Jakso 2: 5G muuttaa mediaa ja viihdettä - teksti

Alina Koskela [00:00:02]: Mullistaako 5G median ja viihteen ihan kokonaan?

Esa Kling [00:00:06]: Mullistaa, tulee huippujuttuja lisättyyn todellisuuteen ja keinotodellisuuteen ja moniin niistä pääsee nyt jo tänään tutustumaan.

Markus Mettälä [00:00:17]: Kyllä mullistaa ja media ja viihde muuttuu entistä vuorovaikutteisemmaksi, entistä voimakkaammaksi. Puhutaan immersiivisyydestä lisätyn ja virtuaalisen todellisuuden käytöstä. Kyllä paljon hienoja asioita on tulevaisuudessa odotettavissa.

[ musiikkia ]

Alina Koskela [00:00:42]: Tervetuloa kuuntelemaan Traficomin 5G podgastia. Tässä podgastissa keskustelemme 5G:stä, katse tulevaisuudessa, jalat maassa, mutta samalla tiukasti kiinni faktoissa. Tässä jaksossa me keskustelemme siitä, miten 5G muuttaa median ja viihteen kulutusta. Eli videoita, elokuvia, pelejä, urheilutapahtumia, kaikkia niitä asioita joiden parissa me viihdymme vapaa-ajalla. Minä olen erityisasiantuntija Alina Koskela Liikenne- ja viestintävirasto Traficomista ja luotsaan teitä 5G-palvelun maailmaan.

[ musiikkia ]

Alina Koskela [00:01:37]: Minulla on täällä tänään kaksi vierasta. Telian Esa Kling, joka johtaa teknisen tuen kehityksen hallintaa, tervetuloa.

Esa Kling [00:01:45]: Kiitos.

Alina Koskela [00:01:47]: Sekä erityisasiantuntija Markus Mettälä Liikenne- ja viestintä Traficomista, tervetuloa.

Markus Mettälä [00:01:52]: Kiitos.

Alina Koskela [00:01:53]: Lähdetään heti liikkeelle, Esa, mihin arkiseen asiaan olet kaivannut 5G.tä tällä viikolla?

Esa Kling [00:02:00]: Kun kävelin tänne, niin olisin todella toivonut, että minulla olisi silmälasit, jotka olisivat osoittaneet minulle navigoiden miten Fabianinkadulta tullaan tähän pisteeseen noiden kaikkien rakennustyömaiden ohi.

Alina Koskela [00:02:14]: Eli sen sijaan että olisit käyttänyt Google mapsia, esimerkiksi päätelaitteessa, puhelimessa?

Esa Kling [00:02:18]: Juuri näin. Minulla oli hanskat kädessä ja kylmä tuuli puhalsi pitkin Helsingin katuja. Olisin toivonut vähän apua.

Alina Koskela [00:02:28]: Entäs Markus, mikä olisi sellainen 5G palvelu, mitä olisit tällä viikolla kaivannut?

Markus Mettälä [00:02:33]: Tämä Esan mainitsema kuulosti kyllä todella hyvältä itsellenikin, mutta ehkä olen näillä virtuaalisen todellisuuden ja lisätyn todellisuuden linjoilla. Jonkunlainen virtuaalimatkailu voisi olla sellainen, mikä olisi erittäin mielenkiintoinen. Vähän kuin Google earth hengessä pystyisi käymään erilaisissa paikoissa. Hiekkarannoilla ja vuorenhuipuilla. Tämä ei ole ehkä se, mikä ensimmäisenä on tulossa, mutta tämä olisi erittäin mielenkiintoinen kyllä.

Alina Koskela [00:03:01]: Todella mielenkiintoista. Nyt erityisesti kun on ollut vähän pimeämpi talvi, niin varmaan olisi aika virkistävää päästä kesäisempiin tai ehkä vähän erilaisiin maisemiin välillä. 5G muuttaa mediaa ja viihdettä, tämä on sellainen asia, mistä on puhuttu jo pitkään. Mutta mikä teistä on se tärkein 5G:n aiheuttama muutos, jota kaikkien meidän median ja viihteen, viihteestä kiinnostuneiden kannattaisi seurata?

