Kaupunkien pientaloalueilta uupuu valokuitua - kuluttajat kokevat hinnat korkeiksi

Julkaistu 23.10.2020 11:18

Valokuidun saatavuudessa on Suomessa suuria eroja alueen ja asuinrakennustyypin mukaan. Erityisesti kaupunkien pientalojen valokuituyhteyksien saatavuudessa on vielä paljon parannettavaa. Kuluttajat kokivat edelleenkin valokuidun kustannukset korkeiksi, eikä kysyntä välttämättä kohdannut tarjontaa. Valokuituinvestointien kokonaismäärä ei ole viime vuosina kasvanut. Lisäpanostusta tarvittaisiin alue- ja asuntotyyppikohtaisten erojen tasoittamiseen.

Valokuitutekniikka tuo käyttäjille nopeat ja toimintavarmat laajakaistayhteydet, joiden avulla kaikkia internet- ja tv-palveluja voi käyttää sujuvasti. Valokuidun ominaisuuksien merkitys kasvaa tulevaisuuden palveluiden monipuolistuessa ja verkon vaatimusten kasvaessa. Valokuituyhteyksillä voidaan yltää aina vähintään 100 megan latausnopeuteen. Valokuituyhteys oli saatavilla vuoden 2019 lopussa 38 %:iin Suomen kotitalouksista.

Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin valokuitukatsauksessa tarkastellaan kiinteän verkon valokuituyhteyksien käytössä olevia liittymämääriä ja saatavuutta, kuluttajien tarpeita sekä investointeja ja yleistä hintatasoa.

Kaupunkien pientaloihin vain vähän valokuitua saatavilla

Suomessa oli vuoden 2019 lopussa käytössä vajaa miljoona valokuituliittymää. Kolmessa ja puolessa vuodessa niiden määrä on lähes kaksinkertaistunut. Valokuituyhteys oli puolestaan saatavilla 26 %:iin kaikista suomalaisista rakennuksista. Saatavuus jakautui epätasaisesti: rivitalorakennuksista ja pientaloista oli kuidutettu vain 25 %, kerrostalorakennuksista sen sijaan 43 %.

Kartalla esitetään kuitusaatavuuden %-osuudet pientaloista ja rivitaloista sekä kerrostaloista rakennustyypistä. Yhteensä pientaloista ja rivitaloista oli kuidutettu 25 % ja kerrostaloista 43 %. — Kuva 1. Kuitusaatavuus rakennuksiin maakunnittain 12/2019, % rakennustyypistä.

Kuidutettujen rakennuksien osuutta vertailtiin eri alueluokkien kesken. Alueluokat ovat kaupunkimaiset kunnat (58 kpl), maaseutumaiset kunnat (187 kpl) ja taajaan asutut kunnat (65 kpl). Kyseinen kuntaluokitus on Tilastokeskuksen toteuttama jaottelu.

Kaupunkimaisissa kunnissa vain 17%:iin pientaloista oli saatavilla valokuituyhteys. Sen sijaan maaseutumaisissa kunnissa tilanne oli huomattavasti parempi, valokuidutettujen pientalojen osuus oli jopa 38 %. Kerrostalojen valokuitusaatavuudet mainituissa asuinkuntatyypeissä olivat lähes samat.

Kuvassa esitetään alueluokkien kuidutettujen rakennusten osuudet kustakin rakennustyypistä. Kaupunkimaiset kunnat: Pientalot 17 %, rivitalot 24 % ja kerrostalot 44%. Taajaan asutut kunnat: pientalot 28 %, rivitalot 30 % ja kerrostalot 38 %. Maaseutumaiset kunnat: pientalot 38 %, rivitalot 45 % ja kerrostalot 47 %. — Kuva 2. Kuidutettujen rakennusten osuus kuntien alueluokkien rakennuksista.

Kuluttajat kokevat valokuidun hinnat edelleen korkeiksi

Traficomin keväällä 2020 toteuttamassa kuluttajatutkimuksessa tiedusteltiin, kuinka paljon vastaajat olisivat valmiita maksamaan saadakseen käyttöönsä valokuituliittymän. Traficom on arvioinut valokuituliittymän hinnaksi keskimäärin 1500 - 2000 euroa. Vain 9 % vastaajista olisi valmis maksamaan liittymästä tämän keskimääräisen hinnan. Suuren enemmistön mielestä hinnan pitäisi olla alle 1000 euroa.

Kuluttajatutkimuksessa kysytään, paljonko vastaaja olisi enimmillään valmis maksamaan valokuituliittymän asentamisesta kotiinsa. Kyselyssä on valmiit vastausvaihtoehdot. Kysymysmuotoilu on hieman muuttunut vuosien myötä ja vuonna 2020 kysymyksen alussa kerrottiin valokuituliittymän hyödyistä ja keskimääräisistä hinnoista. Kysymys kysytään nykyään niiltä, ketkä olisivat kiinnostuneita hankkimaan valokuituliittymän ja täten vastaajajoukko on vuosittain ollut 500 vastaajan molemmin puolin. — Kuva 3. Maksuvalmius valokuituliittymästä.

