Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin myöntämän valtiontuen avulla käynnistetyt 36 valokuituhanketta etenevät vauhdilla. Jo 13 hanketta on valmistunut, ja kaikkien hankkeiden on määrä valmistua vuoden 2025 loppuun mennessä. Valtion tuella rakennetut uudet valokuituverkot tavoittavat vuoden lopussa yli 18 000 kotitaloutta, yritystä tai vapaa-ajan asuntoa eri puolilla Suomea.
Traficom on myöntänyt yhteensä 27 miljoonaa euroa nopeiden valokuituverkkojen rakentamiseen vuosina 2022–2023. EU:n elpymis- ja palautumistukivälineestä (RRF) rahoitettava tuki on kohdennettu alueille, joille valokuituverkkoja ei markkinaehtoisesti rakennettaisi. Tavoitteena on edistää nopeiden ja toimintavarmojen yhteyksien rakentamista myös kaupunkialueiden ulkopuolelle ja varmistaa kansalaisten yhdenvertaisuus sekä tukea yritysten liiketoimintamahdollisuuksia. Tukiohjelma edistää osaltaan myös Suomen ja EU:n gigabittitavoitteen saavuttamista.
"Laajakaistatuki on konkreettinen tapa parantaa digitaalista yhdenvertaisuutta ja turvata arjen sujuvuus myös kaupunkien ulkopuolella. Tavoite 16 000 uudesta valokuitusaatavuudesta näyttää toteutuvan – ja ylittyvänkin. Tämä on merkittävä panostus tasapuolisiin viestintäyhteyksiin eri puolilla Suomea", tähdentää johtaja Lasse Laine.
Tukea sinne, minne markkinat eivät yllä
Valokuituverkot kattavat jo enemmistön Suomen kotitalouksista, mutta vaikka valokuituverkkoja on rakennettu viime vuosina kiivaasti, ovat alueelliset erot edelleen merkittäviä.
"Kaupungin läheisellä ja harvaan asututulla maaseudulla yli puolet kotitalouksista on kokonaan ilman nopeaa kiinteää yhteyttä. Juuri näille alueille tuet ovat ratkaisevia", kertoo johtava asiantuntija Aleksandra Partanen.
Miksi valokuitu on tärkeää?
Valokuituverkot tarjoavat suuren kaistanleveyden ansiosta nopean, luotettavan ja häiriöttömän yhteyden. Valokuituverkosta hyötyvät niin kuluttajat kuin yrityksetkin monin eri tavoin:
- nopea ja vakaa yhteys mahdollistaa etätyön, opiskelun ja sujuvat digipalvelut ilman pätkimistä
- yritykset voivat luotettavasti tarjota ja kehittää digitaalisia palveluja myös haja-asutusalueilla
- valokuitu antaa pohjan tulevaisuuden palveluille, jotka vaativat suurta kapasiteettia ja pientä viivettä.
Tukien avulla valokuitua myös harvaan asutuille alueille
Suomessa viestintäverkkoja rakennetaan pääosin markkinaehtoisesti sinne, missä kysyntä on liiketoiminnan kannalta riittävää. Harvaan asutuille alueille verkkoja ei kuitenkaan yleensä synny ilman julkista rahoitusta. Verkkojen rakentamista onkin tuettu Suomessa jo useiden vuosien ajan sekä kansallisilla että EU:n varoilla.
"Tukien avulla valokuituverkkoja on saatu rakennettua harvempaan asutuille alueille, joilla välimatkat ovat pitkiä ja liittymätiheys pieni", Partanen selventää. Maa- ja metsätalousministeriön kesäkuussa julkaiseman kyselytutkimuksen mukaan nopea valokuituyhteys mahdollistaa paitsi arjessa ihmisten pysymisen maaseudulla myös yritystoiminnan jatkumisen ja kehittymisen. Valokuituverkkojen rakentamista haja-asutusalueille tuetaan edelleen EU:n maaseuturahastosta, vaikka Traficomin jakama tuki onkin päättynyt.
Tukiohjelman tavoitteena 16 000 uutta valokuitusaatavuutta
Traficomin tukiohjelman hankkeiden on valmistuttava tiukan aikataulun vuoksi vuoden loppuun mennessä. Traficom seuraa hankkeiden etenemistä aktiivisesti ja raportoi verkkojen rakentumisesta sekä kansallisesti että EU-tasolla.
Valokuituverkkojen saatavuuden kasvu on tärkeää, sillä EU-rahoituksen saamisen edellytyksenä on kansallisesti asetettujen tavoitteiden toteutuminen. Tukiohjelmalle on Suomen elpymis- ja palautumissuunnitelmassa (RRP) asetettu tavoitteeksi 16 000 uutta valokuitusaatavuutta. Rakennettavien verkkojen tulee rahoitusehtojen mukaisesti pystyä tarjoamaan vähintään 100/100 Mbit/s nopeuksia, mutta käytännössä Suomessa edellytetään vähintään 300/100 Mbit/s yhteyksiä valtioneuvoston asetuksen mukaisesti.
Lisätietoa
Johtava asiantuntija Aleksandra Partanen, p. 029 539 0529, aleksandra.partanen@traficom.fi
Kiinteiden viestintäverkkojen kehitys Suomessa (Ulkoinen linkki)
Kyselytutkimus (Ulkoinen linkki): Toimiva laajakaistayhteys pitää ihmiset maaseudulla ja turvaa koko Suomea – Maa- ja metsätalousministeriö
Taustaa
- 36 valokuituhanketta eri puolilla Suomea
- 13 hanketta jo valmistunut
- Tavoitteena vähintään 16 000 uutta valokuitusaatavuutta – toteutumassa yli 18 000
- Rahoitus 27 miljoonaa euroa (RRF, osa NextGenerationEU-ohjelmaa)
EU:n elpymis- ja palautusväline (Recovery and Resilience Facility, RRF) on osa EU:n laajempaa elpymisvälinettä (NextGenerationEU). Välineen tarkoituksena on tukea jäsenmaita koronakriisin jälkeisessä uudistamisessa ja sillä rahoitetaan mm. vihreää siirtymää ja digitalisaatiota. Jäsenmaat saavat rahoitusta kansallisten elpymis- ja palautumissuunnitelmien perusteella.
Kaikkien EU-maiden pitää esittää kansallinen elpymis- ja palautumissuunnitelma (Recovery and Resilience Plan, RRP), jotta ne voivat saada EU:n elpymis- ja palautumistukivälineen rahoitusta. Suomen suunnitelma on osa Suomen kestävän kasvun ohjelmaa.