Esa Kling [00:03:27]: Minulle ensimmäinen ja läpitunkeva on se, että erityisesti kuvan laatu, kun olemme liikkeellä, tulee paranemaan merkittävästi. Se on nyt jo hyvä, mutta eri laitteilla kun me katsotaan erityisesti liikkuvaa kuvaa, niin kuvan laatu tulee paranemaan ja se tarkoittaa paljon sekä verkoille mutta myös tallennuskapasiteetille, päätelaitteille ja niin edelleen. Ja se on alkanut nyt jo, ja arvelen että se tulee jatkumaan pitkään.

Markus Mettälä [00:03:59]: Kyllä näin, olen samoilla linjoilla, että puhutaan immersiivisyydestä. Eli voimakkaampia mediaelämyksiä, pääset itse mukaan mediakokemukseen ja tapahtumaan. Tämä on sellainen, mikä varmasti tulee muuttamaan paljon median ja viihteen alalla.

Alina Koskela [00:04:16]: Käytännössä ajattelemme, että fyysinen ja digitaalinen maailma sekoittuu. Eli esimerkiksi seuraaja, esimerkiksi pelin seuraaja saakin enemmän siitä kokemuksesta irti?

Esa Kling [00:04:28]: Ehdottomasti. Varmaan kahta kautta, tuossa Markus mainitsikin jo tuon lisätyn todellisuuden ja keinotodellisuuden. Niin sehän voi olla kumpaa vain. Mennään pelin sisälle eri keinoilla, nyt jopa kameraan voidaan kiinnittää 5G ja se kuva voidaan hyvälaatuisesta kamerasta siirtää korkealaatuisiin tuontantoihin. Niin voidaan mennä pelin sisään, se voi olla vaikka jääkiekko-ottelussa tuomarin päässä kypäräkamera. Joka nyt on jo, mutta siitä tulee taas parempilaatuinen ja pienemmällä viiveellä. Se voi olla sitä, eli pääsee pelin sisään, mutta se voi olla myös sitä, että siihen tulee jotain päälle. Sitä katsotaan jonkun läpi. Eli nyt monta kertaa kuin katsotaan urheilua, niin toinen näyttö on siinä vierellä, puhelin tai kannettava tietokone television lisäksi. Ja katsotaan sieltä, mikä tapahtuu muissa otteluissa. Tai kuinka hyvin tämä pelaaja on aikaisemmin menestynyt, tällaisia pelaajakortteja. Nämä voi tulla siihen päälle. Ja ne saa pois tai päälle sen mukaan, miten itse haluaa.

Alina Koskela [00:05:38]: Kuulostaa fantastiselta. Melkeinpä vähän skifiltä.

Markus Mettälä [00:05:42]: Kyllä ja tosiaan varmasti on mahdollisuudet räätälöidä sitä sen oman halukkuuden ja oman kokemuksen mukaan. Esimerkiksi jos katsoo urheilutapahtumaa, niin mitä haluat sieltä nähdä, millaisia kuvakulmia haluat katsoa ja millaisia hidastuksia. Tämä tulee lisääntymään kyllä.

Esa Kling [00:05:59]: Ihan varmasti, tuohon liittyy paitsi 5G, mutta samaan aikaan se, että monet palvelut, kuvat, menevät pilveen. Jolloin käytännössä tallennuskapasiteetti on rajaton. Silloin sinne voidaan tuoda useita rinnakkaisia kuvavirtoja, mistä katsoja voi itse valita. Kun aikaisemmin on rajauduttu johinkin muistikortteihin kameroissa ja niin edelleen. Tämä vapauttaa paljon mahdollisuuksia ja tietysti 5G tuo siihen sen nopean siirtotien päälle. Ei myöskään tarvitse odottaa. Testasimme 4G:n yli muutama vuosi sitten 360 lähetystä lokaalisti Helsingissä jalkapallo-ottelussa ja siinä iso ongelma oli viive. Siihen tuli käytännössä toista, välillä kolmatta minuuttia viivettä. Ja tätähän 5G pääsee hyvin purkamaan.

Markus Mettälä [00:06:54]: Kyllä. Tämä pieniviiveisyys on nimenomaan yksi 5G:n tulevia teknisiä ominaisuuksia.

Esa Kling [00:06:59]: Juuri näin.

