Korkeampia nopeusrajoituksia noudatetaan paremmin – liikenneturvallisuuden parantamiseen tietoa 19 EU-maasta

Suomessa hankkeessa kerättiin tiedot kuudesta tieliikenneturvallisuusindikaattorista:

1. nopeusrajoitusta noudattavien autojen osuus
2. kuljettajien osuus, joiden veren alkoholipitoisuus on sallituissa rajoissa
3. kuljettajien osuus, jotka eivät käytä kädessä pidettävää mobiililaitetta ajon aikana
4. tietyn EuroNCAP-tähtiluokituksen saavien uusien henkilöautojen osuus
5. tietyn turvallisuusluokituksen teillä ajettujen ajokilometrien osuus
6. aika hätäpuhelun ja ensimmäisten pelastajien saapumisen välillä henkilövahinko-onnettomuuksissa.

Tutkimuksessa selvisi, että Suomessa 1,8 % kuljettajista pitää ajaessaan kädessä mobiililaitetta, esimerkiksi matkapuhelinta, ja että uusista henkilöautoista 92 % on viiden tähden autoja EuroNCAP-luokituksessa.

"On hienoa, että Euroopan unioni on tällä hankkeella halunnut edistää sitä, että liikenneturvallisuutta seurattaisiin laajemmin kuin vain kuolleiden ja loukkaantuneiden määränä. Suurin hyöty näistä indikaattoreista saadaan, kun niitä voidaan verrata muiden maiden samoilla menetelmillä kerättyihin lukuihin. EU-komissio on myös käynnistämässä jatkohanketta, jossa näitä sekä joitakin uusia indikaattoreita kerätään vuosina 2023 ja 2024", kertoo Riikka Rajamäki Liikenne- ja viestintävirasto Traficomista.

Korkeampia nopeusrajoituksia noudatetaan paremmin kuin matalia

Suomessa nopeusrajoituksia noudatti syyskuussa 2021 toteutetun seurannan mukaan noin 44 % henkilö- ja pakettiautoista, jotka ajavat jonojen ulkopuolella. Keskinopeus on nopeusrajoitusta korkeampi 80 km/h nopeusrajoituksen teillä sekä 100 km/h nopeusrajoituksen moottoriteillä. Korkeampia nopeusrajoituksia kuitenkin noudatettiin paremmin kuin matalimpia nopeusrajoituksia.

Rattijuopumusindikaattorin tiedot kerättiin verkkokyselyn avulla. Vastaajista 10,4 % raportoi ajaneensa autoa vähintään kerran alkoholin nauttimisen jälkeen viimeisen 30 päivän aikana. Samalla ajanjaksolla 3,9 % raportoi ajaneensa autoa vähintään kerran niin, että alkoholin promillemäärä on saattanut ylittää rangaistavuuden rajan.

"Verkkokyselyllä saadut tulokset suomalaisten auton kuljettajien alkoholin käytöstä ovat hyvin saman suuntaisia kuin vuonna 2018 toteutetussa kyselyssä. Tavoitteena on, että Baseline-jatkohankkeessa auton kuljettajien alkoholin käyttöön liittyvät tiedot tuotettaisiin perustuen poliisin toteuttamaan R-tutkimukseen, jossa kartoitetaan koko Suomen kattavasti rattijuopumuksen yleisyyttä liikennevirrassa. Poliisin R-tutkimusta ei koronan ja muiden syiden takia ole toteutettu viime vuosina, joten nyt tieto hankittiin verkkokyselyllä", kertoo hankkeen projektipäällikkö Anne Silla.

Apu saapuu 26 minuutin sisällä 95 %:ssa tieliikenteen henkilövahinko-onnettomuuksista

Tutkimuksessa saatiin selville, että ensimmäinen pelastaja saapuu henkilövahinko-onnettomuuksissa tapahtumapaikalle noin 26 minuutin sisällä hätäpuhelusta 95 % tapauksissa. Ensivasteaikojen keskiarvo oli samalla ajanjaksolla, eli vuosina 2019-2020, noin 13 minuuttia. Ensivasteajat ovat tyypillisesti kaupunkialueilla lyhyempiä kuin maaseudulla. Suurin ensivasteaika oli Kainuussa ja pienin Pohjanmaalla.

Infrastruktuuriin liittyvän indikaattorin määritelmänä Baseline-hankkeessa on tietyn turvallisuusluokituksen teillä ajettujen ajokilometrien osuus. Käytännössä turvallisiksi tieosuuksiksi lasketaan tieosat, joiden onnettomuuskustannukset ajokilometriä kohden ovat pienemmät kuin mitä ne ovat puolella tiepituudesta kyseisellä tieluokalla. Näillä määrityksillä kaikki moottoritiet voidaan Suomessa luokitella turvallisiksi.

"Hankkeessa testattiin myös nopeusrajoituksiin ja ajosuuntien erotteluun perustuvia tieverkon turvallisuusluokittelun menetelmiä. Myös ne luokittelevat moottoritiet turvallisiksi, mutta muiden teiden kohdalla turvallisten tieosuuksien osuus on pienempi kuin onnettomuuskustannusperusteisessa luokittelussa. Menetelmän kehittäminen komissiossa jatkuu ja Suomi seuraa kehitystyötä", kertoo Noora Airaksinen Väylävirastosta.

Euroopan unionin kaksivuotinen Baseline-tutkimushanke päättyy tämän vuoden lopussa, ja silloin on tarkoitus julkaista myös 19 maan tiedot yhdistävä raportti. Baseline-tutkimushankkeen Suomen osuuden toteutti Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy ja rahoittivat Euroopan Komissio, Traficom, Väylävirasto ja VTT. Raportti Suomen osuudesta on julkaistu VTT:n julkaisusarjassa.

Tutustu raporttiin: Tieliikenneturvallisuusindikaattoritietojen kerääminen – Baseline-tutkimushanke (Ulkoinen linkki)