Viestintäverkkojen energiankulutuksesta ensimmäinen tutkimus

Kiinteän ja mobiilin verkon energiankulutuksessa on selvä ero. Matkaviestinverkkojen radioverkot kattoivat kerättyjen tietojen perusteella kokonaiskulutuksesta noin 60 %, kiinteät liityntäverkot noin 20 % ja muut verkkojen osat yhteensä noin 20 %. 

Traficom keräsi suurimmilta teleyrityksiltä verkkojen energiankulutustiedot

Keväällä 2022 Traficom toteutti pilottitiedonkeruun verkkojen energiankulutuksesta suurimmille teleyrityksille. Viestintäverkkojen osalta eniten energiaa kuluttavat loppukäyttäjää lähimpänä olevat verkon osat. Näitä ovat kiinteiden verkkojen osalta liityntäverkko ja matkaviestinverkon osalta radioverkko. 

Lisäksi Traficom kerää teleyrityksiltä verkkojen tiedonsiirtomäärän gigatavuina kahdesti vuodessa. Traficomin tarkastelu sisältää matkaviestinverkon kohdalla kaikki sukupolvet 2G:stä 5G:hen ja kiinteän verkon kohdalla teknologiat kupariverkoista valokuituverkkoihin.

Näihin tietoihin pohjautuen energiankulutus kiinteässä verkossa on 0,05 kilowattituntia (kWh) ja matkaviestinverkossa 0,12 kWh siirrettyä gigatavua (Gt) kohden, kun muiden verkonosien energiankulutus jaetaan tasan kummankin verkon kesken. Vastaavasti yhdellä kilowattitunnilla siirretään matkaviestinverkossa dataa noin 8,5 Gt ja kiinteässä verkossa noin 20 Gt. 

Viestintäverkkojen energiatehokkuus tärkeää sähkönkulutuksen kannalta

Nyt tehty tutkimus viestintäverkkojen energiankulutuksesta ja saadut kulutustiedot ovat vuoden 2021 tuloksia. Traficom toteuttaa uudelleen viestintäverkkojen energiankulutusta koskevan tiedonkeruun loppukeväällä 2023, jolloin saadaan myös tietoa, miten energiakulutus on muuttunut vuoden aikana. 

Yleisesti ottaen viestintäverkot ovat kehittyneet energiatehokkaammiksi eli kulutetun sähkön määrä siirrettyä tavua kohti on vähentynyt. Viestintäverkkojen ja niiden uusien sukupolvien kehittyminen entistä energiatehokkaammiksi on tärkeää sähkönkulutuksen kasvun hillitsemiseksi. 

ICT-ala ja digitalisaatio voivat vähentää päästöjä

Suomi on matkaviestinverkkojen kehityksen ja käytön kärkimaita. Suomen laajakaistatavoitteet ovat teknologianeutraalit – sekä langattomia että kiinteitä yhteyksiä tarvitaan ja edistetään. 

ICT-alalla on kahdenlainen rooli. Tieto- ja viestintäteknologia-ala tuottaa päästövähennyksiä edistäviä ratkaisuja, mutta samalla on kiinnitettävä huomiota alan omaan hiilijalanjälkeen ja muihin ympäristövaikutuksiin. Nämä kysymykset ovat herättäneet viime aikoina kasvavaa kansainvälistä huomiota.

"Nyt tehty tiedonkeruu osoittaa, että tarvitsemme lisää tietoa tieto- ja viestintäteknologia-alan ympäristö- ja ilmastovaikutuksista. Tälle tiedolle on tarvetta kansainvälisestikin, kun tieto- ja viestintäteknologia-alan ympäristövaikutukset nousevat enenevässä määrin mielenkiinnon kohteeksi", toteaa johtava asiantuntija Petri Makkonen Liikenne- ja viestintävirasto Traficomista.

Taustaa

Liikenne- ja viestintäministeriö julkaisi keväällä 2021 Suomen ICT-sektorin ilmasto- ja ympäristöstrategian. Yksi keskeisiä strategiassa tunnistettuja haasteita oli alaan liittyvän tiedon puutteellisuus ja hajanaisuus. Liikenne- ja viestintävirasto Traficom pyrkii lisäämään tietoa viestintäverkkojen osalta ja muodosti yhteistyössä teleyritysten kanssa yhtenevät mittarit viestintäverkkojen keskeisten energiankulutuksen seurantaan.