Kuluttajat kiinnostuneita ympäristöystävällisestä netin käytöstä

Tutkimuksessa kartoitettiin muun muassa kuluttajien näkemyksiä tieto- ja viestintäsektorin (ICT-ala) laitteiden ja palveluiden ympäristövaikutuksista. Lisäksi tutkimus sisälsi kysymyksiä palveluiden käyttömääristä, laitteiden vaihtoväleistä ja niiden kierrättämisestä.

Päätelaitteiden ympäristövaikutukset ymmärretään – internetin käytön vaikutukset haastavampia

Kuluttajat olivat yhtä mieltä siitä, että erilaisten päätelaitteiden (esim. älypuhelimien) pidempiaikaisella käyttämisellä ja kierrättämisellä on positiivisia ympäristövaikutuksia. Kierrättäminen ja elektroniikkajäte ovatkin monelle entuudestaan tuttuja teemoja. Myös liikenteen vähentyminen etätapaamisten seurauksena ymmärrettiin laajasti positiiviseksi ympäristöteoksi.

Palveluihin ja verkkoteknologioihin siirryttäessä ei vastaavaa yksimielisyyttä enää löytynyt. Noin puolet kuluttajista uskoi, että esimerkiksi videopalveluiden käytön vähentäminen tuottaa positiivisia ympäristövaikutuksia. Noin 60 prosenttia kuluttajista ei pystynyt ottamaan kantaa siihen, onko kiinteä internetyhteys mobiiliyhteyttä ympäristöystävällisempi valinta.

Videon välittäminen netin yli vaatii enemmän tiedonsiirtoa kuin esimerkiksi tekstisisällön siirtäminen ja siksi videoiden prosessointi kuluttaa enemmän energiaa verkoissa ja datakeskuksissa. Tutkimuksissa on myös esitetty, että tiedonsiirto matkaviestinverkossa kuluttaa enemmän energiaa kuin kiinteän laajakaistayhteyden käyttäminen.

Tulosten perusteella kuluttajille selkeimpiä ovat ympäristövaikutukset, jotka liittyvät laitteiden käyttöikään ja kierrättämiseen tai konkreettisiksi miellettyihin asioihin, kuten liikenteen vähentämiseen. Sen sijaan internetpalveluiden käyttöön ja käytettävään yhteyteen (kiinteä/mobiili) liittyvät vaikutukset ovat vaikeammin ymmärrettäviä.

Valtaosa kuluttajista koki, että ICT-alan ympäristövaikutuksista ei ole tarjolla luotettavaa ja selkeää tietoa. Kuluttajista 55 prosenttia oli ainakin melko kiinnostunut saamaan tietoa ICT-sektorin ympäristövaikutuksista, valtaosaa kuluttajista tieto kiinnosti edes vähän. Tiedon määrän ja sisällön tarve on erilainen, kun kyseessä ovat laitteet ja toisaalta palvelut.

Kuluttajilla kysyntää vaihtoehtoisille, ympäristöystävällisemmille palveluille

Pelkkä tiedon lisääminen ei kuitenkaan johda haitallisten ympäristövaikutusten pienentymiseen, jos tieto ei johda muutoksiin käyttäytymisessä. ICT-sektorin ympäristövaikutuksia vähennettäessä ovat kriittisessä roolissa niin julkishallinto, yritykset kuin kuluttajatkin. 

Selkeä enemmistö, 68 prosenttia, kuluttajista olisi valmis muuttamaan internetpalveluiden käyttöään, jos saisivat niiden ympäristövaikutuksista lisää tietoa. Valmiimpia oltiin vaihtamaan vaihtoehtoisiin ympäristöystävällisempiin palveluihin tai vähentämään joidenkin palveluiden käyttöä. Neljännes kuluttajista ei ollut valmis muuttamaan internetpalveluiden käyttöään mitenkään. Digitalisaation kaikkia elämän osa-alueita leikkaava luonne voi hidastaa käyttäytymisen muuttumista. 

”Tutkimus antaa selvää osviittaa siitä, että kuluttajat ovat jo melko hyvin tietoisia tietotekniikkalaitteiden ja nettikäytön ympäristövaikutuksista ja haluavat toimia vastuullisesti. Tämä on ilahduttava suunta, kun Suomi ponnistelee kohti ilmastotavoitteita. Samalla kuitenkin moni kaipaa lisää tietoa digilaitteiden ja palveluiden elinkaaren vaikutuksista ympäristöön ja ilmastoon. Luotettavan, ymmärrettävän ja tuoreen tiedon rooli korostuu, kun ihmisten arki digitalisoituu yhä enemmän – siihen tiedontarpeeseen haluamme Traficomissa osaltamme vastata”, sanoo Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin kestävä ja puhdas ympäristö –verkoston johtaja Jarno Ilme.