Tietunnelimääräys voimaan 20.2.2024

Määräyksen tavoitteena on taata tietunneleiden nykyinen turvallisuustaso oleellisimpien teknisten turvallisuustekijöiden osalta. Tietunneleihin liittyvä määräyksenantovaltuus siirtyi Liikennevirastosta eli nykyisestä Väylävirastosta Liikenne- ja viestintävirastolle vuoden 2019 alusta. Määräys toimii osana Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2004/54/ EY Euroopan laajuisen tieverkon tunnelien turvallisuutta koskevista vähimmäisvaatimuksista, EU:n tunneliturvallisuusdirektiivi, kansallista implementointia.

Liikenne- ja viestintäviraston tietunnelimääräys koskee lähinnä teknisiä vaatimuksia 

Määräyksellä vahvistetaan tietunnelien turvallisuuteen liittyvät tekniset vaatimukset Suomessa. Liikenne- ja viestintävirasto antaa määräyksen rinnalla ohjeen tietunnelien turvallisuusmenettelyistä  (TRAFICOM/314117/03.04.03.06/2023). 

Suomen tietunnelien turvallisuusmenettelyjä koskeva ohje annetaan erikseen, koska osa tietunnelien turvallisuuteen liittyvistä menettelyistä ja turvallisuudesta vastaavien tahojen tehtävistä on sen luonteisia, ettei niistä ole mahdollista määrätä Suomen perustuslain (731/1999) 80 §:n 1 ja 2 momentista johtuen määräystasolla. Ohjeessa täsmennetään kuitenkin EU:n tunneliturvallisuusdirektiivin mukaisia hallinnollisia menettelyjä Suomen järjestelmän osalta ja Suomessa noudatettavia käytäntöjä sekä Suomessa tietunnelien turvallisuudesta vastaavien tahojen rooleja.

Soveltaminen

Määräyksen keskeisenä sisältönä on teknisten määräysten soveltaminen kaikkiin yli 100 metriä pitkiin Suomen maantietunneleihin. Määräyksiä voidaan soveltaa myös kaupunkien katuverkon tunneleihin, jos se on tarpeen katuverkon olosuhteet huomioiden. 

Tunnelien turvallisuutta koskevia määräyksiä on tarkoitus soveltaa siten, että onnettomuuksia ehkäistään ja onnettomuuksien tapahtuessa tunnelissa olevilla on mahdollisuus evakuoitua turvaan erityisesti tulipalotilanteissa kaikissa Suomen tietunneleissa. 

Traficom arvioi, ettei tietunnelimääräys nosta nykyisten Suomen tietunneleiden turvallisuusjärjestelmien kustannuksia merkittävästi. ALARP-malliin, joka asiantuntijaselvityksen pohjalta viedään määräyksen tasolle Suomen tietunnelien riskianalyysin osalta, sisältyy myös kustannusten arviointia. Tämän ohella Suomessa käytetty kvantitatiivinen riskinarviointi eli QRA-malli (Quantitative risk assessment) huomioi muun ohella kompensointeineen kustannuksia asiantuntijaosaamisen kautta. Määräyksellä asetetaan edelleen Suomen tietunnelien turvallisuuden vähimmäisvaatimustaso.

TEN-T-verkko Suomessa

Suomessa Euroopan laajuiseen tieverkkoon eli TEN-T-verkkoon kuuluu tällä hetkellä ainoastaan maanteitä, joilla on 25 tietunnelia, joista 18 sijaitsee TEN-T-verkolla. Suomen tietunnelien turvallisuustaso on nykyisin hyvä, ja tietunnelien turvallisuustasoa kehitetään jatkuvasti Suomessa. Tulevaisuudessa on mahdollista, että TEN-T-verkko joiltain osin laajenee myös maantieverkon ulkopuolelle, jolloin määräys koskee myös maantieverkon ulkopuolisen TEN-T-verkon yli 500 metriä pitkiä tietunneleita, kuten EU:n tunneliturvallisuusdirektiivissä on tarkoitettu."