Enemmistö kuluttajista hallitsee arjen digipalveluiden käytön

Digitaalinen epätasa-arvo on yhteiskunnallinen haaste, joka kasvaa jatkuvasti, kun palveluita siirtyy verkkoon. Epätasa-arvoa voi esiintyä monella tasolla. Alueiden välillä voi esiintyä epätasa-arvoa, jos saatavilla ei ole sellaisia yhteyksiä, jotka mahdollistavat kaikkien palveluiden tasapuolisen käytön. Toisaalta epätasa-arvoa voi esiintyä erilaisten ihmisryhmien, kuten ikäluokkien välillä, jos jonkun ryhmän digitaidot eivät riitä palveluiden käyttöön. Myös erilaiset tarpeet selkokielisyydestä, värien saavutettavuudesta, tekstityksestä tai apulaitteiden käytöstä voivat aiheuttaa epätasa-arvoa digimaailmassa.

Kartoittaakseen sitä, miten kuluttajat Suomessa hallitsevat erilaisia arkisia digitoimenpiteitä, Traficom sisällytti syksyn 2022 kuluttajatutkimukseen kysymyksiä kuluttajan omasta näkemyksestä taitojensa riittävyydestä. Monilta osin tulokset olivat hyvin myönteisiä. Selkeä enemmistö kuluttajista arvioi osaavansa käyttää mainittuja palveluita sujuvasti itse. Kymmenys totesi tarvitsevansa toisinaan apua julkishallinnon lomakkeiden täyttämisessä. Tutkimuksessa ei tarkemmin määritelty, millaisesta avusta on kyse eli tarvitseeko vastaaja apua käytön kanssa vai sisältökysymysten kanssa.

Verkko-ostosten, videopuheluiden ja suoratoistopalveluiden käytön hallitsi sujuvasti 80 % vastaajista. Suurin osa niistä, jotka eivät maininneet käyttävänsä palveluja sujuvasti totesi, että eivät käytä kyseistä palvelua. Yli 65-vuotiaiden vastaajien keskuudessa jopa puolet ilmoitti, että eivät tee verkko-ostoksia tai käytä suoratoistopalveluita. Vastaajien välillä on varmasti eroja siinä, mistä syystä palveluja ei käytetä. Osa kenties haluaisi käyttää palveluja, mutta ei tiedä, miten palvelu otetaan käyttöön.

Traficomin kuluttajatutkimuksen tulokset heijastelevat myös Euroopan unionin Digitaalisen talouden ja yhteiskunnan indeksin (DESI) tuloksia, joissa on jo useampana vuonna Suomen vahvuutena ollut inhimillisen pääoman alaindeksi, jossa mitataan digitaitojen yleisyyttä. DESIn tulokset perustuvat Tilastokeskuksen toteuttamaan Väestön tieto- ja viestintätekniikan käyttö -tutkimukseen.

Etätyöpäivien määrä on laskenut - etätyö edelleen mahdollista vain osalle

Koronavuosien aikana monet tekivät aiempaa enemmän etätöitä ja joinakin aikoina etätöihin siirryttiin myös aloilla, joilla se aiemmin oli harvinaisempaa, kuten opettajien keskuudessa. Vuoden 2021 keväällä etätöitä vähintään 5 päivää viikossa teki 15 % työikäisistä. Työikäisillä tarkoitetaan tässä vähintään 25-, mutta alle 65-vuotiaita. Vähintään yhden etätyöpäivän viikossa teki kolmannes. Kuluvana vuonna etätöitä vähintään viisi päivää viikossa teki enää 8 % kuluttajista. Vähintään yhden päivän viikossa etätöissä olevien määrä oli pysynyt samana. Vuosina 2021 ja 2022 noin 60 % työikäisistä ei tehnyt lainkaan etätöitä. Selkeästi yleisimpänä syynä tähän oli se, että työtehtäviä ei voi suorittaa etänä.

Tehtyjen etätyöpäivien määrä on kuitenkin säilynyt korkeampana kuin ennen pandemiarajoituksia niillä työikäisillä, jotka etätöitä tekevät. Työpaikalla on kuitenkin vuoden 2022 aikana käyty enemmän kuin vuotta aiemmin. Keväällä 2021 jopa 40 % työikäisistä etätöitä tekevistä työskenteli kotona käytännössä koko työviikon. Kuluvana vuonna näin on tehnyt enää viidennes eli noin 20 %. Erityisesti on lisääntynyt kolmipäiväinen etätyöviikko, jollaista vuotta aiemmin teki 9 % ja tänä vuonna 15 %. Lisäksi harvemmin kuin viikoittain etätöitä tekevien määrä on kasvanut 14 %:sta jopa 27 %:in.

Vuodesta 2019 Traficom on kuluttajatutkimuksissa selvittänyt, mikä osuus kuluttajista tarvitsee kotinsa nettiyhteyttä työntekoon, elinkeinon harjoittamiseen, luottamustehtävien hoitamiseen tai opiskeluun. Vuoden 2022 tutkimuksessa 56 % kuluttajista kertoi tarvitsevansa kodin nettiyhteyttä johonkin näistä. Luku ei ole muuttunut aiemmasta vuodesta. Kuluvana vuonna työntekoon nettiyhteyttä tarvitsi 41 % ja opiskeluun 22 % kuluttajista. 

Kuluttajatutkimuksen toteutti IROResearch Oy. Tutkimusta varten haastateltiin 2000 vähintään 15-vuotiasta henkilöä. Haastattelut toteutettiin puhelinhaastatteluina elo-lokakuussa 2022. Tutkimuksen virhemarginaali on suurimmillaan 2,2 %-yksikköä suuntaansa.