Markus Mettälä [00:07:01]: Mitkä tarjoavat huomattavan määrän erilaisia mahdollisuuksia. Toki kapasiteetti kasvaa, siirtonopeudet kasvava, mutta pieniviiveisyys yhdistettynä tiedonsiirtonopeuden kasvuun ja siihen, että esimerkiksi mietitään UHD:n sisältöön 4K videoita, mitkä vaativat paljon tiedonsiirtokapasitteettia. Mutta sitten päästään myös lisätyn todellisuuden.

Esa Kling [00:07:22]: Juuri näin.

Markus Mettälä [00:07:22]: Virtuaalitodellisuuden maailmaan kiinni, kun lisätään pieniviiveisyys vielä siihen mukaan.

Alina Koskela [00:07:26]: Mitä on UHD?

Esa Kling [00:07:28]: UHD on ultra high definition, eli kuvaformaatti joka käytännössä on neljä kertaa tarkempi, kuin tämä perinteinen tai nyt jo perinteinen tv:ssä oleva HD eli high definition.

[ musiikkia ]

Alina Koskela [00:07:59]: Jos hypätään hetkeksi tähän todellisuuspakoteollisuuteen. Täällä jo puhuttiin nopeasti siitä, että tällainen mahdollisuus hetkellisesti siirtyä muihin maisemiin tai tekemään muuta, olisi yksi potentiaalinen 5G käyttötapa mediaviihteen saralla. Millaista todellisuuspakoteollisuus tulevaisuudessa on mielestänne?

Esa Kling [00:08:23]: Mielestäni tuo Markuksen esimerkki matkailusta on varmaan, tai sanotaan näin, että ihmettelen, ettei vielä ole kauheasti tapahtunut siellä, koska silloin voisi tehdä 15 minuutin päihteettömiä matkoja. Vaikka nyt Lappiin tästä lumettomasta Helsingistä. Fiilistelemään sinne, se on varmasti sellainen. Luin viime viikolla, että nyt jo on 360 sisältöä kuukausimaksullisena tarjolla aikuisviihdepuolella. Sehän on teollisuudenala, josta aika monet bisnesmallit ja sovellukset isosti lähtevät eteenpäin. Se on varmasti yksi alue, joka ihan varmasti kasvaa ja tulee hyödyntämään 5G:tä. Niinhän se oli 4G aikanakin, että sieltä lähti suuri virta pyörimään. Mutta tottakai pelit, siellä uskoisin että tulee tapahtumaan paljonkin. Pelaaminen on nyt jo iso juttu maailmanlaajuisesti miljardien bisnes. Ja tämä tarjoaa siihen aika hienon ulottuvuuden, että voit oikeasti mennä sisälle peliin. Joko katsojana tai pelaajana. Täytyy muistaa, että peliteollisuudessa iso juttu on myös se, että katsotaan kun muut pelaavat. Ja se, että pääsisi sinne sisälle CS:n taistelukentälle katsomaan Counter Strikessä, että miten ne toimivat. Kääntää päätään ja nähdä ihan toisella tavalla kuin nyt.

Markus Mettälä [00:09:51]: Kyllä ja tämä virtuaalisen todellisuuden tuleminen peleihin, niin sehän on ehkä tällainen uusi aalto vielä, mitä pelaamisessa on mahdollista seuraavaksi ottaa. Taitaa olla joitakin pelejä, mitä nyt ollaan täysin virtuaalisena suunniteltu. Mitä ollaan julkaisemassa tässä lähitulevaisuudessa. Jos mietitään tällaisia sotapelejä tai muita, niin kyllähän niistä aika voimakkaita ja vaikuttavia tulee, kun oikeasti olet itse siellä pelin sisällä. Ettet vain pyöritä konsolia tai käytä hiirtä ja näppäimistöä vaan oikeasti olet sisällä siinä maailmassa ja kaikki äänet tulevat realistisesti ja kuva vaihtuu. Niin kyllähän se on iso asia. Itse jäin miettimään sitä, että myös varmaan tulee AR kokemusten tallentamis- mahdollisuuksia. Nykyisin on niin helppo luoda sitä sisältöä ja jakaa eteenpäin sosiaalisessa medioissa ja Youtubessa ja tällaisilla alustoilla. Tuleeko mahdollisesti esimerkiksi paikkoihin sidottuja sisältöjä, vaikka hiekkarannalla tai missä tahansa. Voit luoda siellä oman AR:n kokemuksen ja voit jakaa sen johonkin palveluplatformiin ja ihmiset jotka tulevat palveluun, voivat katsoa niitä siellä. Mitä täällä on jaettu, mitä kaverini teki täällä. Mitä se on luonut tähän sisältöön, mikä on juuri tähän paikkaan sidottu. Vähän kuin tämä Pokemon go-tyyppisesti, elät reaaliympäristössä ja sitä sisältöä tulee sen mukaan. Pokemonitkin on siellä tietyssä paikassa. Voisiko tulla tämän tyyppisiä, luodaan elämyksiä itse ja jaetaan niitä jonkun alustan kautta tulevaisuudessa.

