Etusivu: Traficom
Etusivu: Traficom
Siirry hakuun

Yhteiskunnan trendit vaikuttavat myös tulevaisuuden liikennejärjestelmän suuntaan

Vähentääkö lisääntynyt etätyö, verkkokaupan käyttö ja muut sähköiset palvelut pysyvästi matkojen määrää? Vaikuttaako luonnonläheisyyden kaipuu asumisvalintoihin myös koronapandemian jälkeen? Liikennejärjestelmän tehtävä on palvella parhaalla mahdollisella tavalla ihmisten ja yritysten muuttuvia tarpeita. Siksi yhteiskunnassa tapahtuvia muutoksia ja kehityskulkuja, joilla saattaa olla vaikutusta liikkumiseen ja tavaroiden kuljettamiseen tulevaisuudessa, tulee seurata. Mahdollisten tulevaisuuksien pohdinta on tärkeää, jotta voimme arvioida, mihin suuntaan kehitystä tulisi yhteiskunnan toimin ohjata.

Traficomissa parhaillaan valmisteltavan liikennejärjestelmäanalyysin eli liikennejärjestelmän strategisen kokonaiskuvan rakentamisessa on keskitytty viime kuukausina liikennejärjestelmän nykytilan ja kehityksen kuvaukseen sekä analysointiin. Traficomin asiantuntijat ovat esitelleet tätä työtä sidosryhmille mm. liikennejärjestelmäanalyysin webinaarisarjassa . Valmisteltavina ovat parhaillaan liikennepalvelujen sekä liikkumisen ja saavutettavuuden tilannekuvien ensimmäiset versiot. Liikenneverkon strategiseen tilannekuvaan (Ulkoinen linkki) on puolestaan tehty jo useampi päivitys yhteistyössä Väyläviraston kanssa.

Tilannekuvissa on vielä runsaasti kehitettävää ennen kuin ne palvelevat parhaalla mahdollisella tavalla päätöksentekoa. Tilannekuvat ovat kuitenkin vain yksi näkökulma liikennejärjestelmään. Vähintään yhtä tärkeää kuin nykytilan ja kehitystarpeiden kuvaaminen on sen arvioiminen, millaiseen kysyntään tulevaa liikennejärjestelmää rakennetaan. Koska liikenne on johdettua kysyntää, hyvin monet yhteiskunnassa tapahtuvat muutokset voivat vaikuttaa liikkumisen ja kuljettamisen tarpeisiin. Kyseessä on siis melkoisen laaja tehtäväkenttä.

Koronapandemia, ilmastonmuutos, uudet liikkumispalvelut – liikkuminen muuttuu osana yhteiskunnan kehitystä

Keväällä valmistuneessa valtakunnallisessa liikennejärjestelmäsuunnitelmassa (Ulkoinen linkki) nostettiin esille liikennejärjestelmän kannalta keskeisiä megatrendejä. Suunnitelmassa tarkasteltiin esimerkiksi ilmastonmuutosta, kaupungistumista ja digitalisaatiota. Näiden laajojen teemojen alla on havaittavissa erilaisia trendejä, joiden säännöllinen seuranta on osa myös liikennejärjestelmäanalyysin valmistelua. Seurannan aiheista ei todellakaan ole pulaa, sillä uutiset sisältävät lähes päivittäin tapahtumia, joita on syytä tarkastella myös liikennejärjestelmän näkökulmasta.

Kesän helteet, myrskyt ja metsäpalot vauhdittivat ilmastonmuutoksesta käytävää keskustelua, jota IPCC:n eli hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin (Intergovernmental Panel on Climate Change) elokuussa julkaistu arviointiraportti entisestään kiihdytti. IPCC muun muassa toteaa raportissaan, että useiden vahinkoa aiheuttavien sääilmiöiden todennäköisyys on kasvanut. Koska liikenne on yksi merkittävistä päästöjen aiheuttajista, tulevaisuuden liikennejärjestelmän on tuettava nykyistä kestävämpää liikennettä. Lisäksi sään ääri-ilmiöt vaikuttavat jo itsessään liikenneverkkojen kuntoon ja käyttöön. Useat liikennesektorin yritykset ovat jo tarttuneet ilmastohaasteeseen. Esimerkiksi sähköautojen lataustaitteiden valmistuksen kapasiteettia laajennetaan merkittävästi.

