videopalvelut sekä pelit ja uutiset. Nopeinta kasvu oli videopuheluissa, jotka ovatkin koko Euroopan laajuisesti varsin vauhdikkaasti syrjäyttäneet perinteisempiä yhteydenpitotapoja.

Verkkokauppa kasvattaa jatkuvasti suosiotaan ja muokkaa käyttäytymistämme. Suomen osalta DESIssä korostui erityisesti kuluttajien verkkomyynnin kasvu: jo kolmannes netinkäyttäjistä oli myynyt tavaroita tai palvelua verkon välityksellä. Vertaisverkkokaupan odotetaankin olevan tulevaisuuden ilmiö kiertotalouden kasvattaessa suosiotaan. 

Suomalaiset ovat ahkeria verkkopalvelujen ostajia - tavaroita ostetaan verkosta muita maita vähemmän 

Suomalaiset ovat myös verkkokaupan asiakkaina keskimääräistä eurooppalaista aavistuksen harjaantuneempia. Tämä koski ennen kaikkea palvelujen ostamista verkosta, jota oli kokeillut 70 % suomalaisista netinkäyttäjistä. Tavaroita meillä sen sijaan tilattiin kotiin vielä monia maita vähemmän. Tilanne oli päinvastainen esimerkiksi Saksassa, jossa fyysisten hyödykkeiden verkkokauppa oli selkeästi aineettomien hyödykkeiden kauppaa yleisempää.

Verkkokaupan kansainvälisyydessä on maiden välillä suuria eroja. Onkin mielenkiintoista nähdä, millainen vaikutus hiljattain avatulla Ruotsin Amazonilla tulee olemaan pohjoismaiseen verkkokauppaan. Paitsi että verkkokauppajätin saapuminen voi innostaa kuluttajia entistä rohkeammin shoppailemaan ulkomailta (kunhan toimitukset Suomeen alkavat), on kansainvälistyminen mahdollisuus myös suomalaisille yrityksille. DESIn yritystoiminnan digitalisaation astetta mittaavalla osa-alueella Suomella oli korkeat pisteet teknisiä ulottuvuuksia mittaavassa osiossa, jossa arvioidaan muun muassa yritysten valmiuksia käyttää pilvipalveluja tai big dataa. Sen sijaan yritysten verkkokauppavalmiuksissa Suomi oli kahdeksannella sijalla, erityisesti kehittämistä olisi rajat ylittävässä verkkokaupassa.

Suomen tiedonsiirtoyhteyksistä hyviä ja heikompia tuloksia

Huonoiten Suomi sijoittui tiedonsiirtoyhteyksiä vertaavassa osa-alueessa. Suomen heikoimpina kohtina indeksissä olivat nopeiden (väh. 30 Mbit/s) kiinteiden yhteyksien saatavuus ja ylipäätään kiinteiden laajakaistayhteyksien käyttöönotto. Keskimäärin EU:ssa 78 % kotitalouksista oli ottanut kiinteän yhteyden käyttöön, kun luku Suomessa jäi alle 60 %:iin. Suomen vahvuudet tiedonsiirtoyhteyksien kohdalla olivat mobiilin puolella, jossa esimerkiksi verrattiin sitä, mikä osuus ensivaiheen 5G-taajuuskaistoista on jaettu tai on valmis 5G-käyttöön. Suomi oli 5G-valmiudessa Euroopan kärjessä ja kesän taajuushuutokauppojen myötä Suomen tilanne on tämän osalta edelleen parantunut.

Vaikka DESIn kaltaiset indeksit helpottavat koko massiivisen digitalisaatioprojektin edistymisen vertailua maiden kesken, on välillä hyvä pysähtyä yksityiskohtaisempien muuttujien ääreen ja pohtia, mitä ne meille kertovat ja missä voimme suoriutua entistäkin paremmin.

Kotitoimistojen uumenista tilastojen täyteistä marraskuuta toivottaen,

Elina & Marja

Elina Pallas työskentelee Traficomissa digitaalisiin yhteyksiin liittyvien tilastojen ja analyysien erityisasiantuntijana ja Marja Heinonen viestintämarkkina-asiantuntijana saman teeman kuluttajatutkimusten parissa.