Etusivu: Traficom
Etusivu: Traficom
Siirry hakuun

Tilastot sen kertovat: suomalaisilta sujuu digipalvelujen käyttäminen

Euroopan komissio julkaisee vuosittain digitalisaation kehitystä eri kanteilta mittaavan digitaalitalouden ja -yhteiskunnan indeksin, tuttavallisemmin DESIn. Suomi oli 2020 indeksin kokonaistuloksissa ykköspaikalla. Suomalaisten digitaidot olivat Euroopan kärkeä, ja osaamista myös käytettiin ahkerasti niin vapaa-ajalla kuin työelämässä. Kehittymisen varaa olisi selkeimmin kiinteissä tiedonsiirtoyhteyksissä.

Suomalaisten digitaidot olivat vuoden 2020 DESIn perusteella Euroopan kärkeä ja maassamme onkin suhteellisesti eniten ihmisiä, joilla digitaidot ylittivät pelkästään perustason taidot. Digitaitojen yleisyys on Suomessa ollut kasvusuunnassa, mutta kehitettävää riittää vielä. Vaikka perustasoa korkeammat taidot ovatkin tärkeä ominaisuus ICT-alan elinvoimaisuuden takia, on pidettävä huolta myös siitä, että mahdollisimman monella on perustason digitaidot, jotta kaikki pääsevät nauttimaan lisääntyvistä digitaalisista palveluista ja mahdollisuuksista. Perusdigitaitojen vahvistamisen ohella on DESIn perusteella kiinnitettävä huomiota ohjelmointitaitojen laajempaan osaamiseen ja ICT-alalle valmistuvien määrän kääntämiseen takaisin kasvusuuntaiseksi.

Suomalaiset käyttävät nettiä eniten Euroopassa

Netinkäyttäjinä suomalaiset olivat jokaisella indeksin mittaamalla osa-alueella keskimääräistä eurooppalaista aktiivisempia, mikä oli nostanut Suomen internetpalvelujen käyttöä mittaavan osion kärkeen vuoden takaiselta neljänneltä sijalta. Suomalaisista 16–74-vuotiaista yli 93 % käytti nettiä vähintään viikoittain ja ainoastaan 3 % ei ollut koskaan käyttänyt internetiä. Suosituimpia verkkopalveluita olivat pankkipalvelut, musiikki- ja videopalvelut sekä pelit ja uutiset. Nopeinta kasvu oli videopuheluissa, jotka ovatkin koko Euroopan laajuisesti varsin vauhdikkaasti syrjäyttäneet perinteisempiä yhteydenpitotapoja.

Verkkokauppa kasvattaa jatkuvasti suosiotaan ja muokkaa käyttäytymistämme. Suomen osalta DESIssä korostui erityisesti kuluttajien verkkomyynnin kasvu: jo kolmannes netinkäyttäjistä oli myynyt tavaroita tai palvelua verkon välityksellä. Vertaisverkkokaupan odotetaankin olevan tulevaisuuden ilmiö kiertotalouden kasvattaessa suosiotaan. 

Suomalaiset ovat ahkeria verkkopalvelujen ostajia - tavaroita ostetaan verkosta muita maita vähemmän 

Suomalaiset ovat myös verkkokaupan asiakkaina keskimääräistä eurooppalaista aavistuksen harjaantuneempia. Tämä koski ennen kaikkea palvelujen ostamista verkosta, jota oli kokeillut 70 % suomalaisista netinkäyttäjistä. Tavaroita meillä sen sijaan tilattiin kotiin vielä monia maita vähemmän. Tilanne oli päinvastainen esimerkiksi Saksassa, jossa fyysisten hyödykkeiden verkkokauppa oli selkeästi aineettomien hyödykkeiden kauppaa yleisempää.

Kuviossa pistekaaviona 16-74-vuotiaiden netinkäyttäjien tavaroiden ostaminen verkosta vs. palveluiden verkostaosto v. 2019. Suomessa 70% oli ostanut verkosta palveluita, 58% tavaroita. Yleisintä verkkokauppa oli Iso-Britanniassa, jossa 83% oli ostanut verkosta tavaroita ja 80% palveluita. Myös Tanska, Alankomaat, Ruotsi, Islanti ja Norja olivat korkealla tavaroiden ja palvelujen verkkokaupassa. Vähiten verkkokauppaa käytettiin Romaniassa (tavarat 27%, palvelut 8%) ja Bulgariassa (tavarat 29%, palvelut 14%).
Kuvio 1. Vuonna 2019 erityisesti Isossa-Britanniassa, Tanskassa ja Alankomaissa oltiin tottuneita ostamaan sekä tavaroita että palveluita verkosta. Suomessa verkko-ostot painottuivat enemmän palveluihin.

