Jakso 6: 5G muuttaa terveydenhoitoa - teksti

Alina Koskela [00:00:02]: Mullistaako 5G terveysteknologian ihan kokonaan?

Kiti Müller [00:00:06]: 5G mullistaa terveysteknologian kokonaan sillä tavalla, että se tarjoaa aivan uusia mahdollisuuksia räätälöidä ja muuttaa hoitokäytäntöjä niin, että ihminen oikeasti saa oman yksilöllisen tarpeensa mukaan enemmän tai vähemmän hoitoa.

Marjo Uusi-Pantti [00:00:23]: 5G:n nopeus ja luotettavuus tuo huikeita mahdollisuuksia terveyspuolelle ja todellakin turvaa henkiä.

[00:00:31 musiikkia]

Alina Koskela [00:00:45]: Tässä podcastissa puhutaan 5G:stä katse tulevaisuudessa, jalat maassa ja keskustelu tiukasti kiinni faktoissa. Minä olen erityisasiantuntija Alina Koskela liikenne ja viestintävirasto Traficomista. Tänään luotsaan teidän 5G terveysteknologian ihmeelliseen maailmaan.

[00:01:02 musiikkia]

Alina Koskela [00:01:22]: Minulla on tänään täällä kaksi vierasta. Toinen heistä on lääkäri Kiti Müller, joka on neuroalan dosentti Aallon ja Helsingin yliopistoissa. Tervetuloa.

Kiti Müller [00:01:30]: Kiitos.

Alina Koskela [00:01:32]: Toinen vieraamme on projektipäällikkö Marjo Uusi-Pantti Traficomilta. Tervetuloa.

Marjo Uusi-Pantti [00:01:35]: Kiitos.

Alina Koskela [00:01:37]: Tänään tässä podcastissa me puhumme terveysteknologiasta, hyvinvoinnista ja siitä, mitä 5G voi tälle alalle tuoda. Kiti, miksi lääkäriä kiinnostaa 5G?

Kiti Müller [00:01:47]: Tämä päivän mahdollisuudet saada erilaista ja valmiiksi digitaalisessa muodossa olevaa tietoa sekä ihmisen terveydestä että erilaisista sairauksista on jo olemassa. Sairaaloissa jokseenkin kaikki ihmisestä kerättävä tieto on jollain lailla digitaalista. Kaikessa tässä tällä hetkellä on haasteena se, että jos me haluamme maksimaalisesti hyödyntää informaatiota, meillä pitäisi olla erittäin hyvin, nopea ja sujuva tapa luotettavasti viedä dataa eteenpäin sellaisten ihmisten käsiteltäväksi, jotka ymmärtävät sen varsinaisen datan lääketieteen puoleisiin asioihin, ymmärtävät sitä. Ja osaavat esimerkiksi esittää oikeita kysymyksiä siitä, jos me esimerkiksi yhdistämme tähän datatiedettä ja tietojenkäsittelytiedettä, että minkälaisia asioita datasta pitäisi saada ulos. Näin ollen, jos 5G on nopea, luotettava, turvallinen ja se jakaa sen kaiken datan esimerkiksi eri alojen asiantuntijoille, saamme paljon enemmän irti siitä datasta, joka isolta osin tällä hetkellä makaa käyttämättömänä jossain tietosammioissa.

Alina Koskela [00:03:04]: Kuulostaa siis siltä, että on tulossa merkittävä mullistus. Itse asiassa jotkuthan ovat sanoneet, että 5G:n ansiosta terveydenhoidosta tulee oikeasti terveyden-, ei sairaudenhoitoa. Voiko uusi teknologia tosiaan muuttaa terveydenhoidon perusteita näin paljon?