Alkuvuodesta 2020 toteutetussa toisessa kuluttajatutkimuksessa kysyttiin, millä aikavälillä vastaaja uskoo hänen tai kotitaloutensa ottavan käyttöön valokuituliittymän tai vastaavan kiinteän yhteyden, jolla pystyy käyttämään sujuvasti kaikkia mahdollisia internetpalveluja. Neljännes ilmoitti tällaisen yhteyden olevan jo käytössä ja toinen neljännes uskoo tällaisen yhteyden olevan käytössä viimeistään kolmen vuoden kuluttua. Toisaalta reilu viidennes ei usko koskaan saavansa käyttöön tällaista toimintavarmaa kiinteää verkkoyhteyttä.

Traficomin pienemmässä kuluttajatutkimuksessa on kysytty, koska vastaaja uskoo, että hän tai hänen perheenjäsen alkaa käyttää valokuituyhteyttä tai vastaavaa kiinteää yhteyttä, jolla pystyy käyttämään sujuvasti kaikkia mahdollisia nettipalveluita. Tämä kysymys on kysytty vain kerran alkukeväästä 2020. Vastaajia on 1004. Vastaajista 25 % kertoo, että tällainen on jo käytössä, 13 prosenttia uskoo sen tulevan käyttöön vuoden tai kahden sisällä, 12 prosenttia uskoo sen olevan käytössä kolmen vuoden kuluttua. — Kuva 4. Valokuidun käyttö tulevaisuudessa.

Valokuituinvestoinnit ovat pysyneet samalla tasolla

Valokuituinvestoinnit ovat olleet viimeiset kaksi vuotta runsaat 170 miljoonaa euroa vuodessa. Kahden viime vuoden aikana kuituinvestoinnit liityntä- ja tilaajaverkkoon ovat muodostaneet lähes 70 % kaikista kuituinvestoinneista. Loput 30 % kuituinvestoinneista käytetään runkoverkkoon ja tukiasemayhteyksiin. Valokuituinvestoinnit muodostavat noin kaksi kolmasosaa kiinteän verkon investoinneista ja vähän alle 30 % koko teletoiminnan investoinneista.

Kuviossa on esitetty vuosien 2016 - 2019 valokuituinvestoinnit ja muun teletoiminnan investoinnit. Valokuituinvestoinnit on esitetty kokonaisuutena ja eritelty myös liityntä- ja tilaajaverkon, runkoverkon sekä tukiasemayhteyksien valokuituinvestointeihin. Isompina kokonaisuuksina on esitetty kiinteän verkon investoinnit, kiinteän + mobiiliverkon investoinnit ja teletoiminnan investoinnit. — Kuva 5. Valokuitu- ja muut teletoiminnan investoinnit.

1000 megan valokuituyhteys on yleisesti nopein kuluttajille myytävä kuituyhteys. Keskimääräiset vähittäishinnat ovat laskeneet 1000 megan nopeusluokassa viimeisen kahden vuoden aikana 58 eurosta 46 euroon. Nopeusluokissa on tarkasteltu lähtökohtaisesti vain laskevaa nopeutta, joka tarkoittaa liittymän kykyä vastaanottaa tietoa, kun taas nousevalla nopeudella tarkoitetaan tietojen lähettämistä. Liittymät, joissa sekä laskeva että nouseva nopeus oli vähintään 100 megaa, maksoivat keskimäärin 36 euroa kuukaudessa. Näiden liittymien hinnat ovat olleet laskusuunnassa viimeisen kahden vuoden aikana. Tällaisessa nopeusluokassa käytetty tekniikka on hintavertailussa kaikissa tapauksissa kuitu.

Vertailun vuoksi kuvassa 6 on esitetty myös 100 megan ja 10 megan keskimääräiset kuukausihinnat. 100 ja 10 megan liittymissä tarjotaan liittymiä kuituverkon, kaapeli-TV-verkon ja kupariverkon kautta.

Kuviossa on esitetty aikasarjana vuoden 2018 kesäkuusta vuoden 2020 toukokuuhun kiinteiden laajakaistojen keskimääräiset vähittäishinnat. Vähittäishintoja tarkistetaan neljän kuukauden välein. Nopeusluokat ovat 10 Mbit/s, 100 Mbit/s, 100/100 Mbit/s ja 1000 Mbit/s. — Kuva 6. Keskimääräiset vähittäishinnat eri nopeusluokissa.

Lisätietoja

Valokuitukatsaus 2020 (Ulkoinen linkki)

Viestintämarkkina-asiantuntija Joonas Sotaniemi, joonas.sotaniemi(at)traficom.fi, p. 029 539 0309

Viestintämarkkina-asiantuntija Marja Heinonen, marja.heinonen(at)traficom.fi, p. 029 539 0306 (kuluttajatutkimus)