Koronapandemia on puolestaan vähentänyt joukkoliikenteen käyttöä. Samalla myös eri kulkumuotoja yhdistelevien uusien liikkumispalvelujen kysyntä on laskenut. Uusista liikkumispalveluista sähköpotkulaudat ovat sen sijaan olleet korona-aikana erityisen suosittuja. Sähköpotkulautojen holtiton käyttö ja siitä seuranneet onnettomuudet nousivat kesän puheenaiheeksi, vaikka ne olivat verraten pieni osa kaikkia liikennekuolemia ja loukkaantumisia. Joka tapauksessa uusia liikkumismuotoja syntyy varmasti jatkossakin ja niiden leviämiseen tulee osata myös suunnittelussa varautua.

Monipaikkainen asuminen ja työskentely lisääntynyt

Koronapandemia on tuonut esille uusia trendejä myös kaupunkisuunnittelussa, Suomen sisäisessä muuttoliikkeessä ja vapaa-ajan asumisessa. On esitetty, että tulevaisuudessa kaupunkiympäristö pitäisi rakentaa niin, että ihminen voi elää täyttä elämää pienellä alueella. Yhden keskustan sijaan kaupunkien sisälle syntyy monta keskustaa, joissa ihmiset asuvat, tekevät töitä, harrastavat, liikkuvat luonnossa ja käyttävät palveluita.

Myös muuttoliikkeen aiemmasta poikkeava kehitys on saanut aikaan keskustelua. Esimerkiksi pääkaupunkiseudulla muutot lisääntyivät sekä Helsinkiä ympäröiviin kuntiin että muualle Suomeen. Syyksi tähän on arvioitu, että etätyöt ja kotona vietetyn ajan lisääntyminen ovat muuttaneet ihmisten arkea, jolloin asumisesta on tullut monille entistä tärkeämpää. Näyttää siltä, että lisätilaa on haettu luonnonläheisiltä paikoilta niin pääkaupunkiseudun sisältä kuin ulkopuolelta.

Poikkeuksellisen muuttoliikkeen ohella myös monipaikkainen asuminen ja työskentely on lisääntynyt. Uusimman Mökkibarometrin (Ulkoinen linkki) tulosten mukaan keskimääräinen vapaa-ajan asunnolla vietetty vuorokausimäärä on kasvanut huomattavasti ja etätöiden tekeminen vapaa-ajan asunnolta on lisääntynyt. Etätyötä mökiltään tehneistä merkittävä osa oli halukas edelleen lisäämään etätöitä sieltä käsin. 

Miten liikennejärjestelmän pitäisi muuttua?

Edellä esitetyistä esimerkistä voi tunnistaa liikenteeseen mahdollisesti vaikuttavia pysyvämpiä kehityskulkuja. Vaikuttaako luonnonläheisyyden kaipuu asumisvalintoihin myös koronapandemian jälkeen?  Vähentääkö lisääntynyt etätyö, verkkokaupan käyttö ja muut sähköiset palvelut pysyvästi matkojen määrää? Ja voidaanko tietotyössä tulevaisuudessa edes puhua työmatkoista, kun työ ei ole sidottua tiettyyn paikkaan. Vai onko todennäköistä, että joidenkin matkojen väheneminen korvautuu liikkumisen lisääntymisenä toisaalla? Etätöiden määrän kasvu saattaa lisätä työskentelyä mökiltä tai kannustaa muuttamaan pois tiheästi asutuilta alueilta, jolloin asiointimatkat pitenevät. Verkkokaupan yhä kasvava käyttö saattaa puolestaan lisätä eri paikoista ostettavien tavaroiden määrää ja siten kuljetustarpeita.

Liikennejärjestelmän tehtävä on palvella parhaalla mahdollisella tavalla ihmisten ja yritysten muuttuvia tarpeita. Keskustelu mahdollisista tulevaisuuksista on tärkeää, jotta voimme arvioida, mitä seurauksia eri vaihtoehdoilla olisi ja mihin suuntaan kehitystä tulisi yhteiskunnan toimin ohjata. Tämä edellyttää yli sektori- ja hallinnonalarajojen käytävää aktiivista vuoropuhelua, johon Traficom omalta osaltaan mielellään osallistuu.

Kirjoittaja Johanna Juusela työskentelee Traficomissa johtavana asiantuntijana Tulevaisuuden toimiva -liikenne verkostossa ja koordinoi liikennejärjestelmäanalyysityön valmistelua. Jatketaan keskustelua Twitterissä @Pipari2003 (Ulkoinen linkki)