Viestintäverkot ovat digitalisaation perusta niin Suomessa kuin muuallakin
Viestintäverkkojen kehitys on keskeisessä roolissa nopeasti etenevän digitalisaation mahdollistajana. Maiden ja maanosien menestymisen tulevaisuudessa nähdään olevan sidoksissa teknologiseen kehitykseen ja siinä kilpailussa pärjäämiseen. Digitalisaation rooli kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin mahdollistajana on huomattava, ja sen merkityksen uskotaan jatkuvasti kasvavan. Euroopan unionissa asian merkityksellisyyteen on kiinnitetty huomiota jo kauan.
Liikenne- ja viestintävirasto Traficom edistää tietoyhteiskunnan kehittämistä Suomessa ja seuraa digitaalisen infrastruktuurin ja digitaalisten palvelujen kehittymistä. Käytännössä seuranta tapahtuu keräämällä tietoja alan toimijoilta ja julkaisemalla tietoa käyttäjien saataville.
Digitaalinen vuosikymmen ja sen tavoitteet
Maaliskuussa 2021 Euroopan komissio julkaisi digitaalisen muutoksen vision ja tavoitteet vuodelle 2030 julkaisussaan Digitaalinen vuosikymmen (Digital Decade). Hanke on jatkoa komission runsaat kymmenen vuotta sitten lanseeraamalle Gigabit Society -visiolle. EU:n tavoitteena on olla digitaalisesti riippumaton avoimessa ja verkottuneessa maailmassa sekä antaa ihmisille ja yrityksille mahdollisuus ihmiskeskeiseen, kestävään ja vauraampaan digitaaliseen tulevaisuuteen.
Hyvät ja turvalliset tietoliikenneyhteydet kaikille ja kaikkialla Euroopassa nähdään perusedellytyksenä yhteiskunnalle, johon jokainen yritys ja kansalainen voi täysin osallistua. Komission ehdottama tavoitetaso vuodelle 2030 on, että kaikilla eurooppalaisilla kotitalouksilla olisi gigabittiyhteydet ja 5G-verkko kattaisi kaikki asutut alueet.
EU:n digitalisaation edistämisen tavoitteet näkyvät Suomessakin jo käynnissä olevina toimenpiteinä. Suomen tavoitteena on olla tietoliikenneverkkojen kärkimaa, kuten liikenne- ja viestintäministeriön digitaalisen infrastruktuurin strategiassakin on vuonna 2018 linjattu. Käytännössä työ näkyy muun muassa Nopea laajakaista -tukiohjelman jatkona. Ohjelman puitteissa Traficom myöntää tukea laajakaistaverkkojen rakentamiseen niille alueille, joille nopeat yhteydet eivät rakennu markkinaehtoisesti.
Suomen matka kohti tavoitteita
Ohjelman tavoitteiden saavuttamista Suomessa voi arvioida tarkastelemalla Traficomin vuoden 2020 lopulla teleoperaattoreilta keräämiä tietoja verkkojen kattavuudesta. Tuolloin nopea, vähintään 100 megainen kiinteä laajakaista oli saatavilla 65 %:iin suomalaisista kotitalouksista. Nopeat kiinteät yhteydet on toteutettu pääosin valokuidulla tai kaapeli-tv-verkon kaapelimodeemitekniikalla.
EU-tavoitteissa mainittu gigabittinen yhteys on mahdollista saavuttaa niin valokuitu- kuin kaapelimodeemitekniikallakin, joten tarpeen noustessa nämä 100 megaiset yhteydet on päivitettävissä nopeampiin yhteyksiin esimerkiksi aktiivilaitteita uudistamalla. Toisaalta 51 %:iin suomalaisista kotitalouksista oli gigabitti saatavilla jo vuodenvaihteessa.
Vastaavasti ideaalitilanteissa 100 megan nopeuteen yltävä matkaviestinverkko kattoi samana ajankohtana 93 % kotitalouksista. EU-tavoitteissa mainitun 5G-verkon 100 megainen peitto vuoden 2020 lopussa kattoi 67 % kotitalouksista ja 2 % maapinta-alasta. Käytännössä matkaviestinverkon saavutetut nopeudet jäävät usein tämän alapuolelle, koska matkaviestinverkon yhteyksissä käyttöajankohta, laitteet ja esimerkiksi rakenteet vaikuttavat yhteyden nopeuteen.
