Suomi Pohjoismaiden kärjessä mobiilikehityksessä - kiinteä verkko laahaa perässä

Verrattaessa muihin Pohjoismaihin ja Baltian maihin Suomi säilytti vuonna 2018 kärkisijansa matkaviestinverkon tilastoissa. Nopeita kiinteän verkon laajakaistaliittymiä on Suomessa saatavilla vertailumaista toiseksi vähiten. Kaikki laajakaistayhteydet huomioiden Suomessa on eniten liittymiä väestömäärään suhteutettuna, mikä selittyy juuri mobiililaajakaistojen yleisyydellä.

Verrattuna muihin Pohjoismaihin ja Baltiaan Suomessa oli eniten laajakaistaliittymiä asukasta kohden. Vuoden 2018 lopussa Suomessa oli sataa asukasta kohden käytössä 72 laajakaistaliittymää kun toisena tulevassa Tanskassa sataa asukasta kohden oli 64 laajakaistaliittymää.

Vain tiedonsiirtokäytössä olevia matkaviestinverkon liittymiä eli niin kutsuttuja mobiililaajakaistoja oli Suomessa yli kaksinkertaisesti esimerkiksi Ruotsiin verrattuna. Kiinteän verkon laajakaistaliittymiä, kuten valokuitu- tai kaapelimodeemiliittymiä, oli Suomessa vähemmän kuin muissa Pohjoismaissa. Suomessa näitä liittymiä oli 31 sataa henkeä kohden, kun muissa Pohjoismaissa vastaava määrä oli 38-44. Mobiililaajakaistojen yleisyydestä johtuen Suomi kuitenkin sai kärkisijan laajakaistojen kokonaismäärässä. Suomalaisesta näkökulmasta on yllättävää, että Ruotsissa ja muissakin maissa tällaisten mobiililaajakaistojen määrä oli selvässä laskussa.

Kiinteän verkon laajakaistaliittymien saatavuudessa oli Pohjoismaiden ja Baltian maiden välillä huomattavia eroja. Suomessa nopeudeltaan vähintään 100 megainen liittymä oli vuoden 2018 lopussa saatavilla 58 prosenttiin kotitalouksista - vain Virossa saatavuus oli alhaisempi (Latvian tiedot puuttuvat). Esimerkiksi Ruotsissa ja Tanskassa tällainen nopea kiinteä yhteys oli saatavilla yli 90 prosenttiin kotitalouksista. Niin ikään käytössä olevien kiinteän verkon liittymien luvuissa on maakohtaisia eroja: Suomessa laskevalta nopeudeltaan 100 megaisia liittymiä oli sataa suomalaista kohden käytössä 11, kun vastaava luku oli Ruotsissa peräti 29.

Kuviossa on esitetty asukasta kohden oleva liittymämäärä kullekin laajakaistatekniikkaluokalle maittain. Suomessa laajakaistaliittymiä on eniten asukasta kohden kokonaisuudessaan mobiililaajakaistojen ansiosta. Valokuituliittymiä asukasta kohden on eniten Ruotsissa, Liettuassa, Islannissa ja Norjassa. Viro ja Latvia eivät ole kaukana näistä. Tanskassa on kaapelimodeemiliittymiä eniten asukasta kohden.

Kuva 1. Valokuitu-, kaapelimodeemi-, kupari- ja muiden kiinteiden liittymien sekä mobiililaajakaistojen (vain datapalvelut) määrä per asukas joulukuun 2018 lopussa Pohjoismaissa ja Baltiassa.

Matkaviestinverkossa soitettujen puheluminuuttien määrä on Suomessa laskenut, mutta vertailumaissa näiden puhelujen soittaminen on pääosin kasvanut. Suomea selvästi enemmän puhutaan Latviassa, Liettuassa ja Ruotsissa. Tekstiviestejä sen sijaan lähetetään Suomessa selvästi vähemmän kuin muissa maissa. Esimerkiksi Ruotsissa tekstiviestejä lähetetään henkeä kohden yli kaksinkertainen määrä. Kiinteän verkon lankapuhelinliittymiäkin muissa vertailumaissa on yhä moninkertaisesti Suomeen verrattuna; Suomessa lankapuhelinliittymiä on vain 6 sataa asukasta kohden.

Matkaviestinverkon tiedonsiirtomäärä kasvaa voimakkaasti kaikissa maissa. Suomessa mobiilidataa käytetään kuitenkin edelleen selvästi eniten - lähes kaksi kertaa enemmän kuin Latviassa, missä käyttö on toiseksi suurinta. Mobiilidatan valtava käyttö Suomessa selittyy tiedonsiirtokäytöltään rajoittamattomien liittymien yleisyydellä, mikä taas on johtanut siihen, että matkaviestinverkon liittymiä käytetään kotitalouksissa yleisesti kiinteiden laajakaistaliittymien sijasta.

Kuviossa on esitetty matkaviestinverkon tiedonsiirtomäärä asukasta kohden kuukaudessa. Suomessa tietoa siirrettiin 30,7 gigatavua asukasta kohden vuonna 2018. Toiseksi eniten siirrettiin Latviassa, 15,8 gigatavua. Vähiten siirrettiin Norjassa, 4,3 gigatavua asukasta kohden kuukaudessa.

Kuva 2. Matkaviestinverkon tiedonsiirtomäärä asukasta kohden kuukaudessa Pohjoismaissa ja Baltiassa.

Pohjoismaiden ja Baltian maiden teletilastojen vertailu sisältää myös tulo- ja investointitietoja. Aineelliset investoinnit televerkkoihin olivat Suomessa asukasta kohden 95 euroa eli enemmän kuin Baltian maissa, mutta selvästi vähemmän kuin muissa Pohjoismaissa. Teletoiminnan liikevaihdon osalta Suomi oli lähempänä muita Pohjoismaita.

Kuviossa on esitetty teleyritysten aineelliset investoinnit kiinteään verkkoon asukasta kohden. Islannissa investointeja tehtiin eniten, 247 euroa asukasta kohden ja Liettuassa vähiten, 29 euroa. Suomi oli joukon keskivaiheilla, 95 euroa asukasta kohden.

Kuva 3. Teleyritysten aineelliset investoinnit televerkkoihin asukasta kohden Pohjoismaissa ja Baltiassa.

Esitetyt luvut perustuvat mainittujen maiden telemarkkinoita valvomien viranomaisten koostamiin tilastoihin. Alla olevien linkkien tilastoja tullaan syksyn aikana todennäköisesti päivittämään Tanskan tulo- ja investointitietojen osalta.

Lisätietoja

Tilastoja kuvaava esitys löytyy Traficomin nettisivuilta (englanniksi).

Ruotsin viranomainen (PTS) julkaisee varsinaiset tilastot omalla sivustollaan (Ulkoinen linkki) (ruotsiksi ja englanniksi).

Viestintämarkkina-asiantuntija Marja Heinonen, marja.heinonen(at)traficom.fi, p. 029 539 0306

 

Muokattu 8.10.2019 kuvan 3 kuvateksti: "kiinteään verkkoon" on muutettu "televerkkoihin".