Kiti Müller [00:03:19]: Jokainen meistä on joskus sairas. Lisäksi haluaisin korostaa sitä, että terveyden käsitekin on hirveän monipuolinen. Ihmisellä voi olla useampi hoitoa vaativa sairaus. Ne ovat hyvässä hoitotasapainossa ja hän pitää itsensä terveenä. Näkisin, että isoimmat mullistukset voisivat tulla siihen, että meillä on esimerkiksi diabetesta sairastava potilas, joka voisi jatkuvasti saada informaatiota siitä, miten hänen verensokerinsa suhtautuvat siihen, mitä hän on syönyt. Oikeastaan paljon merkittävämpi asia tällä hetkellä on se, kun kuuntelen ystäviäni ja sukulaisiani, jotka käyvät vaikkapa Omakannassa. Siellä on kyllä lyhyt yhteenveto siitä, mitä heidän tutkimuksissaan tai laboratoriotesteissä on todettu, mutta sieltä ei saa mitään informaatiota siitä, mikä tämän merkitys on. Jos saisimme aikaiseksi sellaisen ratkaisun, jossa tähän yhdistettäisiin vaikka tällainen suora, vuorovaikutteinen kontaktointi, keskusteluyhteys alan asiantuntijaan, joka kertoisi, mitä nämä laboratoriotulokset merkitsevät. Me säästäisimme ihmisiä monilta murheilta ja peloilta sen suhteen, onko tämä tulos oikea vai väärä. Nyt tullaan toiseen asiaan, joka on se, että datasta täytyy kertoa ihmisille sillä tavalla, että ihmiset ymmärtävät, mistä on kysymys. Tässä on paljon mahdollisuuksia, mutta tässä on myös olemassa sellainen asia, että lisääntyvä tieto lisää ahdistusta jollei sitä tietoa jäsennetä ja kerrota ihmisille oikealla tavalla.

Alina Koskela [00:04:59]: Eli tiedon merkitys korostuu. Periaatteessa 5G on yksi mahdollistava teknologia. Marjo, toimit 5G momentum -hankkeen projektipäällikkönä. Tiedon merkityksen valossa, mitä 5G tuo?

Marjo Uusi-Pantti [00:05:10]: 5G:n erityinen etu on se, että saadaan reaaliaikainen yhteys hyvin pitkien etäisyyksien taakse. Tietysti, jos ajatellaan yleisesti terveysteknologian tulevia ja tällä hetkellä pilotoinnissa olevia kokeiluja, niin se on diagnostiikka ja reaaliaikainen analytiikka tuloksiin. Tässä on juuri tämä, että Suomi on valtavan iso pinta-alaltaan ja meillä on vain 5,5 miljoonaa ihmistä, joista suurin osa on iäkkäitä ihmisiä. Heidän elintapansa, hyvinvointinsa ylläpito ja mahdollisimman pitkälle kodinhoidon tarjoaminen ja normaalin elämän tarjoaminen, se mahdollistuu 5G:n kautta etäohjauksilla ja etämonitoroinnilla.

Kiti Müller [00:05:56]: Mielestäni terveydenhuollon puolella oleellinen asia on, että 5G:hen saadaan mukaan internet of things eli esineiden internet. Näen ihmisten joko päälle puettavat tai ympäristöön upotetut sensorit, jotka mittaavat ihmisen elintoimintoja. Nämä ovat teknologiaa, joita täytyy koko ajan miettiä, että miten se yhdistetään 5G:hen. Jos ajatellaan vanhuksia. Minusta ei riitä se, että heillä on hyvin monilla sellainen ranneke, josta he painavat, jos heillä on huono olo. Se ei kerro oikeastaan vielä mitään. Jos meillä olisi tulevaisuudessa sellainen tilanne, jossa ihmisen kotona on vaikka kalusteisiin, seiniin tai lattiaan upotettu sensoreita, jotka pystyisivät esimerkiksi tunnistamaan, onko sydämen syke normaali, onko verenpaine liian matala, onko henkilö kaatunut tai muuta. Tämä tieto menee laitteiden kautta, 5G:n kautta, esimerkiksi kotihoidon tai sairaalan poliklinikan systeemiin, jossa on jatkuva päivystys. Päästään heti katsomaan, mikä ongelma sillä ihmisellä on.

