Suomessa ahmitaan merkittävä osa kaikesta Pohjoismaissa ja Baltiassa siirretystä mobiilidatasta

Julkaistu 30.09.2020 10:28

Pohjoismaissa ja Baltiassa käytetään paljon mobiilidataa. Matkaviestinverkossa siirretyn datan määrä oli jatkanut kasvuaan kaikissa maissa vuoden 2019 aikana. Erityisesti Baltiassa kasvu oli ollut nopeaa, mutta Suomi pitää kuitenkin edelleen ylivoimaisesti kärkisijaa datan käytössä. Pohjoismaiden ja Baltian asukkaista on suomalaisia vain noin joka kuudes, mutta silti 38 % kaikesta mobiilidatasta käytetään Suomessa.

Vertailtaessa viestintäpalvelujen käyttöä Pohjoismaissa ja Baltiassa suhteellisesti eniten mobiilidatan määrä kasvoi Liettuassa, jopa 50 % edelliseen vuoteen verrattuna. Suomessa mobiilidataa käytettiin edelleen selkeästi enemmän kuin muualla, vuoden 2019 aikana jo 36,3 gigatavua asukasta kohden kuukaudessa. Muissa maissa käyttömäärä asukasta kohden vaihteli Norjan 5,6 gigatavun ja Latvian 21,2 gigatavun välillä.

Kuviossa on esitetty prosenttiosuudet siitä, kuinka suuri osuus Pohjoismaissa ja Baltiassa siirretystä matkaviestinverkon tiedonsiirtodatasta oli kyseisestä maasta vuonna 2019. Suomessa käytettiin 38 prosenttia Pohjoismaissa ja Baltian maissa yhteensä siirretystä matkaviestinverkon tiedonsiirtodatasta. Ruotsin osuus oli 21 %, Tanskan 14 %, Latvian 8 %, Liettuan 7 %, Norjan 6 %, Viron 5 % ja Islannin 1 %. — Kuva 1. Suomalaiset kuluttavat merkittävän osan kaikissa Pohjoismaissa ja Baltiassa siirretystä mobiilidatasta.

Valokuitu on noussut yleisimmäksi kiinteän laajakaistan tekniikaksi kaikissa maissa

Pohjoismaihin ja Baltian maihin verrattuna Suomi on edelleen matkaviestinverkon palveluiden suurkuluttaja, mutta kiinteissä yhteyksissä Suomi laahaa perässä. Kiinteän verkon laajakaistaliittymissä yleisin toteutustekniikka oli ensimmäistä kertaa kaikissa maissa suurimpiin tiedonsiirtonopeuksiin yltävä valokuitu. Kaapeli-tv-verkkoon perustuvien kaapelimodeemiliittymien määrä pysyi melko tasaisena kaikissa maissa samalla kun matalampiin yhteysnopeuksiin rajoittuvien kupariliittymien määrä taas oli laskusuunnassa.

Matkaviestinverkossa toimivien, ainoastaan tiedonsiirtopalvelut sisältävien mobiililaajakaistaliittymien määrä oli kasvanut kaikissa Baltian maissa, mutta laskenut Pohjoismaissa. Suomessa oli joulukuun 2019 lopussa edelleen asukasta kohden eniten laajakaistaliittymiä, kun mukaan otetaan kiinteiden liittymien lisäksi vain datakäytössä olevat mobiililaajakaistat. Suomen ohella mobiililaajakaistat ovat suosittuja Latviassa.

Kuviossa on esitetty laajakaistaliittymämäärät asukasta kohden maittain vuoden 2019 lopussa siten, että eri tekniikat ovat eroteltavissa. Suomessa on asukasta kohden eniten laajakaistaliittymiä, kun otetaan kiinteiden laajakaistatekniikoiden mukaan matkaviestinverkon vain tiedonsiirtokäytössä olevat mobiililaajakaistat. Toiseksi eniten liittymiä asukasta kohden on Tanskassa, jossa on melko tasaiset osuudet valokuitu-, kaapelimodeemi-, kupari- ja mobiililaajakaistaliittymiä. Kolmanneksi eniten liittymiä asuk — Kuva 2. Suomessa on eniten laajakaistaliittymiä asukasta kohden verrattaessa muihin Pohjoismaihin ja Baltian maihin.