Alina Koskela [00:11:24]: Mehän puhumme diginatiivisukupolvesta, mutta kun teitä kuuntelen, niin mehän olemme menossa kohti sitä, että kohta meillä on ARVR digisukupolvi, joka kokee, että elämyksellisyys on osa kaikkea vapaa-aikaa. Olette kuvailleet tässä miten media- ja viihdemaisema oikeastaan muuttuu. Mikä on tämän muutoksen suhde kestävään kehitykseen ja ilmastonmuutokseen? Onko näillä asioilla yhteyttä toisiinsa?

Esa Kling [00:11:51]: Varmasti kaksisuuntainen. Toisaalta keinotodellisuus, VR, hyppäät jonnekkin toiseen kohteeseen, vaikkä tämä matkustus. Niin sehän tietenkin vähentää päästöjä. Koska silloin ei mennä sinne, toki jos sitä käytetään varsinaisen kohteen markkinoinnissa ja sen vuoksi sinne mennään enemmän, niin se toimii taas toisinpäin. Mutta onhan totta kai niin, että tämä saataisiin pyörimään, niin siihen liittyy paljon sähköä. Myös monesti konessalitoimintaan, johon nämä videot tallennetaan. Kysymys on siitä, että kuinka tehokkaasti, millä keinoilla tämä sähkö tuotetaan. Onko se tuulivoimaa, vesivoimaa vai mitä. Mutta siitähän ei pääse mihinkään, sähköähän tähän kaikkeen tarvitaan.

Markus Mettälä [00:12:44]: Kyllä, tuo on hyvä näkökulma, liikkumistarpeen määrän vähentäminen. Esimerkiksi juuri tässä matkailusesimerkissä, mutta yhtälailla etätyö ja etätyökokoustaminen. Ei suoraan median- ja viihteen alan sovelllus, mutta samantyyppisä reunaehtoja siinä on. Kyllähän nämä virtuaalikokoukset ja se, että pystytään esimerkiksi tekemään tiimityötä, jonkunlaisia suunnittelupalavereja ja tällaisia. Jossain virtuaalisessa kokoushuoneessa tekemään ikäänkuin samalla tavalla kuin koko ryhmä olisi siellä läsnä, hyödyntäen erilaisia uusia päätelaitteita, virtuaali-lisätyntodelisuuden laseja. Ja ehkä tulevaisuudessa on visioita, että jonkinlaisia automaattisia koneita pystytään myöskin kotoa tai jostain muualta käyttämään, kuin menemällä sinne paikalle ja ohjaamalla konetta. Esimerkiksi laivoja, metsäkoneharvestereita tai muita tämän tyyppisiä koneita. Liikkumistarve sitä kautta vähenee, kun pystytään hyödyntämään automaatiota ja etäohjausyhteyksiä. Mutta se on toki totta, että kyllähän tämä mediapuolen sähkönkulutus tai se tarve käsitellä dataa ja siirtää dataa tulee kasvamaan. Mutta on olemassa yhtä lailla pakkausteknologia, millä video pystytään pakkaamaan, tiivistämään sitä lähetettyä bittimäärää pienemmäksi, ilman että kuvan laatu kärsii. Nämähän kehittyvät koko ajan tässä rinnalla. Samoin myöskin verkon optimointiin ollaan kehittämässä erilaisia ratkaisuja. Ei välttämättä aina haeta sisältöä jostain palvelimelta, mikä on esimerkiksi jossain toisella mantereella. Vaan pystytään ehkä lokaalimmin tuomaan sellaista sisältöä, mitä kulutetaan jollain tietyllä alueella, lähemmäksi niitä käyttäjiä ja käsittelemään sitä siellä.