Alina Koskela [00:07:12]: Tämä on huikeaa ajatella, millainen muutos on mahdollista teknologian turvin. Kuulostaa siltä, että meillä on kerrankin käsillä teknologia, joka oikeasti lisää hyvinvointia. Ja tämä on se, mitä painotetaan aina, että teknologista kehitystä ei tehdä teknologisen kehityksen vuoksi, vaan lisäarvon vuoksi, mitä se yhteiskunnallisesti tuottaa. Etämonitorointi, mihin nyt viitattiin, kuulostaa huikealta asialta. Mitä se edellyttää teknologialta? Mikä on vielä ratkaisematta?

Marjo Uusi-Pantti [00:07:39]: Itse asiassa teknologia on jo. Esimerkiksi Oulun yliopiston ja HealthHUBin yhteistyössä toteuttama etämonitorointi sattui voittamaan 5G momentumin innovaatiokisankin tällaisella järjestelmällä. Siihen pääsee tutustumaan videonkin kautta. Teknologia on jo. Nyt vaan rohkea käyttöönotto.

Kiti Müller [00:08:00]: Tällä hetkellä ongelma, en sanoisi edes, että ongelma, vaan haaste on, miten saadaan arvioitua kerätyn datan laatu. Kuinka paljon siellä on häiriöitä, kuinka paljon siellä on ihmisen liikkumisesta johtuvaa häiriösignaalia, miten sieltä saadaan kaivettua esille kaikki oleellinen informaatio esimerkiksi henkilön fysiologiasta. Se on yksi asia. Toinen asia on se, että nämä laitteet vaativat mielestäni myös etämonitoroinnin, myös sen laitteen osalta eli se, että toimiiko laite kunnolla, onko sen patteri kunnossa. Ja jos laite alkaa toimimaan poikkeavasti, onko kyse siitä, että laitteeseen on tullut itsessänsä jokin vika vai onko kysymys oikeasti siitä, että henkilön elintoiminnoissa on tapahtunut muutos, johon pitää puuttua. Sitten on tietysti tietoturva- ja tietosuoja-asiat. Ja enemmänkin sanoisin, että maailma on valitettavasti sellainen, että kyllä löytyy ihmisiä, jotka varmaan haluavat jatkossa testata, kuinka helposti päästään tällaisia laitteita häiritsemään ja hakkeroimaan. Se on yksi asia, että saadaan tunnistettua ja varmistettua, että kukaan, jonka ei kuulu päästä sinne, niin pääsee käsiksi seuraamaan mittaustuloksia. Voin lohduttaa puheeni jälkeen sillä, että näihinkin asioihin on olemassa ratkaisut. Tietosuoja, tietoturva ja turvallisuus, nekään eivät ole ongelmia. Eettisetkin asiat pystytään ratkaisemaan. Isoin ongelma on varmaankin asenneilmasto. Tämä on mielestäni hyvin erikoinen asia siinäkin mielessä, että ihmiset eivät koskaan ole olleet huolestuneita siitä, että paperiset sairaskertomukset joutuvat vääriin käsiin. Niitä on pidetty pöydillä ja eri paikoissa ja katsottu. Sitten, kun meillä on tällainen systeemi, johon voimme jo rakentaa esimerkiksi sormenjälkitunnistuksen ja voimme rakentaa tunnistuksen siitä, mistä IP-osoitteesta ja mistä on käyty katsomassa tietoja. Tästä ollaan sitä mieltä, että tässä on varmasti hirveästi vaaroja. Ihmisillä ei ole oikeaa käsitystä siitä, että tämä on huomattavasti turvallisempaa kuin se perinteinen tapa käsitellä sairaskertomuksia.

[00:10:17 musiikkia]

Alina Koskela [00:10:34]: Visioidaan hetki. Etämonitorointi on selkeästi tulevaisuutta, mutta kun mietitään sitä, onko meillä tulevaisuudessa sairaaloita ollenkaan perinteisessä mielessä. 5G on mullistamassa jo tehtaita. Miten Marjo näet tämän?

