Valokuidulla vauhtia kuntien yhteyksiin - valtio osallistuu kustannuksiin

Digitaalista infrastruktuuria ja sen käyttöönottoa mittaavan laajakaistaluokituksen perusteella koko Suomi saa kiinteiden yhteyksien osalta arvosanaksi kolme tähteä viisiportaisella asteikolla. Kuntien välillä on kuitenkin edelleen suuria eroja viestintäverkkojen laajuudessa ja käytössä, vaikka verkkoja on rakennettu aktiivisesti ja monissa kunnissa kiinteän verkon tähtimäärä on noussut vuoden takaiseen verrattuna.

Valokuiturakentaminen on ollut paljon otsikoissa viime kuukausina. Valokuitua on viimeisen vuoden ajan markkinoitu aktiivisesti eri puolilla Suomea ja alalle on tullut uusiakin valokuidun rakentajia. Parhaimmillaan markkinointi on lyönyt läpi: verkkoja on rakennettu ja uusia kotitalouksia saatu valokuitusaatavuuden piiriin. Aktiivisen markkinoinnin kohteena olevien alueiden lisäksi Suomessa on kuitenkin vielä huomattava määrä alueita, joissa asiakaspotentiaali ei riitä kaupallisen tarjonnan toteuttamisen pohjaksi. Näissä tapauksissa tarvitaan tukitoimenpiteitä, joita ovat muun muassa Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin jakama valtiontuki valokuituyhteyksille.

Valokuidun merkitys on tunnistettu, mutta kunnissa raha on tiukassa

Toimintavarmojen yhteyksien tarve on entisestään korostunut viime vuosien myllerrysten aikana. Pandemia nosti merkittävästi etätyöläisten määrää ja kiritti niin yritysten kuin julkisen sektorin palveluiden siirtämistä verkkoon. Energiakriisi on puolestaan vilkastuttanut keskustelun eri verkkoinfrastruktuurien energiankulutuksesta ja kestävästä kehityksestä. 

Traficom on saanut kuluvan vuoden aikana maakuntien ja kuntien edustajilta lähinnä kahdenlaista palautetta valokuiturakentamiseen liittyen. "Positiivinen uutinen on se, että useissa kunnissa valokuituyhteyden merkitys on myös kuntien elinvoimaisuuden kannalta tunnistettu", toteaa erityisasiantuntija Aleksandra Partanen Traficomista. "Valokuidun toimintavarmuutta osataan arvostaa tulevaisuuden tarpeita silmällä pitäen. Myös valokuidun energiatehokkuuteen on etenkin tässä maailmantilanteessa osattu kiinnittää huomiota, kun kulutettu datamäärä kasvaa kilpaa energiahintojen kanssa", Partanen lisää. Haastavampi asia ja Traficomin saaman palautteen toinen kärki on se, että kunnissa taistellaan budjetoinnin riittävyydestä monen muun tärkeän asian kesken. Esteenä valokuituhankkeiden edistämiselle tuntuu monessa tapauksessa olevan nimittäin raha. Tai pikemmin sen puute.

Valtio tukee valokuiturakentamista 32 miljoonalla eurolla – hankkeiden käynnistämisellä kiire

Suomessa on jo vuosia tuettu laajakaistarakentamista niille alueille, joille nopeita yhteyksiä ei kaupallisesti rakennu. Koska Suomi on laaja maa, on näitä alueita edelleen huomattava määrä jäljellä. Tosiasia on nimittäin se, ettei kaikkialle saada valokuituverkkoja rakennettua kaupallisesti. Suomi on hakenut EU:n elpymis- ja palautumistukivälineestä (RRF) rahaa laajakaistatukiohjelmaa varten. Rahaa on budjetoitu tälle vuodelle 15 miljoonaa euroa ja ensi vuoden talousarvioesitykseen rahaa on osoitettu 17 miljoonaa euroa. Traficomin valokuituverkkojen rakentamiselle myöntämä tuki on sidottu siihen, että kunnat, joiden alueelle verkkoja rakennetaan, osallistuvat kustannuksiin omalla osuudellaan. Hyvä uutinen on se, että valtio osallistuu verkkojen rakentamiseen merkittävällä osuudella. 

Nyt tarjolla oleva 32 miljoonaa euroa tulee myöntää laajakaistatukihankkeille tämän ja ensi vuoden kuluessa, joten aikaa ei ole hukattavaksi. "Ymmärrän hyvin kuntien taloustilanteen haastavuuden, mutta korostaisin samalla valokuituinvestointien kantavan hedelmää kuntien elinvoimaisuudelle pitkälle tulevaisuuteen. Suomessa on laadukkaat mobiiliverkot, mutta niiden rinnalle tarvitaan myös kattavat valokuituverkot", muistuttaa Partanen.