Yhteisrakentaminen tuo verkkoinvestoijille kustannussäästöjä

Yhteisrakentamisen kustannusvaikutuksia on selvitetty ensimmäistä kertaa Suomessa. Selvityksen toteutti Traficomille Despro Engineering Oy. Kustannusvaikutusten selvittäminen ei ole yksinkertaista, koska suoraa vertailuaineistoa vastaavan hankkeen erillisrakentamisen kustannuksista ei ole olemassa. Hankkeen rakentaminen toteutetaan joko erillisrakentamisena tai yhteisrakentamisena, mutta eri hankkeiden kustannusten vertailu ei suoraan kerro kumpi rakentaminen on edullisempaa.

Yhteisrakentamiseen liittyy usein esimerkiksi eri verkkojen investointitarpeiden yhteensovittamisesta aiheutuvia muutoksia hankkeen toteutussuunnitelmaan erillisrakentamiseen verrattuna, joilla on kustannuksia kohottavia vaikutuksia. "Vaikka yksikkökustannukset yhteisrakentamisessa ovat usein erillisrakentamista korkeammat, tulee investointi edullisemmaksi verkkotoimijoille koska kustannukset jaetaan usean toimijan kesken", toteaa johtava asiantuntija Päivi Peltola-Ojala. "Myös yhteisrakentamisessa pätee vanha sanonta "aikainen lintu madon nappaa", sillä mitä aikaisemmassa vaiheessa käynnistetään hankkeen yhteinen suunnittelu, sitä onnistuneempi toteutus saadaan aikaan", tähdentää Peltola-Ojala.

Kustannussäästöjä tärkeämpi peruste yhteisrakentamiselle ovat muut sen avulla saavutettavat hyödyt

Yhteisrakentamisen hyötyinä nähtiin positiiviset mainevaikutukset verkkotoimijoille. Katujen jatkuva avaaminen aiheuttaa närää ja mitä paremmin rakentaminen pystytään koordinoimaan, sitä positiivisempi mielikuva hankkeesta ja siinä mukanaolevista toimijoista alueen asukkaille ja tielläliikkujille jää. Yhteisrakentamisen avulla on onnistuttu verkkojen rakentamisessa ja uudistamisessa suunniteltua nopeammalla aikataululla. "Joillakin alueilla yhteisrakentaminen on ylipäätään tehnyt mahdolliseksi sen, että alueelle on saatu valokuitu tai katuvalot", korostaa johtava asiantuntija Pertti Hölttä. "Erillisrakentamisena hankkeet eivät välttämättä olisi toteutuneet lainkaan", jatkaa Hölttä.

Infran sijoittamisen kustannuksissa eri kaupunkien alueille huimia eroja

Osana selvitystä tarkasteltiin myös kuntien ja kaupunkien verkkotoimijoilta perimiä maksuja infran sijoittamisesta heidän maa-alueilleen sekä sijoittamisesta perittäviä toimenpide- ja muita maksuja. Tiedot kerättiin yli 50 suurimman kaupungin verkkosivuilta. Hinnoittelu oli kirjavaa ja kokonaiskuvan selkeyttämiseksi hinnat yhteismitallistettiin esimerkkihankkeen avulla.

Esimerkkitapauksessa vertailtiin sijoittamisesta perittäviä maksuja 100 metrin pituisen hankkeen osalta asemakaava-alueella. Kuntien perimät korvaukset vaihtelevat merkittävästi myös saman kokoluokan kunnissa. Kymmenen suurimman kaupungin perimien maksujen vaihteluväli oli yli 2 900 euroa (alv 0%). Pienin maksu oli suurissa kaupungeissa 695 euroa. Näitä pienemmissä kaupungeissa maksutaso oli hieman alhaisempi, alhaisimmillaan vain 127 euroa, mutta vaihteluväli silti lähes 2 400 euroa (alv 0 %). Tässä tarkastelussa oli mukana 35 seuraavaksi suurinta kaupunkia.

Selvityksen yhteydessä havaittiin myös, että terminologia on vaihtelevaa. Traficomin vetämä Passiivi-infran asiantuntijaryhmä tulee selvittämään mitä keinoja olisi tilanteen selkeyttämiseksi.