Tuore tutkimus paljastaa suomalaisten kierrättävän vanhat televisiot ahkerasti – “Viime vuonna lähes 99 % televisioromusta hyödynnettiin edelleen”
Liikenne- ja viestintävirasto Traficom selvitti suomalaisten tottumuksia ja tietämystä televisioiden kierrätyksestä. Tutkimuksen* mukaan 82 % suomalaisista kokee television kierrättämisen helpoksi ja valtaosa hankkii uuden television vasta tarpeeseen.
Tuoreen tutkimuksen mukaan suomalaiset kierrättävät televisioita ahkerasti. Vastaajista 75 % koki vanhan television kierrättämisen tärkeäksi tai erittäin tärkeäksi ja 81 % tiesi selkeästi, minne vanha laite tulee toimittaa hyödynnettäväksi edelleen. Televisioiden kierrättäminen koettiin Suomessa myös helpoksi. 61 % vastaajista kertoi suosivansa kunnallisia kierrätyspisteitä, jonne television vieminen on yksinkertaista ja maksutonta.
Asenteet heijastuivat myös käytäntöön, sillä 63 % tutkimukseen vastanneista kertoi toimittaneensa viimeisimmän käytöstä poistetun televisionsa kierrätettäväksi. Suurin osa vastaajista, jotka eivät toimittaneet laitetta kierrätykseen, kertoivat hyödyntäneensä vanhaa televisiota kesämökillä tai myyneensä laitteen eteenpäin.
Nuoret antavat mieluusti käytetyn television lähipiirille, vanhempi ikäryhmä käyttää television mieluiten itse loppuun
Kierrätyksen merkitys korostui kaikissa vastaajien ikäryhmissä, mutta kierrätyksen muodoissa oli ikäryhmäkohtaisia eroja. 50–59-vuotiaiden ikäryhmästä 43 % ilmoitti vaihtavansa television vasta, kun se hajoaa. 18–29-vuotiaista vastaajista 38 % antoi television mieluiten jatkokäyttöön lähipiirille, kun taas vanhemmassa 60–69-vuotiaiden ikäryhmässä tätä piti tärkeänä ainoastaan 12 % vastaajista. Vanhan television myyminen eteenpäin kiinnosti myös eniten nuorta vastaajakuntaa. Vanhemman ikäryhmän vastaajista 39 % ei nähnyt tätä lainkaan tärkeänä asiana, kun taas nuorista ainoastaan 8 % ilmoitti, ettei voisi myydä televisiotaan eteenpäin. Vanhan television antaminen hyväntekeväisyyteen ei kiinnostanut vastaajaryhmiä merkittävästi.
– Vanhojen, toimimattomien televisioiden toimittaminen kierrätykseen on erittäin keskeistä. Käytöstä poistettujen televisioiden ja näyttöjen materiaaleista lähes kaikki osat ovat hyödynnettävissä jatkokäyttöön. Vuonna 2020 kierrätykseen saapuneiden laitteiden materiaaleista noin 98 % kierrätettiin uusiokäyttöön teollisuuden valmistusmateriaaliksi alle prosentin mennessä suoraan polttoon tai loppusijoitukseen. Osa (1,2 %) laitteista menee myös huollettuina uudelleenkäyttöön, SER-tuottajayhteisö ry:n toiminnanjohtaja Arto Puumalainen sanoo.
Suomalaiset vaihtavat televisionsa uuteen yleisimmin silloin, kun vanha ei enää ominaisuuksiltaan vastaa käyttötarpeita (45 % vastaajista). Vastaajista 36 % vaihtaa television uuteen vasta vanhan hajotessa. Uusimman teknologian perässä television uuteen vaihtoi ainoastaan 7 % tutkimuksen vastaajista. Keskimäärin televisio vaihdetaan uuteen 5–10 vuoden välein.
Suomalaisissa kotitalouksissa jo melko hyvä valmius tulevaan HD-siirtymään
Vapaasti vastaanotettavat antennitelevisioverkon kanavat jaetaan lähivuosina pelkästään DVB-T2-lähetystekniikalla, joka mahdollistaa HD- eli teräväpiirtolähetykset. Teräväpiirto tarjoaa entistä kirkkaamman ja eloisamman televisiokuvan sekä tarkemman kuvalaadun. DVB-T2-siirtymän myötä vain televisiot, joissa on HD-viritin, tulevat toimimaan. Enemmistö suomalaisista kotitalouksista (87 %) onkin jo hankkinut vähintään yhden television, joka on varustettu tulevaisuuden televisiolähetysten vaatimalla uudemmalla teknologialla. Kotitalouksissa, jotka vastaanottavat tv-lähetykset pelkästään antenni-tv-verkon kautta, osuus on alhaisempi (74 %).
