Liikennepalvelulain vaikutuksia seurataan

Kyselytutkimuksen tavoitteena on kartoittaa kansalaisten ja alan yrittäjien kokemuksia ja näkemyksiä taksialan ja liikennemarkkinoiden muutoksesta säännöllisesti. Erityisryhmien mielipiteitä kartoitettiin vielä tarkemmin omalla kyselyllään.

Nyt julkaistu kysely tehtiin heti uudistuksen jälkeen elo-syyskuussa 2018, jolloin aikaisempi käytäntö oli tuoreena mielessä ja mahdollisti spontaanin vertailun. Ensimmäisen kerran kysely tehtiin noin vuosi ennen lakiuudistuksen voimaantuloa, seuraava kysely on tarkoitus tehdä vuonna 2020.

Yleistä taksiliikenteen hintaseurantaa täydentävän hintaindeksin tiedot ovat loka-joulukuulta 2018.

Kansalaiset tuntevat muutoksen hyvin

Kyselytutkimukseen vastanneista kansalaisista lähes 90 % oli tyytyväisiä taksipalvelun laatuun kokonaisuutena. Liikennepalvelulain heinäkuussa 2018 voimaan tulleet muutokset taksialalle tunnettiin hyvin, erityisesti taksia usein käyttäneiden joukossa. Taksien saatavuutta piti hyvänä kolme neljästä vastaajasta.

Taksipalveluita tarvitsevien erityisryhmien kohdalla uudistus on puhuttanut, mm. saatavuusongelmat sekä pitkät jonotusajat korostuvat erityisryhmille tehdyssä kyselytutkimuksessa. Erityisryhmiin kuuluvien vastaajien arvio taksipalvelun laadusta kokonaisuutena jakautuu: 47 % on tyytyväisiä laatuun ja noin 40 % on tyytymättömiä. Erityisryhmät tuntevat taksimarkkinoiden vapautumisen hyvin.

Ennen uudistusta tehdyssä kyselyssä kansalaiset odottivat saatavuuden parantuvan. Muutoksen jälkeen suurin osa kuitenkin koki, ettei saatavuudessa ollut tapahtunut muutosta.

Kyselyyn vastanneet kansalaiset kokivat taksien turvallisuuden tason hyväksi ja 85 % katsoi tason säilyneen myös lakimuutoksen jälkeen. Pääkaupunkiseudulla kuitenkin viidennes koki turvallisuuden heikentyneen mm. hinnalla huijaamista pelättiin. Erityisryhmien kohdalla merkittävimmiksi huolenaiheiksi turvallisuusnäkökulmasta koettiin henkilön tarvitseman avustamisen puuttuminen tai puutteellisuus sekä esteettömän ajoneuvon puutteellinen turvallisuus.

Liikennepalvelulain yhtenä tavoitteena on ollut asiakaslähtöisten liikennepalveluiden luominen ja kyselyn perusteella uudet liikkumisen palvelupaketit eli palvelukokonaisuudet, jossa käyttäjä yhdistelee tarpeidensa mukaan esim. joukkoliikenteen, taksin ja yhteiskäyttöautojen kokonaisuutta, olivat kyselyn mukaan tuttuja reilulle 40 % vastaajista, pääkaupunkiseudulla yli 60 % vastaajista. Käytössä palvelupaketti oli jo muutamalla prosentilla vastaajista ja noin joka kahdeksas oli harkinnut sellaisen käyttöä.

Taksiala näkee uudistuksen hyödyttävän erityisesti suuria toimijoita, turvallisuus ja saatavuus nousivat esiin

Taksiala katsoi liikennepalvelulain myötä heinäkuun 2018 alussa voimaan tulleen taksiuudistuksen hyödyttäneen erityisesti suuria yrityksiä. Alan mielipiteet olivat kuitenkin lientyneet kokonaisuutena verrattuna ennen uudistusta tehtyyn kyselyyn. Muut kuljetusalalla toimivat suhtautuvat muutokseen taksialaa positiivisemmin.

Kyselyn mukaan taksiliikenteen turvallisuus huoletti yli puolta sekä taksiyrittäjistä että kuljettajista. Yhtä suuri osa katsoi taksimarkkinoiden vapautumisen vaikuttaneen negatiivisesti taksien saatavuuteen, erityisesti pienillä paikkakunnilla. Uusista toimijoista tosin yli 40 % koki saatavuuden parantuneen.

”Turvallisuuden ja saatavuuden osalta taksialan ajatukset olivat pitkälti samansuuntaisia jo ennen uudistusta tehdyssä, alan odotuksia kartoittaneessa kyselyssä. Uudet käytännöt ovat vielä muotoutumassa, mutta on selvää, että sekä turvallisuuteen että saatavuuteen liittyviin asioihin pitää kiinnittää erityistä huomiota”, painottaa tieliikennejohtaja Marko Sillanpää.