Esa Kling [00:14:31]: Juuri noin ja tätähän tehdään nyt jo, suosituimpien sisältöjen osalta ja tietenkin kun sisältöjen datamäärä kasvaa, niin se tulee entistä tärkeämmäksi.

[ musiikkia ]

Alina Koskela [00:14:59]: Seuraavaksi kuulemme kanavanjohtaja Miika Suvantoa, joka kertoo uudesta Ines tv:stä sekä miten 5G mullistaa videoiden ja tv-lähetysten tuotantoa.

Miika Suvanto [00:15:10]: Ines on uuden sukupolven tv-toimija, käytämme itse nimitystä social tv, eli yhdistetään nykyajan sosiaalinen media ja vähän vanhanaikaisempi televisio sellaiseksi viihdekokonaisuudeksi, josta katsojan on helppo nauttia. Meidän ydinkeskiössä ovat elämykset ja yhteisöllisyys ja somesta tutut konseptit ja mainoselementit ja niiden yhdistäminen. Uskon, että se tuo paljon uusia mahdollisuuksia nimenomaan juuri siihen konseptointiin ja tässä hetkessä elämiseen. Uskon itse voimakkaasti yhteisöllisyyteen ja kuluttajan mukaan ottamiseen. Toivon että 5G tulee tuomaan voimakkaasti sen kulman, että katsojat eivät ole vain katsojia. Vaan he ovat osa koko sisällön tuotantoa ja sen tekemistä. Se oikea kapasiteetti ei tule vielä moneen vuoteen olemaan käytössä. Mutta näen 5G:n ehdottomasti hyvänä asiana ja odotan innolla sen tuomia mahdollisuuksia. Mitä kaikkea se tuo tullessaan, niin en edes itse pysty käsittämään sitä tällä hetkellä. Mutta se, miten me olemme itse ajatelleet että lähdettäisiin 5G:tä hyödyntämään niin olisi se, että olisi sellaista teknologiaa, että voimme mitata vaikka katsojien sykettä tietyissä ohjelmakonsepteissa. Miten se katsoja suhtautuu vaikka siihen sisältöön mitä tuotamme.

Alina Koskela [00:16:41]: Siinä oli Miika Suvannon ajatuksia siitä, mitä Ines-tv voisi 5G:llä tehdä, miltä kuulostaa? Millaisia ajatuksia tästä herää?

Markus Mettälä [00:16:49]: Kyllä tämä mielenkiintoiselta kuulostaa ja varmasti on tällainen tulevaisuuden juttu. Juuri mistä puhuimme, sosiaalisen median ja perinteisemmän viihteen yhdistäminen. Mitä kaikkea hienoa siitä saadaankaan siitä yhdistelmästä aikaan. Kyllä tämä kuulostaa mielenkiintoiselta ja hyvin tulevaisuuteen katsovalta.

Esa Kling [00:17:10]: Kyllä, tuo sykkeen lisääminen on kyllä mielenkiintoinen, tai oli sitten mikä tahansa, sehän voi olla vaikka kasvonilmeet, riippuu hiukan millainen se ratkaisu on, mitä siinä ikäänkuin siirtyy toiseen suuntaan jos kuva siirtyy asiakkaalle päin. Koska sehän oikeasti mahdollistaa sisällön muokkaamisen, kun olemme puhuneet tästä personoinnista, niin reaktioiden mukaan. Oli se syke tai mikä se sitten olikin, mutta avaa kokonaan uuden oven tähän personointiin.

Markus Mettälä [00:17:48]: Kyllä, ikään kuin tällainen kaksisuuntaisuus tulee vahvemmin mukaan kuvioihin.

Alina Koskela [00:17:54]: Ja yhä useammalla meistä on älykelloja, jotka mittaavat sykkeen jatkuvasti, niin siinähän on potentiaalia myöskin hyödyntää sitäkin dataa tässä muutoksessa. Miten näette, kasvaako 5G verkkojen myötä sellaisten yritysjättien kuten esimerkiksi Google tai Amazon tai Facebook, kasvaako niiden valta vai onko se pikemminkin mahdollisuus paikallisille toimijoille?

