Etusivu: Traficom
Etusivu: Traficom
Valikko

Suomalaiset puhuivat alkuvuonna puhelimessa pidempään kuin vuosikausiin

Puheluiden kestot pitenivät keväällä sekä kiinteässä että matkaviestinverkossa samaan aikaan kun suuri osa suomalaisista siirtyi etätöihin ja opiskelemaan kotiseinien sisäpuolelle. Myös verkossa siirretyn datan määrän ja laajakaistojen liittymänopeuksien kasvu jatkui, joskin trendi näissä on jo pidempään ollut samansuuntainen ja kasvussa ei näy varsinaisia piikkejä.

Kiinteän verkon puhelinliittymämäärät ovat laskeneet jo pitkään ja lasku jatkui odotetusti myös vuoden 2020 ensimmäisen puoliskon aikana. Mobiiliverkon puolella liittymämäärät ovat pysyneet jo pitkään vakaana. Molemmissa verkoissa soitettujen puhelujen määrä on tasaisesti laskenut. Sen sijaan puheluminuutit ja tätä kautta puhelujen keskimääräinen kesto kasvoivat ensimmäistä kertaa vuosikausiin. Matkaviestinverkossa puhuttiin yhteensä yli 8 miljardia minuuttia ja keskimäärin yhden puhelun kesto oli 5 minuuttia. Kevään rajoitusten aikana yhteyttä vaikutettiin pidettävän siis tavanomaista enemmän perinteisillä puheluilla.

Kuviossa on esitetty aikasarjana vuoden 2015 toisesta puolivuosiskosta lähtien matkaviestinverkon puheluminuuttien, -kappaleiden ja liittymien määrien kehitys. Viimeisimmässä aikajaksossa vuoden 2020 ensimmäisellä puolivuosiskolla tapahtui käänne puheluminuuttien määrissä. Ne kasvoivat 17 %, kun sitä ennen ovat viime vuosina olleet lievässä laskussa.
Kuva 1. Mobiiliverkon liittymämäärät ja puhelumäärät jatkoivat laskuaan, mutta puheluminuutit kasvoivat selkeästi.

Matkaviestinverkossa siirretyn datan määrä kasvoi vuoden 2020 ensimmäisen kuuden kuukauden aikana 15 % edelliseen puolivuotisperiodiin verrattuna, kun edellisellä kaudella kasvua oli 11 %. Mobiilidatan määrän kasvu on ollut nopeaa jo pitkään. Dataa käytettiin alkuvuonna 44 Gigatavua suomalaista kohden kuukaudessa.

Kuviossa on esitetty aikasarjana vuoden 2015 toisesta puolivuosiskosta lähtien matkaviestinverkon tiedonsiirtomäärät miljoonina gigabitteinä. Tiedonsiirtomäärät on olleet jatkuvassa kasvussa. Viimeisimmällä, 2020 ensimmäisellä puolivuosiskolla siirrettiin gigabittejä 1400 kappaletta ja kasvua edelliseen ajanjaksoon oli 15 prosenttia.
Kuva 2. Mobiiliverkossa siirretty datamäärä kasvaa nopeasti.

Kiinteän verkon laajakaistaliittymien kehitys on keväällä 2020 jatkunut aiempien vuosien tapaan. Liittymänopeuksien kasvu on varsin selkeästi yhteydessä tekniikkamuutokseen. Nopeat laajakaistayhteydet mahdollistavien valokuituliittymien ja kaapeli-tv-verkkoon pohjautuvien kaapelimodeemiliittymien osuus on kasvanut vuodesta 2016 62 %:sta 81 %:iin ollen nyt 1,47 miljoonaa. Samanaikaisesti vähintään 100 Mbit/s latausnopeuden mahdollistavien liittymien osuus on kasvanut 26 %:sta 46 %:iin, määrä on nyt 828 000 liittymää. Kaikkein suurimmat verkosta käyttäjälle saatavat eli yli 300 Mbit/s latausnopeudet ovat vielä melko harvinaisia, vaikka niiden suhteellinen kasvu on nopeaa.

Kuviossa on esitetty aikasarjana puolivuosittain vuodesta 2016 alkaen prosenttiosuudet siitä, kuinka suuri osuus laajakaistaliittymistä on latausnopeudeltaan alle 100 megaa ja toisaalta vähintään 100 megaa. Lisäksi kuviossa on prosenttiosuudet siitä, kuinka suuri osuus laajakaistaliittymistä on toteutettu kuparilla ja toisaalta valokuidulla tai kaapelimodeemilla. Kesäkuussa 2020 54 % liittymistä oli alle 100-megaisia, 46 % vähintään 100-megaisia, 18 % toteutettu kuparilla ja 81 % toteutettu valokuidulla tai
Kuva 3. Nopeiden liittymien osuus kiinteän verkon liittymistä on kasvanut samaa tahtia valokuidun ja kaapelin lisääntymisen kanssa.