Marjo Uusi-Pantti [00:10:49]: Kyllä ehdottomasti sairaaloita on edelleen, mutta ihmisten sairauksien kanssa eläminen helpottuu. Meillä on hienoja pilotteja Suomessa. Tietysti kardiologian puolelta tulee mieleen tämä koru, mikä nyt lanseerattiin, mikä mittaa sydänkäyrää. On iso joukko Suomessa ihmisiä, jotka sairastavat erittäin vakavia rytmihäiriöitä ja ovat sidottu sairaalaan, terveyskeskuksiin. Tämä parantaa heidän elämänlaatuaan, että pystytään lähettämään pilveen ja siellä analysoimaan sydämenrytmiä ja saamaan ajoissa tieto, että nyt on syytä lähteä taas sairaalaan takaisin. Paljon teknologiaa on tulossa ja pilotteja. Kysyntää olisi paljon. Nämä ovat hienoja pilotteja ja paljon juuri tälle diagnostiikalle, tällaiselle digitalisaatiolle olisi kysyntää. Helposti pääsisi kansainvälisille markkinoille ja tietysti haluttaisiin, että nopeasti saataisiin Suomeen nämä eri palvelut. Tosiaan sairaalat pysyvät, tietyissä hoidoissa tarvitaan.

Kiti Müller [00:11:56]: Näen itse sen asian sillä tavalla, että meidän pitäisi selkeyttää sairaalassa tapahtuvan hoidon ja kotona tapahtuvan hoidon työnjakoa. On aivan selvää, että jos henkilölle aloitetaan jokin uusi, vaikka syöpähoitoon tarkoitettu lääkekombinaatio, niin se on fiksuin aloittaa hyvin valvotuissa olosuhteissa, vaikka sairaalassa. Mutta sen jälkeen, kun on nähty, kuinka hyvin se potilaalle toimii, tuleeko sivuvaikutuksia ja minkä asteisia, niin seuranta voisi minun mielestäni luontevasti siirtyä kotihoitoon. Sen, minkä haluaisin ottaa tässä esille, liittyy siihen, että ihan aiheesta puhutaan siitä, kun väestö vanhenee. Fakta on se, että muutamana viimeisenä elinvuotena ihminen sairastaa kuitenkin enemmän kuin muuten. Toivon, että nämä systeemit erityisesti muuttaisivat vanhusten hoitoa. Meillä ei olisi tällaisia nykymuotoisia vanhusten palvelukoteja tai hoivakoteja, vaan oltaisiin enemmän siinä, että ne olisivat pienempiä, kodinomaisia. Vaikka kimppakämppä, jossa on digitaalisetkin ratkaisut. Heitä voidaan hyvin pitkälle siellä kotiympäristössä seurata. Eivät sairaalat mihinkään katoa, mutta näen, että meille tulee tällainen korkeata tietotaitotasoa ja erittäin kalliita laitteita tarvitsevien ongelmien hoito on sairaaloissa. Ja sairaalan ympärillä on sellaisia pieniä kotisairaaloita satelliitteina. On yksi keskussairaala kautta yliopistosairaala ja sen yhteydessä on n-kappaletta kotisairaaloita.

Marjo Uusi-Pantti [00:13:46]: Mitä 5G tuo sairaaloihin, on se, että kaikki kotihoidon digitalisointi ja vanhainkotien, sehän ei vaadi 5G:tä. Se ei ole pakollinen siinä. Mitä 5G tuo sairaaloihin, niin tuo johdottomuuden. Esimerkiksi varmasti monet ovat käyneet ensiavussa ja teho-osastoilla ja näkevät johtohässäkän siellä, mikä on ihan katastrofaalinen. 5G tuo langattomuuden. Se helpottaa sairaalahenkilökunnan työtä, potilaiden siirtoa. 5G on osa myös sairaaloiden tulevaisuutta.

