Suomi edelleen pohjolan ykkönen mobiilidatan käytössä, muut Pohjoismaat kirivät edellä kiinteän verkon rakentamisessa

Suomalaiset olivat vuonna 2020 edelleen pohjolan ahkerimpia mobiilidatan kuluttajia jo lähes 50 gigan kuukausittaisella datankäytöllään. Myös Baltian maissa mobiilidatan käytön kasvu on ollut varsin nopeaa. Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa ja Islannissa nopean kiinteän laajakaistan kotitaloussaatavuus vaihtelee 88–95 %:n välillä, kun Suomessa oltiin vuoden 2020 lopussa 65 %:ssa. Näissä maissa myös aineelliset investoinnit televerkkoihin ovat Suomea ja Baltian maita korkeammalla tasolla, selviää Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin vuosittain julkaisemasta Pohjoismaiden ja Baltian välisestä viestintätilastovertailusta. Traficom seuraa viestintäverkkojen ja -palvelujen kehitystä ja julkaisee niistä tietoja käyttäjien saataville viestintämarkkinoiden seuraamiseksi ja ennakoimiseksi.

Suomi on jo useamman vuoden ollut pohjoismais-baltialaisen tilastovertailun kärjessä mobiililiittymien määrää ja käyttöä kuvaavissa tilastoissa. Suomalaiset käyttivät vuonna 2020 keskimäärin 48 gigatavua mobiilidataa asukasta kohden kuukaudessa, kun esimerkiksi Norjassa vastaava luku on alle 7 gigatavua. "Kuluttajatutkimuksemme mukaan 43 %:lla suomalaisista kotitalouksista on käytössään ainoastaan mobiililaajakaista. Lisäksi Suomessa datan käyttöä ei ole liittymäsopimuksissa rajoitettu, mikä osaltaan kasvattaa myös tiedonsiirtomääriä", kertoo erityisasiantuntija Elina Pallas. Tiedonsiirtomäärät ovat kasvaneet vauhdikkaasti Suomen lisäksi erityisesti Baltian maissa.

Kuviossa esitetään keskimääräinen kuukausittainen mobiiliverkon tiedonsiirtomäärä asukasta kohden vuosina 2015-2020. Vuonna 2020 suurin datansiirtomäärä oli Suomessa, 48,2 gigaa asukasta kohden. Seuraavina tulivat Latvia 31,6, Viro 26,3, Liettua 22,4, Islanti 19, Tanska 17,9. Ruotsi 15 ja Norja 6,7. Trendi on ollut jatkuvasti kasvava kaikissa maissa.
Kuvio 1. Mobiilidatan käyttö kuukaudessa asukasta kohden vuonna 2020 Pohjoismaissa ja Baltiassa, gigatavua.

Mobiililaajakaistan merkitys näkyi Suomessa myös liittymämäärissä. Suomessa oli edelleen eniten laajakaistaliittymiä asukasta kohden, mikä selittyy juurikin mobiililaajakaistojen suosiolla. Suomalaisilla oli näitä ainoastaan tiedonsiirtokäyttöön tarkoitettuja mobiililiittymiä 0,38 kappaletta asukasta kohden. Latviassa ja Liettuassa mobiililaajakaistojen määrä asukasta kohden on kasvanut nopeasti, muissa maissa kehitys on ollut tasaista ja vuosittaiset muutokset maltillisia.

Kuviossa esitetään laajakaistaliittymien määrä asukasta kohden suhteutettuna aikasarjana vuosina 2015-2020. Vuonna 2020 eniten liittymiä asukasta kohden oli Suomessa, 0,72. Seuraavina tulivat Latvia 0,65,Tanska 0,64, Ruotsi 0,55, Liettua 0,54, Islanta 0,53, Norja ja Viro molemmat 0,50.
Kuvio 2. Laajakaistaliittymien määrä asukasta kohden, sisältäen kiinteät laajakaistaliittymät sekä vain tiedonsiirtokäytössä olevat mobiililaajakaistaliittymät.