Markus Mettälä [00:18:23]: Tokihan tällaisten suurten it-alan yritysjättien mahdolliset panostukset innovointiin ovat valtavan suuria. Mutta kyllä näen, että tässä mediassa ja viihteessä on menossa murros, johon mahtuu hyvinkin paljon uudenlaisia toimijoita. Paljon sellaisia, mistä välttämättä ei tällä hetkellä tiedetäkään kun tulevaisuutta mennään, tätä vuosikymmentä eteenpäin. Millaisia uusia toimijoitakin meillä tähän kenttään voi tulla. Jos mietimme esimerkiks 4G:tä ja mitä se mahdollisti. AinBnb, Netflix, Spotify, tämän tyyppisiä toimijoita. Ei ehkä se ainut syy ollut 4G, mutta se mahdollisti sitä, että näitä palveluita pystytään käyttämään mobiilisti ja käyttö levisi eteenpäin. Varmasti nähdään samantyyppistä myös 5G verkkojen ja 5G teknologian käyttöönoton myötä. Meille nousee uusia toimijoita, he kehittävät uudenlaisia sovelluksia ja tapoja tuottaa mediaa ja tarjota kuluttajalle mahdollisuus kuluttaa mediaa. Varmasti tällaista distruptiota nähdään kyllä myös tällä alalla 5G:n myötä.

Esa Kling [00:19:27]: Kyllä, ehdottomasti olen samaa mieltä. Sekä että, totta kai siltä osin kuin 5G mahdollistaa uusia tapoja esimerkiksi mainostaa vaikka nyt on puhuttu näistä lisätyn todellisuuden AR:n ratkaisuista. Oli ne laseja tai sitten puhelimessa. Mainitut Facebook, Google, niiden mainosalgoritmit ovat ylivertaisia, joten varmaan he pystyvät hyödyntämään sitä vahvuutta myös tuossa. Toisaalta paikallisesti myös paikalliset toimijat pystyvät paitsi ihan siinä mainosmarkkinassa, mutta sitten ihan uusilla tavoilla myöskin tulemaan. Niin, ehdottamasti kyllä.

[ musiikkia ]

Alina Koskela [00:20:23]: Olemme nyt käyneet aika perusteellisestikin läpi tätä murrosta ja muutosta mitä 5G palvelunkehitys tuo mukanaan mediaviihteeseen. Markus ja Esa, mikä on yksi konkreettinen asia, jonka pitäisi tapahtua, jotta asiat etenisivät tällä saralla Suomessa?

Esa Kling [00:20:40]: Mielestäni Suomessa olemme ensinnäkin, hyvä todeta nyt, olemme hyvin ainakin eturivissä monessa mielessä. Meillä on jo 5G verkkoja käytössä. Meille tulee lisää taajuuksia jakoon tänä vuonna. Ja sitä kautta myös softakehitys näiden kokonaisuuksien päälle on hyvässä vauhdissa. Mutta jos nyt jotain saisi lisää toivoa, niin edelleen lisäisin softakehitystä, oli se sitten pelejä tai mitä tahansa mitä tässä mainittiin. Niin siinä, ja mekin olemme yhdessä kumppaneiden kanssa tehty jotain, mutta näkisin että siinä vielä on tekemistä.

Markus Mettälä [00:21:22]: Sanoisin myös, että meillä Suomessa asiat on kohtalaisen hyvin tällä hetkellä. Asemoidutaan maailman mittakaavassa 5G kärkijoukkoihin ja pitkälti tällaisen suomalaisen tavan tehdä yhteistyötä ja pohtia asioita yhdessä, viedä niitä yhdessä eteenpäin. Niin pitkälti sen ansiosta. Ja tosiaan kuten Esa mainitsit, niin meillä 5G taajuksia on jo myönnetty, 5G verkkoja operaattoreiden käyttöön. Tämähän ei ole tilanne mikä Euroopassa joka paikassa on tällä hetkellä vielä. Olemme siinä edelläkävijöiden joukossa ja tosiaan operaattorit ovat aktiivisesti jo 5G verkkojen rakentamisen aloittaneet. Mutta kyllä ehkä sanoisin, että vaikka meidän yhteistyötilanne Suomessa on hyvä ja se on selkeästi meidän vahvuus. Niin vielä tämän yhteistyön hyödyntäminen ja 5G:n uusien mahdollisuuksien katsominen ja kokeilujen kautta eteneminen on ehkä sellainen, mitä edelleen tarvitaan, että päästään ihan kärkipäähän maailman mittakaavassa. Toki olemme siellä jo tällä hetkellä, mutta siinä on se meidän vahvuus ja sitä kannattaa tehdä ja viedä eteenpäin.