Alina Koskela [00:14:24]: Tässä puhuttiinkin jo, että lääkärit muuttuvat ehkä osittain kotilääkäreiksi, mutta miten lääkärin ammatti muuten muuttuu uusien teknologioiden myötä? Tarvitaanko uutta osaamista? Esimerkiksi on käyty keskustelua siitä, että pitää saada luotettavaa dataa ja pitää myöskin pystyä monikanavaisesti käsittelemään sitä, jotta saadaan oikea-aikaisia diagnooseja monelta eri asiantuntijalta mahdollisesti. Mitä tämä edellyttää itse lääkärikunnalta ja ammatin kehittymiseltä?

Kiti Müller [00:14:52]: Se, miten minä olen sitä seurannut, niin suurin osa lääkäreistä ja mitä nuorempaan sukupolveen mennään, niin sitä enemmän ollaan mukana tässä. Kyllä mielestäni lähtökohtaisesti lääkäreiden digitaidot ovat hyvät. Mielestäni enemmänkin haaste on siinä, että miten kaiken digitalisaation keskellä saadaan suojeltua tärkeää asiaa, joka on kyky ottaa kontaktia potilaaseen potilas-lääkäri-suhteessa. Virtuaalivastaanotossa saadaan luottamus syntymään potilaan ja esimerkiksi hoitavan lääkärin kanssa. Sellainen taito, mitä tullaan entistä enemmän edelleen tarvitsemaan, jos halutaan hyödyntää myös isoja datakokoelmia, on lääkärin monipuolinen kyky ja taito haastatella henkilöä, joka tulee vastaanotolle. Saada haastattelun aikana ihan oikeasti oikeat asiat esille siltä henkilöltä sen suhteen, miksi hän on tullut vastaanotolle. Sellainen alue, joka varmaankin tulee muuttumaan, on tämä koulutus. Valtavat, uudet mahdollisuudet, mitä virtuaalisuus ja avustettu todellisuus tuovat esimerkiksi lääkäriopintoihin. Lääketieteen koulutus ja oman ammattitaidon päivittäminen, siinä tämä on varmaan myös omalta osaltaan mukana. Toinen erittäin mielenkiintoinen ja hieno alue liittyy mahdollisuuteen ympäri maailman konsultoida parhaita asiantuntijoita. Sitä esimerkiksi tällä hetkellä tehdään sellaisten raskaana olevien naisten kohdalla, jotka raskauden aikana saavat rintasyövän. Sanoisin, että potilas-lääkäri-suhteen ja vuorovaikutuksen suojelu on isoin haaste, minkä minä näen.

Marjo Uusi-Pantti [00:16:47]: Lääkäreiden opintoihin ei varmaan tulla lisäämään 5G-teknologiakursseja, mutta tarvitaan poikkitieteellistä osaamista entistä enemmän. Esimerkiksi on huutava pula fotoniikan osaajista, mikä on todella tärkeä osa-alue terveysteknologiassa ja juuri tähän diagnostiikan puolelle osaajia. Meillä on huikeat mahdollisuudet, meillä on huikeaa osaamista Suomessa, josta juuri kertoo tämä, että terveysteknologian vienti on kasvanut viimeiset 20 vuotta ja on jo 2,4 miljardia euroa vuodessa. Se kertoo siitä, että meillä Suomessa on mieletöntä osaamista, mutta vielä kysyntää on lisää osaajille. Juuri tämä yhteistyö niin teknologiaosaajien kuin lääkäreidenkin kanssa, niin mahdollistaa sitä.

Alina Koskela [00:17:36]: Seuraavaksi kuullaan 5G-palveluita DNA:lla koordinoivan Sami Häggmanin ajatuksia siitä, mitä etähoitoon liittyviä mahdollisuuksia 5G tulee lähivuosina tarjoamaan.