Tilastojen mukaan myös mobiililiittymien tiedonsiirtonopeudet ovat kasvaneet. Erityisesti 100-300 megaisten liittymien suosio on kasvanut nopeasti vuodesta 2016 alkaen, niiden osuus liittymämäärästä on lisääntynyt 18 %:sta 48 %:iin. Vajaa viidennes liittymistä on edelleen maksimilatausnopeudeltaan alle 10 megaisia. Matkaviestinverkon liittymien nopeuksissa on huomioitava, että kyse on maksiminopeudesta ideaaliolosuhteissa.

Kuviossa on esitetty aikasarjana vuoden 2015 toisesta puolivuosiskosta lähtien matkaviestinverkon liittymien määrät jaoteltuna neljään nopeusluokkaan tiedonsiirtomäärän mukaan. Nopeusluokat ovat alle 10 Mbit/s, 10 Mbit/s - 99,99 Mbit/s, 100 Mbit/s - 299,99 Mbit/s ja vähintään 300 Mbit/s. Kahden hitaimman nopeusluokan liittymämäärät ovat olleet laskussa ja kahden nopeimman nopeusluokan liittymämäärät vastaavasti kasvussa. Eniten on tällä hetkellä 100 Mbit/s - 299,99 Mbit/s -nopeuksisia liittymiä, yli 4 miljo
Kuva 4. Mobiililiittymissä suosituimmaksi nopeudeksi on noussut 100-300 Mbit/s.

5G -tukiasemia oli 2020 kesäkuun lopussa hieman yli 1 300. Tukiasemia lisätään verkkoon kovalla tahdilla, sillä edellisen vuoden lopusta niiden määrä on kolminkertaistunut. 5G-verkkoa oli kesäkuun 2020 lopussa 38 kaupungissa.

5G-kaupungit kesäkuun 2020 lopussa: Suomessa oli 38 kaupunkia, joissa oli 5G-verkkoa vuoden 2020 kesäkuun lopussa. 69 kaupunkia oli ilman 5G-verkkoa.
Kuva 5. 5G-kaupungit kesäkuun 2020 lopussa.

4G matkaviestinverkon 100 megan laskennallinen peittoalue kattoi 18 % Suomen maapinta-alasta kesäkuun 2020 lopussa. Puolessa vuodessa peiton ala oli siten kasvanut 2 % -yksikköä. 100 megaa oli ideaaliolosuhteissa saatavilla hieman yli 93 %:iin kaikista kotitalouksista. Sen sijaan 30 megan ja 300 megan peitoissa ei tapahtunut vuoden ensimmäisen kuuden kuukauden aikana merkittäviä muutoksia.*

Suomen kanta- ja valtateistä 57 % oli 100 megan mobiilipeiton alueella, peiton kattavuus kaikista tieluokista oli yhteensä 41 %. Vastaavasti rataverkosta peitto kattoi 58 %.

Matkaviestinverkon nopeusluokkakohtaiset peittoalueet edustavat saatavuutta ideaaliolosuhteissa. Niissä ei ole otettu huomioon verkon ruuhkautumista eikä rakenteellisia tai maantieteellisiä esteitä.

4G 100 Mbit/s peitto kesäkuussa 2020: 4G-verkossa latausnopeudeltaan 100 Mbit/s kattoi Suomen maapinta-alasta 18 prosenttia vuoden 2020 kesäkuussa. Verkko kasvoi puolen vuoden aikana 2 prosenttiyksikköä. Valta- ja kantateistä peitto kattoi 57 prosenttia.
Kuva 6. 4G 100 Mbit/s peitto kesäkuussa 2020.

Tiedot perustuvat Traficomin teleyrityksiltä kahdesti vuodessa keräämiin tietoihin.

*4G 30 megan peitto on korjattu vuoden 2019 lopun tilastoihin takautuvasti johtuen operaattorin toimittamien tietojen muutoksesta.

Lisätiedot

Viestintäpalvelujen tilastot ja aikasarjat (Ulkoinen linkki)

Tilastojen aikasarjat (Ulkoinen linkki)

Matkaviestinverkon laajakaistapalvelujen peittoalueita maakunnittain ja kunnittain (Ulkoinen linkki) 

Erityisasiantuntija Elina Pallas, p. 0295 390 126, elina.pallas(at)traficom.fi 

Viestintämarkkina-asiantuntija Torsti Alhava, p. 0295 390 534, torsti.alhava(at)traficom.fi, Twitter: @AlhavaTorsti (Ulkoinen linkki) (mobiilikäyttö)

Alkuperäinen teksti: Matkaviestinverkossa puhuttiin yhteensä yli 8 miljoonaa minuuttia ja keskimäärin yhden puhelun kesto oli 5 minuuttia. Korjattu teksti: Matkaviestinverkossa puhuttiin yhteensä yli 8 miljardia minuuttia ja keskimäärin yhden puhelun kesto oli 5 minuuttia.