Alina Koskela [00:22:28]: Kun mietitte nyt podcastin kuulijoita, niin miten nämä mediassa ja viihteessä näkyvät muutokset näkyvät kuulijalle lyhyellä tähtäimellä? Jos osaa katsoa oikein, niin mitä pitäisi katsoa esimerkiksi huomenna urheilutapahtumasta tai jostakin muualta? Ja mitä taas vähän pidemmällä tähtäimellä?

Esa Kling [00:22:48]: Urheilussa kaikki sellainen, missä kuvan päälle tuodaan dataa nopeasti, eri tavoin, niin se on tietysti vinkki kuulijalle siitä, että siellä tapahtuu nopeaa tiedonsiirtoa ja jotain käsittelyä matkan varrella. Se on varmasti yksi sellainen mitä voi seurata. Ja pidemmällä aikavälillä, kuluttaja kuitenkin on pääosin aina vähän sen vanki, että mitä ja millaisia laitteita on tarjolla ja millaisia sovelluksia on tarjolla. Pitäisin silmät ja korvat auki.

Markus Mettälä [00:23:23]: Kyllä, myös tuon päätelaitepuolen nostaisin. Nythän ensimmäisiä kuluttajapäätelaitteita, mitkä ovat 5G kykyisiä, on tullut markkinoille. Ja sitä kautta se lähtee, ne luovat pohjaa tälle kaikelle mitä 5G kuluttajapuolella mahdollistaa. Yhtälailla verkkojen rakentuminen ja miten siinä edetään luovat pohjaa. Ei pelkästään median ja viihteen sektorilla vaan myös kaikilla muilla sektoreilla, mihin 5G:ssä tai 5G:llä pystytään tuomaan tehokkuushyötyä. 5G:n mahdollisuudet myös muilla sektoreilla kuin mediassa ja viihteessä on valtavat. Ehkä tämä on sellainen, mitä kuluttaja seuraa ehkä päätelaitteiden kautta. Ehkä myöskin videosisältöjen kuvanlaadun paraneminen. Tällä hetkellä Youtubessa ja Netflixissä on jo erittäin korkean, 4K-sisältöjä, tällaisia ultra high definition, niitä on tullut sinne saataville. Koko ajan saatavuuspuolikin paranee. Mutta kyllähän tässä kokonaisuutena on paljon se, että me olemme niin ison murroksen edessä, että myös näitä palveluja tarjoavien ja yhtälailla verkko-operaattoreiden ja muiden, jotka tähän liittyvät, niissä liiketoimintamalleissa, miten näitä uusia sisältöjä tuodaan käyttöön. Niin näitä lähdetään kokeilemaan ja testaamaan ja viemään eteenpäin. Opitaan siitä, mitä koko ajan tapahtuu ja 5G kehittyy rinnalla, verkot laajenevat. Päätelaitteita tulee lisää. Tämä ei tapahdu huomenna, että kaikki on valmista, vaan vähitellen mennään tämän vuosikymmenen aikana eteenpäin ja sieltä se sitten pikkuhiljaa muodostuu, mikä se realiteetti tulee olemaan.

Alina Koskela [00:25:01]: Eli pidetään silmät ja korvat auki ja ollaan avoimia muutokselle. Nyt teille tarjotaan hyvin ainutlaatuinen mahdollisuus, onko jotain väärinymmärrystä liittyen 5G:en, joka toistuu usein keskusteluissa? Nyt saatte korjata sen.

Esa Kling [00:25:18]: Minulle tuli yksi mieleen, joka ei suoranaisesti ole väärinymmärrys, mutta nythän on jo 5G verkkoja. Ja kun tässä nyt on kaksitaajuusaluetta, jolle niitä rakennetaan ja nyt on lähdetty rakentamaan sieltä alemmasta 3.5 megahertzin alueesta, niin vielä ei lampputolpissa tarvitse olla tukiasemia. Jos niitä koskaan on, niin se on sitten vasta siellä, kun mennään sinne 26 gigahertzin alueella. Tuo nyt on ehkä sellainen, mikä tulee, kun puhutaan, että nyt on 5G verkkoa. Niin ahaa, onko sitä jo lampputolpissa, niin tätä 5G:tä jota nyt on rakennettu, niin sitä ei ole lampputolpissa.