Sami Häggman [00:17:48]: Etähoito on yksi keskeisistä painopisteistä, jos mietitään Suomen terveydenhuollon kehitystä. Se on keskeinen tapa, millä pystytään terveydenhuoltokustannuksia alentamaan ja kohdentamaan oikeisiin paikkoihin. Se tulee jatkossa varmasti lisääntymään huomattavasti. Tämähän tarkoittaa sitä, että 5G-verkkojen täytyy olla laajentuneita eli siihen menee varmaan viitisen vuotta ennen kuin 5G-verkot ovat valtakunnallisia. Samoin myöskin päätelaitteiden pitää yleistyä. Asiakkaat pystyvät ottamaan yhteyttä esimerkiksi suoraan kännykän välityksellä lääkäreihin, jolloin saadaan videokuva avuksi, jonka perusteella pystytään tekemään parempaa diagnoosia kuin pelkän puhelinyhteyden perusteella. Se sopii tietynlaisiin käyttötarkoituksiin. Se tulee olemaan entistä tärkeämmässä roolissa. Toinen ulottuvuus on tämä sensoridatan eli esineiden internetin hyödyntäminen. Siinä pystytään seuraamaan veriarvoista virtsa-arvoihinkin. Nähdään, onko potilas ottanut lääkityksensä ja miten arvot kehittyvät. Pystytään ottamaan joko siihen hoitotyöhön mukaan, se data, tai sitten pystytään rakentamaan tiettyjä hälytyksiä, jos rajat ylittyvät ja sen perusteella olla proaktiivisesti yhteydessä potilaisiin ja käydä tilannetta läpi. Tuoda apu oikeaan aikaan oikealla tavalla suoraan asiakkaille.

Alina Koskela [00:19:24]: Siinä kuulimme 5G-palveluita DNA:lla koordinoivan Sami Häggmanin ajatuksia 5G:stä etähoidossa. Mitä ajatuksia tämä herätti?

Kiti Müller [00:19:35]: Minulle tuli lääkärinä ihan ensimmäisenä mieleen se, että mehän olemme tässä jo aika paljon puhuneet siitä, että kotietämonitorointi, se on jo täällä. Minä enemmän miettisin tällaista mobiilia, että miten saadaan ratkaistua sellaiset tilanteet, että eivät ihmiset aina ole siellä kotonaan. He matkustavat busseissa, junissa, kävelevät ympäriinsä, menevät lomamatkoille. Miten saadaan integroitua tällainen liikkuvan ihmisen etämonitorointi. Otetaan henkilö, jolla on taipumusta hankaliinkin rytmihäiriöihin ja hän lähtee matkalle. Jossain, ihan muussa maassa, tulee tällainen tilanne, että hän menee tajuttomaksi, ja siellä ei tiedetä, mistä on kysymys. Voi olla hengen pelastava, että siinä tilanteessa voidaan ottaa nopeasti yhteys johonkin pilvipalveluun, jossa tästä henkilöstä on dataa ja paljon informaatiota hänen sydänkäyrästään ja lääkityksestään. Pystytään heti katsomaan ja vertamaan sen hetkistä tilannetta tilanteeseen joskus aikaisemmin, ja saadaan myöskin nopea yhteys sellaisiin lääkäreihin, jotka tuntevat tämän potilaan. Sanoisin, että tämä mobiilius, mobiilin ihmisen luotettava etämonitorointi on mielestäni sellainen asia, joka täytyy pitää mielessä.

Marjo Uusi-Pantti [00:21:04]: Näitä itsehoitopalveluita ja laitteita on tullut markkinoille jo ja varmasti niille on kysyntää entistä enemmän. Juuri tämä, että ihmiset haluavat entistä enemmän valvoa omaa terveydentilaansa ja hyvinvointiaan. Varsinkin, jos kuuluu johonkin riskiryhmään.

Kiti Müller [00:21:22]: Tuli tuossa vaan mieleeni se, että kokemukseni lääkärinä on se, että itseänsä seuraaja, mittaava, valvovat sellaiset henkilöt, jotka ovat erittäin innostuneita digitaalisista asioista tällä hetkellä ja varsin hyväkuntoisia ja terveitä. Isoin haaste on se, että miten näistä saadaan niin käytettäviä ja yksinkertaisia käyttää, että monisairaat ja vanhemmat ihmiset, joilla kynnys voi olla huomattavasti korkeampi, suostuvat niitä käyttämään.

