Keskeiset tiedot liikennejärjestelmästä ja sen kehittämistarpeista jatkossa yhdestä paikasta – ensimmäinen liikennejärjestelmäanalyysi julkaistu

"Valtakunnallinen liikennejärjestelmäsuunnitelma eli Liikenne 12 painottaa tietopohjan merkitystä päätöksenteossa. Tässä liikennejärjestelmäanalyysilla on keskeinen rooli. Olemme kokonaisuuden kehittämisen alussa ja toivomme sidosryhmien laajaa osallistumista kehitystyöhön myös jatkossa, jotta analyysi palvelisi parhaalla mahdollisella tavalla niin valtakunnallista kuin alueellista liikennejärjestelmäsuunnittelua", verkostojohtaja Asta Tuominen kertoo.

Koronapandemialla merkittävät vaikutukset joukkoliikenteeseen

Liikennepalveluiden tilannekuvan ensimmäisessä versiossa tarkastellaan joukkoliikenteen kysyntää ja tarjontaa niin markkinaehtoisessa kuin sopimusliikenteessä sekä joukkoliikenteen esteettömyyden, lippu-, maksu- ja infojärjestelmien ja tavaraliikennepalveluiden tilannetta.

Tilannekuvassa tuodaan esiin mm. koronapandemian vaikutuksia suurten ja keskisuurten joukkoliikenneviranomaisten kustannuksiin. "Koronapandemia on nostanut joukkoliikenteen kokonaiskustannuksia kaikilla suurilla ja keskisuurilla kaupunkiseuduilla. Pandemian suurimmat taloudelliset vaikutukset niin euromäärissä kuin nettokustannusten suhteellisena muutoksena tarkasteltaessa ovat kohdistuneet Helsingin seudulle ja vaikutukset myös muilla alueilla ovat olleet merkittäviä", toteaa erityisasiantuntija Anna Pätynen. Pandemian vaikutukset tavaraliikenteeseen ovat olleet selvästi pienemmät kuin joukkoliikenteeseen.

Myös joukkoliikenneviranomaisille myönnetyt valtionavustukset kasvoivat vuonna 2020 merkittävästi koronapandemian myötä. Joukkoliikenne sai lisätalousarviossa erillistä koronatukea 100 miljoonaa euroa. Valtion osuus suurten ja keskisuurten kaupunkiseutujen joukkoliikenteen rahoituksesta nousi vuonna 2020 erillisten korona-avustusten myötä noin 38 prosenttiin, kun joukkoliikenneviranomaisten valtionrahoituksen osuus vuonna 2019 oli noin 12 prosenttia.

Liikennepalveluiden tilannekuvaan on koottu ensimmäistä kertaa kokonaiskuva myös kaupunkien järjestämän paikallisjoukkoliikenteen ja pitkämatkaisen linja-autoliikenteen esteettömyydestä ja keskeisistä kehittämistarpeista. Esimerkiksi kaupunkien paikallisjoukkoliikenteen kalusto on jo suurelta osin matalalattiaista ja kaupungeissa on laajalti käytössä myös esteettömällä pienkalustolla ajettavaa palveluliikennettä. Matalalattiaisuus on osa korkean palvelutason ylläpitämistä kaikille matkustajille ja nopeuttaa merkittävästi matkustajien liikkumista linja-autoon ja ulos. Esteettömyyttä parantavia kehittämiskohteita on kuitenkin paikallisliikenteessä havaittu kalustossa, pysäkeissä, matkan suunnittelussa ja ostossa sekä tiedottamisessa matkan aikana.

Liikennepalveluiden tilannekuvaa päivitetään jatkossa kerran vuodessa. Joulukuussa 2021 täydennetään joukkoliikenteen tilannekuvia julkisen liikenteen suoritetilaston tiedoilla vuodelta 2020. Vuonna 2022 tilannekuvaan tuodaan uusina kokonaisuuksina tietoja taksipalveluista ja yhteiskäyttöpalveluista, kuten kaupunkipyöristä ja sähköpotkulautapalveluista.

Liikenne 12 -suunnitelman tavoitteiden toteutumisen seuranta alkaa

Liikenne 12- suunnitelmalle on asetettu kolme tavoitetta: 1) Liikennejärjestelmä takaa koko Suomen saavutettavuuden ja vastaa elinkeinojen, työssäkäynnin ja asumisen tarpeisiin 2) Ihmisten mahdollisuudet valita kestävämpiä liikkumismuotoja paranevat – erityisesti kaupunkiseuduilla ja 3) Liikennejärjestelmän yhteiskuntataloudellinen tehokkuus paranee. Traficomin tehtävä on seurata näiden tavoitteiden toteumista. Tavoitteiden toteutumisen seurantaan on luotu mittaristo osana liikennejärjestelmäanalyysia. Mittarit tarkastelevat saavutettavuutta ja toimivuutta, kestävyyttä ja ympäristövaikutuksia, yhteiskuntatalouden tehokkuutta ja liikenneturvallisuutta.

"Liikenne 12 -suunnitelma valmistui keväällä 2021, minkä vuoksi vertailua aiempiin vuosiin ei ole kaikissa mittareissa tehty. Saavutettavuuden ja toimivuuden sekä yhteiskuntataloudellisen kehityksen mittareille on luotu nyt pohja, johon kehitystä pystytään jatkossa vertaamaan", kertoo erityisasiatuntija Taru Pakkanen.

Kestävyyden ja ympäristövaikutusten mittareilla on tunnistettavissa koronapandemian tuomat väliaikaiset positiiviset vaikutukset esimerkiksi liikenteen CO2-päästöjen vähenemiseen. Liikenneturvallisuudessa suunta on tavoitteiden kannalta pääosin positiivinen. Koronpandemian myötä suorite on eri liikennemuodoilla laskenut, minkä johdosta onnettomuudet ovat vähentyneet.

Mittareita ovat tuottaneet sekä Traficomin että Väyläviraston asiantuntijat. Seurantamittaristoa tarkastellaan pääsääntöisesti kerran vuodessa, ja sen kehittäminen jatkuu.

Liikkumisen ja saavutettavuuden tilannekuva julkaistaan vielä tänä vuonna

"Liikennejärjestelmäanalyysin sisällöt täydentyvät jo syksyn aikana, kun Liikkuminen ja saavutettavuus -tilannekuvan ensimmäinen versio julkaistaan marraskuun alussa. Analyysia päivitetään rullaavasti, ja julkaisualustan kehitystä jatketaan myös", kertoo johtava asiantuntija Johanna Juusela.

Yksi osa liikennejärjestelmäanalyysia on Traficomin ja Väyläviraston yhdessä tuottama liikenneverkon strateginen tilannekuva, joka kuvaa valtakunnallisesti merkittävimmän liikenneverkon ja sen tärkeimmät solmupisteet nykytilanteessa ja vuonna 2032. Seuraava päivitys tilannekuvaan tehdään vuodenvaihteessa.

Tutustu liikennejärjestelmäanalyysiin (Ulkoinen linkki)