Raideliikenteen varautumisvelvollisuus

Mihin ja miksi varaudutaan?

Toimijoiden tulee varautua normaaliolojen häiriötilanteisiin ja valmiuslaissa tarkoitettuihin poikkeusoloihin. Varautumisvelvoitteen tavoitteena on, että etukäteen tehtyjen toimenpiteiden sekä valmiussuunnittelun avulla yrityksen toiminta jatkuisi mahdollisimman häiriöttömästi ja sen toimintakyky säilyisi myös häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa. Varautumisen toimenpiteillä varmistetaan yrityksen oman toiminnan jatkuvuuden lisäksi myös sen asiakkailleen tarjoaman palvelun jatkuvuus ja samalla edistetään laajemmin yhteiskunnallista toimintavarmuutta.

Ketä varautumisvelvollisuus koskee?

Raideliikenteellä on keskeinen rooli yhteiskunnan toimivuuden ja logistisen järjestelmän kannalta kaikissa olosuhteissa. Tästä syystä raideliikenteen harjoittajille, rataverkon haltijoille sekä kaupunkiraideliikenteen toimijoille on liikennepalvelulaissa sekä raideliikennelaissa säädetty varautumisvelvoite.

Mitä varautumisvelvollisuus käytännössä tarkoittaa?

Yrityksen, jota varautumisvelvollisuus koskee, on laadittava valmiussuunnitelma 1.6.2021 mennessä. Valmiussuunnitelman tulee täyttää Traficomin antaman määräyksen vaatimukset ja siinä tulee mm. nimetä varautumisen toimenpiteistä vastaava henkilö. Suunnitelman voi tehdä erillisenä suunnitelmana tai se voi olla myös osana esimerkiksi yrityksen johtamis- tai hallintajärjestelmää. Mikäli suunnitelmaan sisältyy yrityksen kannalta luottamuksellisia tai liiketoiminnalle arkaluonteisia asioita valmiussuunnitelma on hyvä varustaa luottamuksellinen -maininnalla ja suunnitelmaa on hyvä säilyttää turvallisessa paikassa. Suunnitelmaa ei tarvitse toimittaa erikseen Traficomille, mutta yrityksen on säilytettävä suunnitelma yrityksessä ja pidettävä se ajantasaisena. 

Traficom valvoo yritysten valmiussuunnitelmia ja niiden vaatimustenmukaisuutta. Tätä valvontaa varten yrityksen tulee pyynnöstä toimittaa suunnitelma Traficomille.

Millainen valmiussuunnitelman tulee olla?

Suunnitelmasta tulee käydä ilmi mm:

• Toimijan kriittisten toimintojen ja palvelujen määrittely

• Toimintaan vaikuttavat uhkat ja riskit

• Mahdolliset kriittiset kumppanit, palveluntuottajat ja alihankkijat

• Miten yritys huolehtii siitä, että yrityksen varautumiseen liittyvä henkilöstö tuntee valmiussuunnitelman sisällön ja siihen liittyvät yrityksen vastuut ja velvoitteet
• Kuvaus henkilö ja materiaalivarauksista

• Miten varautumisosaamista ja toimintakykyä yrityksessä kehitetään ja ylläpidetään

• Miten suunnitelmaa ylläpidetään ja millaista omavalvontaa suoritetaan

KYSYMYKSIÄ, MUTTA EI VALMIITA VASTAUKSIA – ALLA MUUTAMA KYSYMYS, JOIDEN POHTIMISESTA ON EHKÄ APUA VARAUTUMISEEN JA VALMIUSSUUNNITELMAN LAADINTAAN:

• Mitä yrityksemme tekee, mitkä ovat sen ydintoimintoja, mitkä ovat sen toiminnan kannalta kriittisimmät prosessit ja yhteistyökumppanit?
• Millaiset tilanteet voivat uhata yritystämme, aiheuttaa häiriöitä sen toimintaan tai jopa kokonaan estää yrityksemme toiminnan? Ovatko uhkat ja riskit ajantasaisia?
• Kuinka suuri riski kuhunkin tunnistettuun uhkaan liittyy, ja mitä tapahtuu, jos tunnistettu uhka toteutuu? Miten tilanteessa toimimme? Osaavatko kaikki toimia suunnitelman mukaisesti?
• Onko onnettomuuksiin varauduttu riittävällä tasolla?  
• Onko kyberturvallisuuteen liittyvät riskit tunnistettu?
• Onko varautumisesta syntyneitä kustannuksia huomioitu yrityksen budjetissa?
• Mitä voimme tehdä ennalta, jotta uhka poistuisi kokonaan, tai että sen aiheuttamat seuraamukset olisivat mahdollisimman lievät?
• Miten varmistamme, että varautuminen on koko yrityksen yhteinen asia ja sen, että varautuminen on jatkuva prosessi, ei kerran tehty suunnitelma?
• Miten toivun ja palaudun häiriöistä?
• Onko henkilöillä tarvittava osaaminen toimia häiriötilanteissa?
• Poikkeavtako henkilöiden tehtävät poikkeusoloissa normaaleista tehtävistä?
• Miten toimintamme eroaa poikkeusoloissa normaali arjen häiriöistä?

Lisätietoja:  jouko.pirttimaki@traficom.fi