Suomessa ja Baltiassa nopea kiinteä laajakaista suppeammin saatavilla

Kiinteän verkon laajakaistasaatavuudessa oli edelleen merkittäviä eroja maiden välillä. Suomea lukuun ottamatta muissa Pohjoismaissa kiinteän verkon vähintään 100 megan latausnopeuteen yltävä liittymä oli saatavilla jo lähes 90 %:iin kotitalouksista, tilaston kärjessä oli Tanska 95 %:n kotitaloussaatavuudellaan. Suomessa 65 %:lla kotitalouksista oli vuoden 2020 lopussa saatavilla tällainen nopea kiinteä laajakaista. Kasvuvauhti nopean kiinteän laajakaistan kotitaloussaatavuuden osalta on Suomessa ollut vuosittain noin parin prosenttiyksikön luokkaa.

Nopeiden, latausnopeudeltaan vähintään 100 megan kiinteiden laajakaistaliittymien käyttöönotossa Ruotsi oli tilastojen kärjessä: maassa oli käytössä 0,77 nopeaa kiinteää laajakaistaliittymää kotitaloutta kohden. Käytössä olevien nopeiden kiinteiden laajakaistaliittymien määrä on kasvanut tasaisesti kaikissa tarkastelluissa maissa, erityisen nopeaa suosion kasvu on ollut Norjassa ja Tanskassa. Suomessa nopeita kiinteitä laajakaistaliittymiä oli 0,30 kotitaloutta kohden.

Kuviossa esitetään nopean kiinteän laajakaistan kotitaloussaatavuus sekä nopeiden liittymien määrä kotitaloutta kohden vuonna 2020. Kotitaloussaatavuus oli Tanskassa 95%, Ruotsissa 94 %, Norjassa 89 %, Islannissa 88 %, Suomessa 65 %, Liettuassa 61 % ja Virossa 50 %. Latvian tieto puuttuu. Kotitaloutta kohden liittymiä oli Tanskassa 0,54, Ruotsissa 0,77, Norjassa 0,55, Islannissa 0,75, Suomessa ja Liettuassa 0,30, Virossa 0,19 ja Latviassa 0,39.
Kuvio 3. Vähintään 100 Mbit/s latausnopeuteen yltävien kiinteiden laajakaistaliittymien kotitaloussaatavuus sekä käytössä olevat 100 megan liittymät kotitaloutta kohden. Latvian osalta saatavuustiedot puuttuvat.

Investoinnit yhteydessä korkeaan kiinteän verkon saatavuuteen

Televerkkoihin kohdistuvien aineellisten investointien määrässä Suomi asettuu muiden Pohjoismaiden ja Baltian välimaastoon. Aineellisilla investoinneilla tarkoitetaan lähinnä verkkojen rakentamiskustannuksia. Asukasta kohden aineelliset investoinnit olivat vuoden 2020 aikana Suomessa 78 euroa, kun Norjassa luku oli 218 euroa ja Ruotsissa ja Islannissa pitkälle yli sata euroa. Ruotsissa ja Islannissa investoinnit ovat kääntyneet pitkän nousun jälkeen laskuun, mitä selittää se, että kiinteän verkon saatavuus on jo korkealla tasolla.

Kuviossa esitetään teleyritysten aineelliset investoinnit televerkkoihin asukasta kohden aikasarjana 2015-2020. Vuonna 2020 korkeimmalla oli Tanska, 235,54 euron investoinneilla asukasta kohden. Seuraavina tulivat Norja 218,18, Islanti 141,57, Ruotsi 124,6, Viro 86,46, Suomi 78,43, Latvia 37,5 ja Liettua 29,22. Islannissa ja Ruotsissa investoinnit ovat kääntyneet laskuun, muissa maissa trendi on tasainen tai kasvava.
Kuvio 4. Teleyritysten aineelliset investoinnit televerkkoihin asukasta kohden. Luvut ovat ostovoimapariteettikorjattuja eli maiden väliset hintatasoerot on huomioitu.

Esitetyt luvut perustuvat vertailussa mukana olevien maiden telemarkkinoita valvovien viranomaisten koostamiin tilastoihin. 

Lisätietoja

Tilastoja kuvaava esitys (Ulkoinen linkki) Traficomin nettisivuilla (englanniksi).

Ruotsin viranomainen (PTS) julkaisee varsinaiset tilastot omalla sivustollaan (Ulkoinen linkki) (ruotsiksi ja englanniksi).

Erityisasiantuntija Elina Pallas, p. 029 539 0126, elina.pallas@traficom.fi