Etusivu: Traficom
Etusivu: Traficom
Valikko

Suomessa enemmän laajakaistaliittymiä kuin muissa Pohjoismaissa ja Baltian maissa

Pohjoismaiden ja Baltian maiden keskinäisessä vertailussa oli Suomessa viime vuonna suhteellisesti eniten käytössä olevia laajakaistaliittymiä. Suomen asema kärjessä selittyy pitkälti mobiililaajakaistaliittymien korkealla määrällä. Mobiiliyhteyksien käyttö kotitalouksissa heijastuu myös mobiiliverkossa kulkevaan tiedonsiirtomäärään, joka Suomessa on selkeästi korkein muihin Pohjoismaihin ja Baltiaan verrattuna. Tiedot käyvät ilmi Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin ja muiden vertailumaiden televiranomaisten julkaisemista vuoden 2021 teletilastoista.

Suomessa on edellisvuosien tapaan käytössä suhteellisesti eniten laajakaistaliittymiä vertailtaessa muihin Pohjoismaihin ja Baltian maihin, kun mukaan lasketaan niin kiinteät kuin mobiilit laajakaistaliittymät (vain datapalvelut). Suomen suuri laajakaistaliittymämäärä perustuu erityisesti mobiililaajakaistaliittymiin, joita käytetään kotitalouksissa esimerkiksi 4G-/5G-modeemin kautta kiinteän laajakaistayhteyden sijasta tai sen ohella esimerkiksi tabletissa. Monissa muissa maissa kotitaloudet käyttävät ensi sijassa kiinteitä laajakaistaliittymiä, kuten valokuitua tai kaapeli-tv-verkkoon perustuvaa yhteyttä, ja matkaviestinverkon yhteyksiä käytetään lähinnä liikuttaessa kodin ulkopuolella. Tieto käy ilmi Traficomin yhdessä Pohjoismaiden ja Baltian maiden televiranomaisten kanssa julkaisemista vertailukelpoisista tilastoista.

Kiinteiden ja mobiilien laajakaistaliittymien määrä asukasta kohden tekniikoittain vuosina 2019 ja 2021. Suomessa laajakaistaliittymiä oli suhteellisesti eniten mobiililaajakaistojen ansiosta, Latviassa liittymiä on vähiten. Monissa maissa enemmistö liittymistä on valokuitu- tai kaapelimodeemiliittymiä.
Kuva 1. Laajakaistakäytössä olevien liittymien lukumäärä Pohjoismaissa ja Baltiassa asukasta kohden. Sisältää matkaviestinverkon liittymistä vain ne liittymät, joissa ei ole lainkaan puhepalveluita käytössä eli ns. mobiililaajakaistat.

Muut Pohjoismaat ovat Suomen edellä nopeiden kiinteiden laajakaistaverkkojen rakentamisessa

Suomi on perinteisesti ollut kärkikastia vertailtaessa kaikkien erilaisten mobiiliverkon liittymien lukumääriä asukasta kohden. Viime vuosina kasvuvauhti niin Virossa kuin Tanskassakin on näiden liittymien määrässä ollut nopeaa, kun Suomessa kasvu on pysähtynyt. Virossa ja Tanskassa on erityisesti kasvanut sellaisten matkaviestinverkon liittymien määrä, joissa on käytössä sekä puhe- että tiedonsiirtopalvelut eli tavallisimmin älypuhelimessa käytössä olevat liittymät. Näiden liittymien kasvun myötä oli vuoden 2021 lopussa Virossa kaikkia laajakaistapalvelut sisältäviä liittymiä käytössä suhteellisesti jo lähes yhtä paljon kuin Suomessa eikä Tanskakaan ole kaukana.

Kiinteän verkon laajakaistaliittymiä oli suhteellisesti eniten käytössä Islannissa, jossa kiinteitä laajakaistaliittymiä oli lähes 1 kotitaloutta kohden. Norjassa ja Tanskassa kiinteitä laajakaistaliittymiä oli lähes yhtä paljon. Suomessa kiinteitä laajakaistaliittymiä oli käytössä vähemmän kuin muissa Pohjoismaissa ja Virossa. Korkea käyttöönotto osassa maita on osoitus maiden hyvin laajoista nopeista kiinteistä laajakaistaverkoista. Kiinteä 100 megainen nettiyhteys oli Islannissa, Tanskassa, Norjassa ja Ruotsissa saatavilla vähintään 90 % kotitalouksista, kun Suomessa luku oli 71 %.

Datamäärät kertovat mobiiliverkon kotitalouskäytöstä

Suomessa siirrettiin vuoden 2021 aikana kuukaudessa lähes 56 gigatavua dataa mobiiliverkoissa asukasta kohden. Latviassa mobiilitiedonsiirtoa tapahtui toiseksi eniten, 42 Gt/kk asukasta kohden. Norjassa mobiiliverkon tiedonsiirto oli vain 9 Gt/kk. 

Luvut kertovat mobiiliverkon erilaisista käyttötavoista eri maissa. Suomessa monissa kotitalouksissa on käytössä ainoastaan mobiiliverkkoon perustuvia laajakaistayhteyksiä, kun taas Norjassa on lähes jokaisessa kotitaloudessa käytössä kiinteä laajakaistayhteys, jolloin kotitalouksien tiedonsiirto ei kasvata mobiilitiedonsiirron määrää. Tiedonsiirtoa tuottavat eniten palvelut, joita lähinnä käytetään kotiympäristössä tai työpaikoilla, kuten suoratoistopalvelut, videopuhelut ja nettipelaaminen.

Mobiiliverkon tiedonsiirtomäärä asukasta kohden kuukaudessa vuosina 2016-2021. Suomessa tiedonsiirto oli 55,9 Gt per asukas vuonna 2021, Latvia toisena 42,2 Gt ja Viro kolmantena 34,2 Gt. Muut noin 20 ja 30 gigatavun välissä. Viimeisenä Norja 8,8 Gt. Määrä kasvanut kaikissa maissa merkittävästi vuosien aikana.
Kuva 2. Mobiiliverkon tiedonsiirtomäärät asukasta kohden kuukaudessa Pohjoismaissa ja Baltiassa.

Esitetyt luvut perustuvat vertailussa mukana olevien maiden telemarkkinoita valvovien viranomaisten koostamiin tilastoihin.

Traficom seuraa viestintäverkkojen ja -palvelujen kehitystä ja julkaisee niistä tietoja käyttäjien saataville viestintämarkkinoiden seuraamiseksi ja ennakoimiseksi.

Lisätietoja

Tilastoja kuvaava esitys (Ulkoinen linkki) Traficomin nettisivuilla (englanniksi).

Ruotsin viranomainen (PTS) julkaisee varsinaiset tilastot omalla sivustollaan (Ulkoinen linkki) (ruotsiksi ja englanniksi).

Viestintämarkkina-asiantuntija Marja Heinonen p. 0295 390 306, marja.heinonen@traficom.fi