Joukkoliikenteen siirtymäajan loppumiseen valmistauduttu pitkäjänteisesti
Kymmenen vuotta sitten voimaan tulleen, joukkoliikenteen järjestämistä koskevan EU:n palveluasetussopimuksen siirtymäaika päättyy joulukuun alussa, mikä vei viimeisetkin vanhat joukkoliikenneluvat historiaan. Muutokseen on valmistauduttu alueilla pitkäjänteisesti, eikä asiakkaan näkökulmasta ole tiedossa juurikaan muutoksia.
Vuonna 2009 voimaan tulleella EU:n palveluasetussopimuksella (PSA) oli Suomessa vaikutusta erityisesti linja-autoliikenteen järjestämistapaan. Suomessa otettiin käyttöön pisin mahdollinen, 10 vuoden pituinen siirtymäaika, joka päättyi tänään 2.12.2019.
”Hyvä ja pitkäjänteinen etukäteisvarautuminen ja määrätietoinen ote alueellisen joukkoliikenteen kehittämisessä on ollut avainasemassa palveluasetussopimuksen käyttöönotossa. Hienoa, että joukkoliikenteen toimijat ottivat liikenteen järjestämisen haasteen aktiivisesti vastaan ja on tietenkin luonnollista, että kun kyseessä on olleet laajat kokonaisuudet, niin osassa alueita kehittäminen on vielä käynnissä”, sanoo ylitarkastaja Laura Langer.
Nykyään joukkoliikenteestä vastaa 36 tieliikenteen toimivaltaista viranomaista, joka on alueesta riippuen joko kaupunki, kaupunkiseutu tai Ely-keskus. Näiden joukkoliikenneviranomaisten pitää arvioida markkinaehtoisen joukkoliikenteen riittävyys ja tarvittaessa järjestää lisää liikennettä kilpailuttamalla. Tällä hetkellä kaikki viranomaiset kilpailuttavat alueensa joukkoliikenteen kokonaan tai osittain.
Joukkoliikenneviranomaiset ottaneet vahvan roolin alueellisen liikenteen järjestämisessä
Joukkoliikenneviranomaiset ovat kymmenen vuoden siirtymäajan aikana ottaneet joukkoliikenteen järjestämisen määrätietoisesti haltuunsa kokeilemalla ja kehittämällä erilaisia liikenteen kilpailuttamis- ja sopimusmalleja. Useimmilla alueilla on otettu vahva rooli paitsi liikennetarjonnan kehittämisessä, myös joukkoliikenteen lippu- ja maksujärjestelmien ja reittioppaiden tarjoajana.
Siirtymäajan liikenteen päättyminen on merkinnyt myös seutulippujen umpeutumista ja niille korvaavien järjestelyjen pohtimista. Seutuliput on korvattu yleensä kilpailuttamalla liikenne ja määrittelemällä kilpailutuksen yhteydessä seutulippua korvaava lipputuote, muutamalla alueella pohdinta on vielä kesken. Kaikissa tapauksissa viranomaisilla ei ole ollut kuitenkaan resursseja kilpailuttaa korvaavaa liikennettä tai lippujärjestelmiä ei ole saatu yhteentoimiviksi. Tilalle on voinut syntyä myös markkinaehtoista liikennettä, jossa on käytössä liikenteenharjoittajan omat lipputuotteet.
Uudistuksen myötä joukkoliikenteen käyttäjämäärät on saatu vahvaan nousuun erityisesti suurilla ja keskisuurilla kaupunkiseuduilla. Myös markkinaehtoisen liikenteen toimintaedellytyksiä on helpotettu mm. liikennepalvelulain myötä. Suomessa pääosa pitkämatkaisesta linja-autoliikenteestä toimii markkinaehtoisesti.
Lue myös LVM:n tiedote: Palvelusopimusasetuksen siirtymäaika päättyy, tuettu ja markkinaehtoinen joukkoliikenne eriytyvät (Ulkoinen linkki)
Lisätietoja:
ylitarkastaja Taina Saarinen, p. 029 534 6767, taina.saarinen(at)traficom.fi Twitterissä @taina_saarinen
ylitarkastaja Laura Langer, p. 029 5346 711, laura.langer(at)traficom.fi (paikalla 5.12. alkaen)