Markus Mettälä [00:26:02]: Kyllä olen Esan kanssa samoilla linjoilla, että tämä on varmasti sellainen väärinymmärrys mikä tulee aika usein vastaan. Ja myös se, että huomenaamulla, kun herätään, niin 5G maailma on valmis. Se ei tapahdu näin nopeasti, tosiaan standardointia vielä tehdään ja koko ajan tämä kehittyy ja uusia taajuusalueita otetaan käyttöön. Me olemme tässä kehityksessä hyvässä vauhdissa menossa eteenpäin, mutta aika näyttää kuitenkin lopulta sen, miten me pystymme 5G:tä parhaalla mahdollisella tavalla hyödyntämään ja mitkä on ne tulevaisuuden palvelut mitä siihen 5G:n päälle pystytään rakentamaan.

[ musiikkia ]

Alina Koskela [00:26:53]: Meillä on podcastien lopussa aina tällainen villit visiot -osio. Jossa esitän teille villejä väittämiä ja te saatte vastata ovatko ne mielestänne skifiä vai realismia. Väittämä yksi on, urheilustadionien katsomot autioituvat, kun urheilusuoritusta voi seurata kotisohvalta 3D muodossa paremmin kuin paikan päällä? Scifiä vai realismia?

Esa Kling [00:27:17]: Scifiä.

Markus Mettälä [00:27:19]: Scifiä sanoisin myös.

Alina Koskela [00:27:22]: Onko siis se aito kokemus sieltä paikan päällä olemisesta edelleen se asia?

Esa Kling [00:27:25]: On, urheilu kuitenkin paikan päällä, siinä on oma juttunsa. Ja siihen tullaan tuomaan kyllä lisää elementtejä näiden eri tekniikoiden avulla. Sekään ei ole samanlaista tulevaisuudessa, kun se on nyt.

Markus Mettälä [00:27:40]: Kyllä varmasti tämä fanikulttuuri ja yhteisöllisyyden tunne, ei se tule mihinkään häviämään. Juuri näin kuten Esa sanoi, siihen voidaan tuoda vielä lisää, mutta en usko siihen, että nähdään autioita stadioneita tulevaisuudessa.

Alina Koskela [00:27:53]: Väittämä numero kaksi, jalkapallon arvokisoissa seuraamme livenä Teemu Pukin sykettä kun hän ampuu rangaistuspotkun? Scifiä vai realismia?

Esa Kling [00:28:03]: Realismia.

Markus Mettälä [00:28:04]: Realismia.

Alina Koskela [00:28:05]: Tästä oli syvä yhteinen käsitys.

Esa Kling [00:28:09]: Siihen on kaikki tekniikka jo olemassa, nyt on enemmän kysymys siitä, mikä on lainsäädäntö terveystiedon hyödyntämisessä.

Alina Koskela [00:28:21]: Sitten kolmas väittämä, mennään vähän viihdepuolelle urheilupuolelta pois, Beatlesin hologrammikiertueesta tulee yllättäen z-sukupolven suursuosikki? Scifiä vai realismia?

Esa Kling [00:28:34]: Realismia.

Markus Mettälä [00:28:36]: Kyllä sanoisin, että myös realismia, mutta onko tämä kyseinen yhtye se mistä tulee, niin siitä voidaan keskustella.

Esa Kling [00:28:44]: Minä myös mietin, mutta pysyn kannassani, että voihan se olla.

Alina Koskela [00:28:50]: Ja miksei myös muille sukupolville?

Markus Mettälä [00:28:52]: Niin, yhtälailla kyllä.

Esa Kling [00:28:52]: Kyllä.

Alina Koskela [00:28:52]: Ei yksinomaan z-sukupolvi

Alina Koskela [00:28:56]: Esa ja Markus, kiitoksia hyvin paljon, täällä oli paljon mielenkiintoista keskusteltavaa.

Esa Kling [00:29:02]: Kiitos.

Markus Mettälä [00:29:02]: Kiitos.

[ musiikkia ]

Alina Koskela [00:29:10]: Kuuntelit Traficomin Suomi liikkeessä podcastia, löydät sen esimerkiksi Apple podcasteista ja Spotifystä.

[ musiikkia ]