Tanska ja Ruotsi pitävät kärkisijaa nopeiden kiinteän verkon liittymien saatavuudessa

Erityisen nopeissa, yli 100 Mbit/s tiedonsiirtonopeuteen (download) kykenevissä kiinteän verkon liittymissä saatavuus oli korkeinta Tanskassa ja Ruotsissa. Molemmissa maissa yli 90 %:lla kotitalouksista oli mahdollisuus nopeaan kiinteän verkon liittymään. Saatavuus oli kasvanut eniten Islannissa, 78 %:sta 87 %:iin. Käytössä olevien nopeiden kiinteiden liittymien määrissä puolestaan Ruotsi oli korkeimmalla 0,7 liittymällä kotitaloutta kohden. Suomessa nopea liittymä oli vuoden 2019 lopussa saatavilla 64 %:iin kotitalouksista ja varsinaisia käytössä olevia liittymiä oli 0,28 kotitaloutta kohden. Latvian osalta saatavuustiedot puuttuvat.

Kuviossa on esitetty nopeiden kiinteän verkon liittymien saatavuus ja liittymämäärät kotitalouksien määrään suhteutettuna vuoden 2019 lopussa. Saatavuus prosentteina kotitalouksista oli maittain seuraava: Tanska 94 %, Ruotsi 93 %, Islanti 87 %, Norja 86 %, Suomi 64 %, Liettua 61 %, Viro 50 %. Liittymiä kotitaloutta kohden oli maittain seuraavasti: Tanska 0,39, Ruotsi 0,7, Islanti 0,69, Norja 0,39, Suomi 0,28, Liettua 0,29, Viro 0,14. Latvian tiedot puuttuvat. — Kuva 3. Nopean kiinteän laajakaistan saatavuus ja liittymämäärät kotitalouksien määrään suhteutettuna.

Teletoiminnan vähittäistulot pysyivät vuonna 2019 lähes samalla tasolla kuin vuotta aiemmin. Suomessa, Islannissa, Tanskassa ja Ruotsissa asukasta kohden laskettu vähittäistulo matkaviestinverkon palveluista sekä kiinteän verkon puhelin- ja laajakaistapalveluista oli noin 350 euroa vuodessa, kun se Norjassa oli yli 400 euroa asukasta kohden. Latviassa ja Liettuassa vähittäistulo teletoiminnasta oli alle 250 euroa asukasta kohden. Kehitys oli noususuuntaista Norjassa, Latviassa ja Liettuassa, mutta muissa maissa vähittäistulo laski viime vuosiin verrattaessa. Viron vuoden 2019 tietoja ei ollut vielä saatavilla.

Kuviossa on esitetty teletoiminnan vähittäistulot asukasta kohden euroissa vuonna 2019. Norjassa tulot olivat 408 euroa asukasta kohden, Ruotsissa 353 euroa, Tanskassa 351 euroa, Islannissa 350 euroa, Suomessa 349 euroa, Liettuassa 246 euroa, Latviassa 234 euroa. Viron tiedot puuttuvat. — Kuva 4. Vähittäistulot teletoiminnasta ovat monissa Pohjoismaissa laskusuunnassa, poikkeuksena on Norja. Baltian maissa vähittäistulot ovat Pohjoismaita pienemmät, mutta kasvavat lähes vuosittain. Luvut ovat ostovoimapariteettikorjattuja ja siten maiden väliset hintatasoerot on otettu huomioon vertailussa.

Norja pyrkii eroon kupariverkoista

Teleyritysten aineelliset investoinnit televerkkoihin noudattivat aiempien vuosien trendiä myös vuonna 2019. Norjassa ja Tanskassa investoinnit olivat kasvaneet merkittävästi. Norjassa suuret investoinnit johtuvat siitä, että maassa ollaan poistamasta käytöstä kaikki DSL- ja kupariyhteydet vuoden 2022 loppuun mennessä, mikä edellyttää investointeja muihin tekniikkoihin. Muissa maissa televerkkoihin tehdyt investoinnit olivat laskeneet. Suomessa investointeja tehtiin vuoden aikana 89 euroa asukasta kohden, kun luku Norjassa oli 231 euroa asukasta kohden. Vaikka Ruotsissa investoinnit ovat vuodesta 2017 lähtien olleet laskusuuntaisia, oli asukasta kohden tehdyt investoinnit edelleen yli 130 euroa.

Esitetyt luvut perustuvat mainittujen maiden telemarkkinoita valvomien viranomaisten koostamiin tilastoihin.

Lisätietoja

Tilastoja kuvaava esitys (Ulkoinen linkki) Traficomin nettisivuilla (englanniksi).

Ruotsin viranomainen (PTS) julkaisee varsinaiset tilastot omalla sivustollaan (Ulkoinen linkki) (ruotsiksi ja englanniksi).

Erityisasiantuntija Elina Pallas, p. 029 539 0126, elina.pallas(at)traficom.fi