Molempien tavoitteiden osalta tilanne Suomessa on tällä hetkellä hyvä, kun sitä verrataan keskimääräiseen eurooppalaiseen tasoon. Toisaalta erityisesti kiinteän verkon osalta Suomi on EU-vertailussa keskikastia ja kirittävää riittää. Vuoden 2020 DESI:n mukaan eurooppalainen keskiarvo nopeiden kiinteän verkon yhteyksien kotitaloussaatavuudessa oli 44 %, vaihtelua maiden välillä on 100 %:sta 7 %:iin. Suomi on Euroopan edistyneimpiä 5G-verkon yleistymisessä. Digitaalinen vuosikymmen -julkaisussa määritelty vertailun perustaso 5G-peitolle Euroopan unionissa on 14 % kevään 2021 tilanteen perusteella. Kehitettävää siis on vielä, niin Suomessa kuin muuallakin. Tulevat vuodet näyttävät miten Suomen laajakaistatilanne etenee erityisesti taajamien ulkopuolella.
Traficom jatkaa työtä nopeiden yhteyksien laajentamiseksi kaikkien saataville!
Sami, Torsti & Marja
Blogin kirjoittajat Sami Vilvala, Torsti Alhava ja Marja Heinonen toimivat Traficomissa asiantuntijoina markkinaseurannan, analyysien ja valvonnan tehtävissä.
Lisätietoja
Euroopan komission Digitaalinen vuosikymmen (Ulkoinen linkki)
Liite (Ulkoinen linkki) Digitaalinen vuosikymmen -julkaisuun, jossa esimerkiksi tavoitteiden seurannan perustasot (löytyy sivun alareunasta).
Euroopan laajakaistatilanne (Ulkoinen linkki), European Broadband Mapping Portal
Euroopan unionin DESI-indeksin tulokset (Ulkoinen linkki)
Blogi Suomen sijoittumisesta vuoden 2020 DESI:ssä
Kiinteän verkon saatavuus Suomessa 31.12.2020
Matkaviestinverkon kattavuus Suomessa 31.12.2020
Infolaatikko
Digitaalinen vuosikymmen -hankkeen tarkoituksena on:
- avata yrityksille uusia mahdollisuuksia
- vauhdittaa luotettavan teknologian kehittämistä
- lisätä yhteiskunnan avoimuutta ja demokraattisuutta
- parantaa talouden elinvoimaisuutta ja kestävyyttä
- edistää ilmastonmuutoksen torjuntaa ja vihreää taloutta.
Keskeistä on myös huomion kiinnittäminen digitalisaatioon liittyvien kriittisten tekijöiden, kuten haavoittuvuustekijöiden ja riippuvuussuhteiden korjaamiseen sekä investointien nopeuttamiseen. Digitaalistrategian mukaisesti tavoitteena on kulkea kehityksen etulinjassa, kehittäen omaa eurooppalaista osaamista ja vähentäen siten riippuvuutta muista. Se kytkeytyy vahvasti myös muihin eurooppalaisiin merkittäviin tavoitteisiin, sillä sen on myös tarkoitus tukea tavoitetta ilmastoneutraalista Euroopasta vuoteen 2050 mennessä. Visiossa on neljä keskeistä ulottuvuutta, jotka pitävät sisällään laajat kokonaisuudet:
- Osaaminen käsittää riittävän suuren ammattilaisten joukon lisäksi digitaalisten perustaitojen varmistamisen vähintään 80 %:lla väestöstä.
- Turvalliset ja kestävät digitaaliset infrastruktuurit tarkoittavat nopeiden viestintäverkkojen lisäksi muun muassa riittävää omavaraisuutta ja osaamista kriittisillä osa-alueilla, kuten puolijohteissa, data-taloudessa ja pilvipalveluissa.
- Yritysten digitaalinen muutos tavoittelee uuden teknologian käyttöönottoa ja hyödyntämistä yrityksissä sekä innovaattori-yritysten kasvun mahdollistamista Euroopassa.
- Julkisten palvelujen digitalisointi pitää sisällään esimerkiksi keskeisten julkisten palvelun saatavuuden verkossa.