Verkkokaupan kansainvälisyydessä on maiden välillä suuria eroja. Onkin mielenkiintoista nähdä, millainen vaikutus hiljattain avatulla Ruotsin Amazonilla tulee olemaan pohjoismaiseen verkkokauppaan. Paitsi että verkkokauppajätin saapuminen voi innostaa kuluttajia entistä rohkeammin shoppailemaan ulkomailta (kunhan toimitukset Suomeen alkavat), on kansainvälistyminen mahdollisuus myös suomalaisille yrityksille. DESIn yritystoiminnan digitalisaation astetta mittaavalla osa-alueella Suomella oli korkeat pisteet teknisiä ulottuvuuksia mittaavassa osiossa, jossa arvioidaan muun muassa yritysten valmiuksia käyttää pilvipalveluja tai big dataa. Sen sijaan yritysten verkkokauppavalmiuksissa Suomi oli kahdeksannella sijalla, erityisesti kehittämistä olisi rajat ylittävässä verkkokaupassa.

Suomen tiedonsiirtoyhteyksistä hyviä ja heikompia tuloksia

Huonoiten Suomi sijoittui tiedonsiirtoyhteyksiä vertaavassa osa-alueessa. Suomen heikoimpina kohtina indeksissä olivat nopeiden (väh. 30 Mbit/s) kiinteiden yhteyksien saatavuus ja ylipäätään kiinteiden laajakaistayhteyksien käyttöönotto. Keskimäärin EU:ssa 78 % kotitalouksista oli ottanut kiinteän yhteyden käyttöön, kun luku Suomessa jäi alle 60 %:iin. Suomen vahvuudet tiedonsiirtoyhteyksien kohdalla olivat mobiilin puolella, jossa esimerkiksi verrattiin sitä, mikä osuus ensivaiheen 5G-taajuuskaistoista on jaettu tai on valmis 5G-käyttöön. Suomi oli 5G-valmiudessa Euroopan kärjessä ja kesän taajuushuutokauppojen myötä Suomen tilanne on tämän osalta edelleen parantunut.

Vaikka DESIn kaltaiset indeksit helpottavat koko massiivisen digitalisaatioprojektin edistymisen vertailua maiden kesken, on välillä hyvä pysähtyä yksityiskohtaisempien muuttujien ääreen ja pohtia, mitä ne meille kertovat ja missä voimme suoriutua entistäkin paremmin.

Kirjoitimme DESIn tuloksista yksityiskohtaisemman tiivistelmän

Kotitoimistojen uumenista tilastojen täyteistä marraskuuta toivottaen,

Elina & Marja

Elina Pallas työskentelee Traficomissa digitaalisiin yhteyksiin liittyvien tilastojen ja analyysien erityisasiantuntijana ja Marja Heinonen viestintämarkkina-asiantuntijana saman teeman kuluttajatutkimusten parissa.

Mikä DESI?

Euroopan komissio julkaisee vuosittain DESI-indeksin (Digitaalitalouden ja -yhteiskunnan indeksi, Digital Economy and Society Index), joka tiivistää yhteen Euroopan digitaalisuuden tilaa kuvaavat indikaattorit ja seuraa EU-maiden digitaalisen kilpailukyvyn edistymistä. Vuoden 2020 DESIn laskennassa on käytetty vuoden 2019 lukuja. EU-keskiarvot on laskettu 28 jäsenmaan mukaisesti, koska Iso-Britannia oli EU-jäsen vielä vuonna 2019, jonka lopun tilannetta indeksi kuvaa. Tiedot indikaattoreihin kerätään joko suoraan jäsenmaiden viranomaisilta (Suomessa Liikenne- ja viestintävirasto Traficom), Eurostatin tietokannoista, joihin Suomesta tietoja toimittaa Tilastokeskus. Tietoja kerätään lisäksi konsulttiyritysten tekemien laajojen analyysien kautta, joissa mukana on sekä viranomaistietoja, yrityksiltä saatuja tietoja että konsulttien laskelmia.

DESI2020 raportit ja aiemmat julkaisut Euroopan komission sivuilla (Ulkoinen linkki)

DESI-tilastojen tutkiminen onnistuu tietokannassa (Ulkoinen linkki)