Epämukavia, tarpeettomiksi koettuja tai niitä ei edes ole – tässä syyt siihen, miksi pelastusliivejä ei käytetä veneillessä
Suurin syy siihen, miksi pelastusliivejä ei veneillessä käytetä, on yksinkertaisesti se, ettei pelastusliivejä ole. Myös pelastusliivien epämukavuus ja turvalliseksi arvioidut veneilyolosuhteet mainitaan syiksi sille, ettei pelastusliivejä pueta veneillessä päälle. Tiedot selviävät Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin teettämästä kyselytutkimuksesta. Voisiko kuitenkin olla toisin – Traficom kutsuu kaikki yhdessä näyttämään vesimerkkiä turvallisen veneilykesän puolesta.
Suomessa menehtyi vesiliikenneonnettomuuksissa viime vuonna 43 ihmistä. Suurimman osan heistä olisivat pelastaneet oikein päälle puetut pelastusliivit.
”Pelastusliivit ovat veneillessä halpa henkivakuutus ja ne kannattaa pitää puettuna aina, kun liikkuu vesillä. Uuden vesiliikennelain myötä myös veneen päälliköllä on entistä suurempi vastuu siitä, että kaikilla veneessä olevilla on tarvittaessa pelastusliivit päällä”, muistuttaa tiiminvetäjä Suvi Toppari.
Traficomin teettämän kyselytutkimuksen mukaan vain vähän yli puolet vesilläliikkujista käyttää pelastusliivejä aina veneillessä. Joka kymmenes ei käytä pelastusliivejä koskaan. Vähiten pelastusliivejä tai muita kelluntapukineita käyttävät 50-64-vuotiaat miehet.
Pelastusliivit jäävät yleensä pukematta pienillä järvillä veneiltäessä – mutta voisiko olla toisin?
Traficomin teettämän tutkimuksen mukaan suomalaisten yleisin syy pelastusliivien käyttämättömyyteen on, ettei pelastusliivejä ole hankittu (43%). Vastaajien mukaan pelastusliivit koetaan myös epämukaviksi päällä (17%).
”Kannustamme kaikkia veneilijöitä hankkimaan pelastusliivit itselleen ja läheisilleen, jos liivejä ei ennestään ole. Pelastusliivejä kannattaa aina myös sovittaa ennen ostopäätöstä, jotta löytää sopivan mallin ja koon”, neuvoo erityisasiantuntija Kimmo Patrakka.
Traficomin teettämään kyselytutkimukseen vastanneet kertoivat syyksi pelastusliivien puuttumiselle myös sen, ettei niitä koettu tarpeelliseksi pienellä järvellä tai lammella veneillessä.
”Onnettomuus tai sairaskohtaus voi tapahtua missä tahansa. Myös sääolosuhteet voivat muuttua nopeasti. On myös tärkeää näyttää vastuullista esimerkkiä muille vesilläliikkujille tai vaikka omille lapsille. Kutsummekin kaikki näyttämään Vesimerkkiä turvallisen veneilyn puolesta – toivottavasti jatkossa olisikin toisin ja pelastusliivit löytyisivät entistä useamman veneilijän päältä”, kannustaa Toppari.
Traficomin tilaaman kyselytutkimuksen veneilyturvallisuudesta toteutti Taloustutkimus.
Lisätietoja:
Lisätietoja uudesta vesiliikennelaista: www.traficom.fi/fi/vesiliikennelaki2020 (Ulkoinen linkki)
Tule mukaan näyttämään vesimerkkiä sosiaalisessa mediassa tunnisteella #näytävesimerkkiä www.vesimerkki.fi (Ulkoinen linkki)
tiiminvetäjä Suvi Toppari, p. 029 534 5412, suvi.toppari(at)traficom.fi, Twitterissä @SuviToppari
erityisasiantuntija Kimmo Patrakka, p. 029 534 6450, kimmo.patrakka(at)traficom.fi