[00:21:49 musiikkia]

Alina Koskela [00:22:04]: Jos teidän pitäisi lyhyesti vastata, mikä on yksi konkreettinen asia, jonka pitäisi nyt tapahtua, jotta asiat etenisivät Suomessa terveysteknologian, hyvinvoinnin ja 5G:n suhteen, niin mikä se olisi?

Kiti Müller [00:22:17]: Minun mielestäni kaikkein tärkein asia on asennemuokkaus ja asia positiivisella tavalla markkinoitu. Ihmisten ei pidä pelätä sitä, että mitä, jos tässä meneekin pidempään. Ei pidä pelätä sitä, että luvataanko nyt liikoja. Mielestäni se, että asiaa positiivisella tavalla ihmisille kerrotaan ja markkinoidaan, viestitetään ja rummutetaan, mielestäni se on kaikista tärkein juttu. Toinen on se, että ihmiselle käytännön esimerkkien kautta näytetään, että tällaisissa tilanteissa tästä on apua. Pitäisi tehdä tällaisia konkreettisia, käytännönläheisiä tapausselostuksia, jos näin voisi sanoa.

Marjo Uusi-Pantti [00:22:58]: Sairaaloihin pitää saada digiosaamista. Sitä ei ole tarpeeksi. Todellakin yhteistyöhön sairaalan johdon kanssa, osaaminen on se, mikä edellä pystytään digitalisoimaan sairaaloita ja palveluita. Tällä hetkellä poikkitieteellinen osaaminen on vain meidän tutkimushankkeissamme.

Kiti Müller [00:23:18]: Tuo oli erittäin hyvä pointti. Muistan alkuvuodesta Traficomin tilaisuudessa, sen jälkeen olen keskustellut sairaaloiden rakentajien kanssa. He toivat esille sen, että nämä asiat pitäisi ottaa huomioon jo siinä vaiheessa, kun suunnitellaan sairaalaa, perustuksia luodaan ja lähdetään sitä tekemään, ettei käy niin, että laitetaan jotkut erittäin suojatut kuvantamislaitepaikat sellaiseen kohtaan, että ne kaatavat koko 5G:n langattomuuden tekemisen. Sen pitäisi lähteä siitä liikkeelle, ennen kuin perustuskivi sairaalasta laitetaan, niin pitäisi eri alojen asiantuntijoiden miettiä, miten sairaala tehdään sellaiseksi, että se on todella 5G:n kannalta optimaalinen.

Alina Koskela [00:24:00]: Muutos on hyvin holistinen. Nyt, kun mietitte kuuntelijoita. Niitä, jotka tätä podcastia kuuntelevat. Ajatellaan, että tehdään pientä asennemuokkausta ja kerrotaan, mitä potentiaaleja tässä on. Mihin kuulijan kannattaa kiinnittää huomiota, että hän oppii näistä mahdollisuuksista? Miten tämä näkyy nyt? Miten tämä asia näkyy viiden vuoden päästä?

Marjo Uusi-Pantti [00:24:23]: Yleensä lähestyminen terveysteknologiaan lähtee haitasta tai ongelmasta. Rohkeasti vain kysymään omalta lääkäriltä, että onko mitään teknologiaa tai työvälineitä helpottamaan arkea jo olemassa. Kyllä näitä markkinoidaan, näitä suomalaisiakin terveysteknologiatuotteita, mutta miten ne löytävät kohdeyleisönsä. Ehkä emme ole myynnin ja markkinoinnin huippuosaajia Suomessa.

