Uudesta selvityksestä eväitä kestävän ja turvallisen liikkumisen valtionavustusten kehittämiseen

Viime vuosina kestävän ja turvallisen liikkumisen hankkeisiin on jaettu avustusta keskimäärin noin 1,7 miljoonaa euroa vuodessa. Hankeavustuksilla on voitu tukea noin 50-60 hanketta vuosittain. Valmistuneessa selvityksessä on tarkasteltu kunnille ja järjestöille suunnattujen hankeavustusten vaikuttavuutta ja tunnistettu valtionavustusviranomaisen toiminnan kehittämistarpeita. Kirjallisuus- ja aineistoanalyysin lisäksi kuultiin laajasti avustusten hakijoita ja muita sidosryhmiä. 

"Saimme selvityksestä erittäin arvokasta tietoa valtionavustuksiemme vaikuttavuuden kehittämiseen. Selvitys vahvisti näkemystämme siitä, että eurosummiltaan melko pienetkin avustukset ovat merkittäviä kunnille ja muille toimijoille. Hanketoimijoiden näkemykset siitä, että hankkeiden tuotoksia voisi hyödyntää nykyistä laajemmin, ovat tärkeä viesti meille valtionavustusviranomaisena. Yksittäisten hankkeiden tulosten ja toimintamallien monistuessa laajemmalle syntyy laajempaa vaikuttavuutta ja valtionavustuksilla haetaan juuri vaikuttavuutta", sanoo johtaja Pipsa Eklund.

Hanketoimijat kokivat tärkeiksi erilaiset prosessivaikutukset, kuten yhteistyön ja aiheen ymmärryksen lisääntyminen ja vuorovaikutus sekä päättäjien sitoutuminen edistettävään toimintaan. Useat hankkeet ja kehitysaskeleet eivät olisi toteutuneet joko lainkaan tai samassa laajuudessa, jos valtionavustusta ei olisi saatu. Sen sijaan työssä todettiin, että hankkeiden suoraa vaikuttavuutta liikennekäyttäytymiseen, kulkumuotojakaumaan tai liikenneturvallisuuteen on vaikea mitata.

Hakuprosessit toimivat kokonaisuutena hyvin – hakujen ja hankkeiden aikataulutuksissa kehitettävää

Kyselyn ja haastattelujen perusteella valtionavustusten . Selvimpänä kehittämistarpeena nousi esiin hakujen ja hankkeiden aikataulutus. Hankesuunnittelua tukisi haun ja avustuspäätöksen parempi yhteensopivuus kunnan omaan suunnittelu- ja budjetointiaikatauluun. Osassa hankkeita hankkeille asetettu toteutusaika koettiin lyhyeksi, etenkin jos hankkeeseen sisältyi ostopalveluiden kilpailutusta tai laajaa sidosryhmävuorovaikutusta. Pidempi hankeaika edistäisi myös entistä paremmin hanketulosten monistamista, vaikuttavuuden todentamista ja seurantaa. 

Kyselyllä saatiin näkemyksiä lähes 80 avustuksen saajataholta. Kokemuksia kartoitettiin myös sellaisista kunnista, joista ei oltu päädytty hakemaan avustuksia lainkaan. Lisäksi järjestettiin ryhmähaastatteluja, joissa kuultiin erikokoisten kuntien, muiden viranomaisten ja sidosryhmien näkemyksiä kestävän ja turvallisen liikkumisen edistämisestä, valtionavustuksista ja hanketoiminnasta. 

Hankeavustusten lisäksi selvityksessä käsiteltiin myös lakisääteisille liikenneturvallisuustoimijoille, Liikenneturvalle ja Onnettomuustietoinstituutille sekä Ahvenanmaan maakuntahallitukselle myönnettyjä tieliikenteen turvallisuustyön yleisavustuksia. 

"Selvitystyön tuloksia on voitu peilata myös laajaan käynnissä olevaan Valtiovarainministeriön vetämään valtionavustustoiminnan kehittämishankkeeseen. Valtionavustustoimintaa kehitetään Traficomissa omien kokemusten ja toimijakentän tarpeiden perustella, mutta myös valtionhallinnon yhteisten kehittämissuunnitelmien perusteella", johtava asiantuntija Annu Korhonen kertoo.

Määrärahat valtionavustuksiin myönnetään vuosittain valtion budjetissa. Liikenneturvallisuuden avustusten rahoitus pohjautuu liikennevakuutusmaksujen osana perittävään liikenneturvallisuusmaksuun.