– HD-siirtymän päivämäärää ei ole vielä päätetty. Päätöksen ajankohdasta tekevät tv-yhtiöt, HD-siirtymästä Traficomilla vastaava projektipäällikkö Tiina Aaltonen kertoo.
* Tutkimus toteutettiin Norstatin kuluttajapaneelissa lokakuussa 2021. Kyselyyn osallistui 1 019 suomalaista iältään 18–69 vuotta. Otos kiintiöitiin valtakunnallisesti edustavaksi sukupuolen, iän, asuinalueen ja sosioekonomisten tekijöiden mukaan.
Lisätietoja
Tiina Aaltonen
projektipäällikkö, Liikenne- ja viestintävirasto Traficom (lisätietoa DVB-T2-/HD-siirtymästä)
p. 0295 390 526
tiina.aaltonen@traficom.fi
Arto Puumalainen
toiminnanjohtaja, SER-tuottajayhteisö ry SERTY
p. 050 438 2635
arto.puumalainen@serty.fi
Televisioviikko 2021
18.10.–24.10.2021 vietetään valtakunnallista Televisioviikkoa. Televisioviikko on TV-yhtiöiden, laitekaupan ja maahantuojien yhdessä järjestämä teemaviikko, jota Traficom tukee viestinnällisesti tv-yhtiöiden kanssa. Tänä vuonna televisioviikon tarkoituksena on herättää keskustelua televisioiden kierrätyksen tärkeydestä ja lisätä tietoutta aiheesta.
Muistilista televisioiden kierrätykseen
- Mikäli televisiolle ei löydy käyttöä omassa kodissa tai lähipiirissä, kakkostelevisiona kotona tai mökillä, tai se on vanha/epäkunnossa, voi sopivan kierrätyspaikan omalta paikkakunnalta tarkistaa osoitteesta www.kierratys.info (ohjeet löytyy, kun valitsee Sähkölaitteet-osion) ) tai oman alueesi jätehuoltoyhtiön sivuilta.
- Vanhan television vieminen kierrätykseen on maksutonta.
- Vanhan laitteen kierrätys on tehty muutenkin mahdollisimman helpoksi: useimmista kaupungeista mahdollisia kierrätyspisteitä löytyy useita. Vastaanottopaikoissa on aina henkilökuntaa, jolta kysyä lisätietoja kierrätyksestä.
- Vanhan television voi palauttaa myös laitteita myyviin liikkeisiin, mikäli hankkii uuden laitteen ko. myymälästä.
- Televisio tulee viedä kierrätykseen pääsääntöisesti kokonaisena, ilman pakkausmateriaalia.
- Vanhoja laitteita ei saa missään nimessä laittaa sekajätteeseen tai pihojen avolavoille. Toimittamalla vanhan laitteen viralliseen kierrätyspisteeseen varmistetaan, että romu kierrätetään asianmukaisesti ja ensisijaisesti Suomessa.
- Samat ohjeet pätevät myös tietokoneen näyttöjen kierrättämiseen.
Tiesitkö tätä televisioiden kierrätyksestä?
- Vuoden 2020 aikana kierrätykseen tuli noin 2 500 tonnia televisioita ja näyttöjä. Suoraan uudelleen käyttöön vanhoista televisioista meni noin 1 500 televisiota.
- Kierrätykseen tultuaan televisio kulkee monivaiheisen prosessin läpi:
- Ensin televisiot kuljetetaan keräyspisteistä käsittelylaitoksille. Siellä niille tehdään esikäsittely, jonka aikana televisioista poistetaan kaikki haitalliset aineet kuten lyijy, elohopea, kadmium ja kuudenarvoinen kromi.
- Esikäsittelyn jälkeen televisiosta erotetaan mm. erilaiset metallit, muovi ja lasi. Erottelu tapahtuu sekä manuaalisesti että mekaanisesti. Lajitellut materiaalit murskataan ja toimitetaan eteenpäin hyötykäyttöön.
- Viime vuonna kierrätykseen tulleista televisioista ja näytöistä materiaalina kierrätettiin suurin osa, 97,85 %. Sellaisenaan uudelleen käyttöön otettiin 1,2 % materiaalista, kun taas polttoon tai loppusijoitukseen meni vajaa 1 % materiaalista.
- Erilaiset metallit ja muoviosat ovat televisioista parhaiten kierrätettävää materiaalia. Metallin ominaisuudet mahdollistavat myös sen palauttamisen alkuperäiseen käyttötarkoitukseen, jolloin sitä voidaan hyödyntää uudelleen esimerkiksi osina puhelimissa. Kierrätysmuovia taas voidaan käyttää muun muassa kierrätystuotteiden, esimerkiksi autonosien ja jätesäkkien valmistukseen.
- Toisistaan erotetut metallit, muovi ja lasi hyödynnetään pääasiassa kotimaassa.