Etusivu: Traficom
Etusivu: Traficom
Valikko

Lentomelualueella asuvien määrä kasvussa Helsinki-Vantaalla vuonna 2019

Helsinki-Vantaan lentomelulle altistuvien asukkaiden määrä on ollut kasvussa viime vuosina. Syynä tähän ovat lentomelualueessa tapahtuneet siirtymät ja se, että useampi alueen kunta sijoittaa uusia asuinrakennuksia eli täydennysrakentaa lentomelualueelle. Tiedot pohjautuvat Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin koostamaan vuosittaiseen melunhallinnan seurantaraporttiin.

Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin vetämässä, useita tahoja kokoavassa Helsinki-Vantaan melunhallinnan yhteistyöryhmässä seurataan vuosittain lentoaseman melutilannetta ja siinä tapahtuvia muutoksia.

Lentomelua hallitaan muun muassa uudistamalla konekantaa aiempaa hiljaisempiin konemalleihin, vähämeluisemmilla lentomenetelmillä, rakennusteknisin keinoin sekä maankäytön ja kaavoituksen avulla. Nyt julkaistun, vuotta 2019 koskevan seurantaraportin mukaan melualueella asuvien määrä on noussut hieman, mutta myös ratkaisuja haetaan aktiivisesti.

”Kuten monissa muissakin maissa, myös meillä tehdään päätöksiä, joiden seurauksena asuinrakentaminen tiivistyy Helsinki-Vantaan lentoaseman välittömään tuntumaan. Yhteistyöryhmässä ovat koolla kaikki Helsinki-Vantaan melunhallinnan kokonaisuuden kannalta olennaiset tahot. Yhteistyö lentomelun hallitsemiseksi onkin tärkeää ja tuo läpinäkyvyyttä eri toimien vaikuttavuudesta melutilanteeseen”, sanoo Traficomin johtava asiantuntija Outi Ampuja.

Puskurivyöhykeajattelu etenee alueen kunnissa 

Myös rakennustekniset keinot ovat tehokas keino asukkaiden suojaamiseksi lentomelun haitallisilta vaikutuksilta. Lentomelualueelle rakennettavilta uudiskohteilta edellytetään melusuojausta lentomelua vastaan. Lentomelu koetaan häiritsevänä myös lentomelualueen välittömässä tuntumassa. Yhä useampi alueen kunnista onkin vapaaehtoisesti huomioinut ajatuksen puskurivyöhykkeestä kentän lentomelualueen tuntumassa.

Puskurivyöhykeajattelu konkretisoituu esimerkiksi uusien asuinrakennusten normaalia tiukempina äänieristysmääräyksinä. Puskurivyöhykkeen tarkoituksena on varautua ennakolta muun muassa kiitoteiden liikennejakauman vaihteluihin, joiden johdosta melualueessa tapahtuu siirtymiä ja mikäli lentoliikenne jatkaa tulevaisuudessa kasvuaan, myös melualueen koossa voi tapahtua muutoksia.

”Yhteistyöryhmässä käydään hyvää ja avointa keskustelua ja vaihdetaan tietoa sekä hyviä käytäntöjä, joka on tärkeää toimivien ja ajallisesti pitkälle kantavien ratkaisujen löytämiseksi”, kertoo Traficomin Kestävä ja puhdas ympäristö -verkoston johtaja Jarno llme

Vuosiraportti esittelee melunhallinnan kokonaiskuvan ja tasapainoisen lähestymistavan mukaiset melunhallinnan keinot

Helsinki-Vantaan melunhallintaryhmä seuraa indikaattoreiden tuottaman tiedon kautta, miten lentoaseman meluntorjuntatavoitteen ennakoidaan tulevaisuudessa toteutuvan ja mitä toimenpiteitä eri viranomaiset ja muut toimijat ovat tehneet ja tulevat tekemään lentoliikenteen melun ja sen haittavaikutusten vähentämiseksi tasapainoisen lähestymistavan mukaisesti.

Yhteenvetoon on koottu Finavian ja alueen kuntien toimittamat indikaattoritiedot, joiden kautta seuranta tehdään. Varsinainen, kokonaisvaltaisempi melutavoitteen seuranta tehdään viiden vuoden välein.
”Melutilanteeseen tulee kiinnittää huomiota ja hakea yhteistyössä erilaisia ratkaisumalleja, sillä jatkuvalla melulle altistumisella on yhteys moniin haitallisiin terveysvaikutuksiin, kuten sydän- ja verisuonitauteihin sekä kognitiivisiin haittoihin”, jatkaa Helsinki-Vantaan melunhallintaryhmää vetävä, johtava asiantuntija Outi Ampuja.

Karttaikkunan kautta voi tutustua melualueen kaavoitustilanteeseen

Traficomin sivuilta löytyy karttaikkuna, josta voi tarkastella asuinrakentamisen kaavoitustilannetta ja -suunnitelmia nykyiselle melualueelle ja nk. puskurivyöhykkeelle. Kartassa olevien uusien kaava-alueiden suunnitelmallinen aikajänne on useita vuosikymmeniä ja niiden toteutumiseen liittyy epävarmuustekijöitä, joten kartta on suuntaa antava.

Lisätiedot

Outi Ampuja, johtava asiantuntija, Traficomin Kestävä ja puhdas ympäristö -verkosto, puh. 0295 345276, outi.ampuja(at)traficom.fi

Helsinki-Vantaan melunhallinnan yhteistyöryhmä

Liikenne-ja viestintävirasto Traficomin vetämässä Helsinki-Vantaan melunhallinnan yhteistyöryhmässä seurataan vuosittain lentoaseman melutilannetta ja siinä tapahtuvia muutoksia. Ryhmän toiminta pohjautuu EU:n melunhallinta-asetukseen (Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus 598/2014), ilmailulakiin (864/2014) ja valtioneuvoston asetukseen (401/2016) tasapainoisesta lähestymistavasta lentoaseman melunhallinnassa. Yhteistyöryhmän asettamisesta vastaa liikenne- ja viestintäministeriö.