Kiti Müller [00:24:52]: Minä houkuttelisin ihmisiä mukaan kiinnostavilla tarinoilla, miten jonkun ihmisen hoito on 5G:n kautta muuttunut. Ajattelisin, että voisiko se olla tämän opetuksen kautta. Luulen, että suuri yleisökin voisi hyvin paljon nauttia siitä, jos heille tarjoutuisi 5G:n kautta mahdollisuus esimerkiksi etukäteen halutessaan päästä katsomaan, miten tänä päivänä sairaalassa tiettyjä toimenpiteitä tehdään ja millä lailla digitaalisia laitteita käytetään. Toinen, mistä ihmiset varmaan voisivat innostua, on se, jos heistä on otettu, niin kuin monista on jo otettu jossain vaiheessa jotkut hyvinkin seikkaperäiset kuvantamistiedot, kehitetään datan visualisointia niin, että ihminen oikeasti pääsee katsomaan, että näin minun sydämeni toimii, kun otettiin ultraääni ja siihen yhdistettiin sydämen magneettikuvaus ja siihen laitetaan tällainen video. Ihmiset pääsisivät itse konkreettisesti näkemään, mitä minun sisälläni, minun kehossani tapahtuu. Tämä lähtee varmaan siitä liikkeelle, että asiakkaiden ja lääkärinä aina haluan puhua kyllä myös potilaista, lähtevät omalta osaltaan vaatimaan näitä.

[00:26:20 musiikkia]

Alina Koskela [00:26:36]: Lopussa meillä on aina osio, jota kutsutaan nimellä kolme villiä visiota. Minä kerron teille vision ja te kommentoitte, onko se scifiä vai realismia. Lähdetään menemään. Tulevaisuudessa sinä et mene terapeutin sohvalle, vaan terapeutti saapuu hologrammina sinun sohvallesi?

Marjo Uusi-Pantti [00:26:56]: Todellakin totta, tulevaisuutta.

Kiti Müller [00:26:57]: Se on varmasti totta joillekin ihmisille. Joillekin se on kauhistus. Toivon, että on sekä hologrammi että perinteinen ihminen -vaihtoehto olemassa.

Alina Koskela [00:27:09]: Villi visio kaksi. Vakavat sydäninfarktit vähenevät merkittävästi, koska anturit ennakoivat ne jo etukäteen? Scifiä vai realismia?

Marjo Uusi-Pantti [00:27:16]: Realismia.

Kiti Müller [00:27:17]: Se on realismia jo nyt.

Marjo Uusi-Pantti [00:27:19]: Tätä päivää.

Alina Koskela [00:27:20]: Kolmas villi visio. Syrjäseutujen lääkäripula ratkeaa, kun etäkirurgit hoitavat työt suurkaupungeista käsin?

Kiti Müller [00:27:28]: Siihen menee varmaan aika paljon aikaa, koska siinä tarvitaan oikeanlainen infra, jotta se toteutuu. Mutta se, että syrjäseuduilta ambulanssissa aloitetaan jo akuuttihoito tai leikkaussalimainen hoito, niin se on mielestäni hyvin lähellä. Arvioisin viiden, viimeistään 10 vuoden sisällä meillä on esimerkiksi Lapissa tällainen asia toivon mukaan jo arkitodellisuutta.

Marjo Uusi-Pantti [00:27:53]: Hankaliin paikkoihin nyt jo pystytään droneilla ja katastrofipaikoille rakentamaan verkkoja droneilla kuljettamaan defibrillaattori tai lääkkeet, onnettomuuspaikoille, jos ne ovat hankalissa paikoissa. Kyllä.

Alina Koskela [00:28:09]: Kiitoksia tästä innostavasta keskustelusta. Kiitoksia, kun olitte vieraina.

Marjo Uusi-Pantti [00:28:13]: Kiitos.

Kiti Müller [00:28:13]: Kiitos.

[00:28:14 musiikkia]

Alina Koskela [00:28:18]: Kuuntelit Traficomin Suomi liikkeessä -podcastia. Löydät sen esimerkiksi Apple podcasteista ja Spotifysta. Kiitos, kun kuuntelit.

[00:28:26 musiikkia]