Alan vapautuminen tukee henkilökohtaisia urapolkuja

Kyselyn mukaan taksialan vapautuminen näyttää tuoneen mahdollisuuksia yhdistää taksiyrittäjyyttä tai -kuljettajuutta entistä paremmin omaan työelämän vaiheeseen. Kyselyn perusteella näyttääkin siltä, että myös uusista alalle tulijoista moni aikoo jäädä eläkkeelle seuraavien vuosien aikana eli alalle on tultu tekemään töitä omaehtoisesti muutamaksi vuodeksi ennen eläkkeelle siirtymistä.

”Vaikuttaakin siltä, että liikennepalvelulaki on mahdollistanut taksialan vapaamman työnteon mallin omaan elämänvaiheeseen sopivalla tavalla sekä taksiyrittäjille että taksinkuljettajille”, kertoo erityisasiantuntija Hanna Strömmer.

Suhtautuminen uudistukseen jakaa alaa ja kansalaisia

Kyselytutkimuksen mukaan suhtautuminen taksimarkkinoiden vapautumiseen jakoi vastaajia kaikissa ryhmissä. Kansalaisten, linja-auto- ja tavaraliikenneyrittäjien vastaukset jakaantuivat tasaisesti myönteiseen, neutraaliin ja kielteiseen. Erityisryhmissä kolme neljästä piti markkinoiden vapautumista huonona asiana. Taksiyrittäjistä kaksi kolmesta piti vapautumista huonona. Poikkeuksen muodostivat uudet taksiyrittäjät, joista kaksi kolmesta näki alan vapautumisen positiivisena.

”Kysely tehtiin heti muutoksen jälkeen ja tulokset antavatkin kuvaa eri ryhmien välittömistä mielipiteistä muutokseen. Seuraamme mielipiteiden kehittymistä myös pidemmällä aikavälillä ja tutkimus onkin tarkoitus toistaa vuonna 2020”, kertoo Strömmer.

Täydentävä hintaseuranta seuraa alueellista kehitystä

Taksialan hintakehitystä on tärkeää seurata tiiviisti, mm. Tilastokeskus julkaisee taksiliikenteen hintatietoja kuukausittain osana kuluttajahintaindeksiä, jonka Tilastokeskus julkaisee kerran kuukaudessa. Traficom seuraa hintoja välityskeskuksilta saatavien tietojen lisäksi myös neljännesvuosittain täydentävällä tiedonkeruumenetelmällä, joka tukee liikennepalvelulain vaikutusten ja liikennemarkkinoiden seurantaa erityisesti alueellisesta näkökulmasta.

Nyt julkaistussa Traficomin täydentävässä hintaseurannassa tiedot ovat vuoden 2018 viimeiseltä neljännekseltä.

Seurannan mukaan hinnat ovat laskeneet kuudessa maakunnassa, eniten Kanta-Hämeessä ja Varsinais-Suomessa. Hintojen lasku johtuu yleisimmin vyöhykehintojen käyttöönotosta.

Suurimmat hintojen nousut ovat tapahtuneet Kymenlaaksossa, Uudellamaalla, Kainuussa, Päijät-Hämeessä ja Pirkanmaalla. Hintojen nousu johtuu Kainuussa perusmaksun korotuksesta ja Pirkanmaalla kilometrihinnan korotuksesta. Päijät-Hämeessä, Uudellamaalla ja Kymenlaaksossa muutos johtuu minuuttiveloituksen käyttöönotosta.

”Hinnat vaihtelevat yrityskohtaisesti, mitä paremmin markkinat kehittyvät, niin sitä paremmin asiakkaalla mahdollisuus tehdä valintoja. Hintojen tulee olla selkeästi esillä ja asiakkaalle pitää kertoa taksimatkan hinta tai sen määräytymisen peruste ennen matkaa. Olemme myös antaneet määräyksen taksimatkan kokonaishinnasta eli 100 eurosta, jonka ylittyessä kuljettajan pitää sopia selkeästi hinnasta etukäteen asiakkaan kanssa. Näyttövelvollisuus on tällöin kuljettajalla, jos asiasta tulee kiistaa”, painottaa Sillanpää.

”Odotamme taksialalta vastuullista toimintaa ja uskomme, että yritysten etu on palvella asiakkaitaan mahdollisimman hyvin. Olemme myös aloittaneet poliisin ja verottajan kanssa yhteisen taksivalvonnan, jota tullaan suorittamaan säännöllisesti. Tarvittaessa Traficom pystyy antamaan myös tarkempia määräyksiä taksialalle”, muistuttaa Sillanpää.

Molemmat julkaisut on julkaistu Traficomin julkaisut-nettisivuilla .

Lisätietoja:

tieliikennejohtaja Marko Sillanpää, p. 029 5345 210, marko.sillanpaa(at)traficom.fi, Twitterissä @MarkoSillanp
erityisasiantuntija Hanna Strömmer, p. 029 5347 053, hanna.strommer (at) traficom.fi (tutkimus)