Asuinrakentaminen tiivistyy edelleen Helsinki-Vantaan lentoaseman ympärille - lentomelulle altistuneiden määrä lisääntyy

Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin vetämässä, useita tahoja kokoavassa Helsinki-Vantaan melunhallinnan yhteistyöryhmässä seurataan vuosittain lentoaseman melutilannetta ja siinä tapahtuvia muutoksia.

Nyt julkaistun, kuntien osalta vuotta 2020 ja Finavian osalta vuotta 2019 koskevan seurantaraportin mukaan melualueella asuvien määrä on noussut edellisten vuosien tapaan, mutta myös ratkaisuja haetaan aktiivisesti.

”Asuinrakentaminen on tiivistynyt vuosi vuodelta Helsinki-Vantaan lentoaseman välittömässä tuntumassa. Monet alueen kunnat täydennysrakentavat melualueelle. Suuntausta ei voi pitää toivottavana, sillä melualueella asumisella on yhteys melun aiheuttamiin terveyshaittoihin, muun muassa sydän- ja verisuonitauteihin sekä kognitiivisiin haittoihin," sanoo Helsinki-Vantaan melunhallintaryhmää vetävä, Traficomin johtava asiantuntija Outi Ampuja.

Lentomelua hallitaan muun muassa uudistamalla konekantaa aiempaa hiljaisempiin konemalleihin, vähämeluisemmilla lentomenetelmillä, rakennusteknisin keinoin sekä maankäytön ja kaavoituksen avulla.

"On hyvä, että yhteistyöryhmässä ovat koolla kaikki Helsinki-Vantaan melunhallinnan kokonaisuuden kannalta olennaiset tahot. Yhteistyö lentomelun hallitsemiseksi on tärkeää ja tuo läpinäkyvyyttä eri toimien vaikuttavuudesta melutilanteeseen”, sanoo Traficomin kestävä ja puhdas ympäristö -verkoston johtaja Jarno Ilme.

Puskurivyöhykeajattelu on saanut jalansijaa alueen kunnissa

Rakennustekniset keinot ovat tehokas keino asukkaiden suojaamiseksi lentomelun haitallisilta vaikutuksilta sisätiloissa. Lentomelualueelle rakennettavilta uudiskohteilta edellytetään melusuojausta lentomelua vastaan. Lentomelu koetaan häiritsevänä myös lentomelualueen välittömässä tuntumassa. Yhä useampi alueen kunnista onkin vapaaehtoisesti huomioinut ajatuksen puskurivyöhykkeestä kentän lentomelualueen tuntumassa.

Puskurivyöhykeajattelua toteutetaan käytännössä esimerkiksi uusien asuinrakennusten normaalia tiukempina äänieristysmääräyksinä. Puskurivyöhykkeen tarkoituksena on varautua ennakolta muun muassa kiitoteiden liikennejakauman vaihteluihin, joiden johdosta melualueessa tapahtuu siirtymiä ja mikäli lentoliikenne jatkaa tulevaisuudessa kasvuaan, myös melualueen koossa voi tapahtua muutoksia.

Melunhallinta on pitkävaikutteista työtä

Koronaviruksen aiheuttaman pandemiatilanne on vaikuttanut lentoliikenteeseen mutta Finavian toimittamat indikaattoritiedot koskevat vuotta 2019, joten pandemian vaikutukset eivät näy tässä tarkastelussa. Melutilannetta arvioitaessa on hyvä muistaa, että muun muassa maankäytön ja kaavoituksen ratkaisut ovat pitkävaikutteisia. 

”Yhteistyöryhmässä käydään hyvää ja avointa keskustelua ja vaihdetaan tietoa sekä hyviä käytäntöjä, joka on tärkeää toimivien ja ajallisesti pitkälle kantavien ratkaisujen löytämiseksi”, kertoo Outi Ampuja. 

Eurocontrol (Ulkoinen linkki) arvioi, että Euroopan maissa lentoliikenteen operaatiomäärät olisivat vuonna 2024 samalla tasolla kuin pandemiaa edeltävällä ajalla.

Helsinki-Vantaan melunhallintaryhmä seuraa indikaattoreiden tuottaman tiedon kautta, miten lentoaseman meluntorjuntatavoitteen ennakoidaan tulevaisuudessa toteutuvan ja mitä toimenpiteitä eri viranomaiset ja muut toimijat ovat tehneet ja tulevat tekemään lentoliikenteen melun ja sen haittavaikutusten vähentämiseksi tasapainoisen lähestymistavan mukaisesti. Yhteenvetoon on koottu Finavian ja alueen kuntien toimittamat indikaattoritiedot, joiden kautta seuranta tehdään.

Karttaikkunan kautta voi tutustua melualueen kaavoitustilanteeseen

Traficomin sivuilta löytyy karttaikkuna, josta voi tarkastella asuinrakentamisen kaavoitustilannetta ja -suunnitelmia nykyiselle melualueelle ja nk. puskurivyöhykkeelle. Kartassa olevien uusien kaava-alueiden suunnitelmallinen aikajänne on useita vuosikymmeniä ja niiden toteutumiseen liittyy epävarmuustekijöitä, joten kartta on suuntaa antava.