Etusivu: Traficom
Etusivu: Traficom
Siirry hakuun

Ilmailun turvallisuudesta ei tingitä kovankaan paineen keskellä

Viimeiset kaksi vuotta ilmailuala on taistellut koronan aiheuttamassa painetestissä turvallisuudenhallinnalle ja liiketoiminnalle. Heti perään iski Ukrainaan kohdistunut hyökkäyssota ja sen vaikutukset. Turvallisuus on ilmailun liiketoiminnan elinehto ja lisäksi toiminnan on oltava taloudellisesti kannattavaa. Turvallisuus maksaa, mutta vain murto-osan onnettomuuden tai matkustajien luottamuksen menettämisen hinnasta. Alan myllerrykseen on varauduttu ilmailun kansallisessa turvallisuusohjelmassa.

”Muutokset ja myllerrykset – eivät edes lähialueiden sotatoimet – heikennä lentoliikenteen operoinnin turvallisuustasoa. Ilmailussa on viranomaisten ja operaattoreiden yhteistyöllä rakennettu turvaverkot ja vahva riskienhallinta sekä sietokyky reagoida yllättävissäkin tilanteissa. Vaihtoehtoisilla menettelyillä reagoidaan äkillisiin muutoksiin ja häiriöihin toimintaympäristössä”, sanoo Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin johtaja Jari Pöntinen.

Koronapandemia on korostanut terveysturvallisuuden merkitystä ilmailujärjestelmässä. Tarvittavin toimenpitein ja rajoituksin varmistettiin matkustajien ja tavaroiden liikkuminen siinä määrin, kuin se oli mahdollista. Koronasta palauduttaessa on kiinnitetty huomiota mm. tarvittaviin kertaus- ja uudelleenkoulutuksiin ja henkilöstön jaksamiseen. Hyvällä turvallisuuskulttuurilla on ollut keskeinen merkitys turvallisen toiminnan varmistamisessa tiukassa taloustilanteessa.

Ukrainaan kohdistuva hyökkäyssota iski kertaheitolla myös ilmailuun. Sen vaikutukset Suomeen ja lentomatkustajille ovat olleet poikkeuksellisen suuret Aasiaan suuntautuvan liikenteen lentoreittien pitenemisen ja vähenemisen takia. Viranomaisia ja toimijoita työllistävät myös erilaiset pakotteet, rajoitukset, konfliktialueiden ilmatilaan ja niiden läheisyyteen liittyvä riskienhallinta sekä kyberturvallisuus. Ilmailussa on olemassa mekanismit turvallisen operoinnin varmistamiseksi ja tarvittavan tiedon välittämiseen konfliktialueista, uhkista tai kasvaneista riskeistä eri puolilla maailmaa.  

Digitalisaatio ja konfliktialueiden lähellä operointi pinnalla

Toimintaympäristön myllerrys on osoittanut ilmailun nykyiset strategiset linjaukset ajankohtaisiksi. Parhaillaan käynnissä olevassa Kansainvälisen siviili-ilmailujärjestö ICAO:n yleiskokouksessa pääaiheina ovat muun muassa ilmailun digitalisaatio ja konfliktialueiden lähellä operointi. Digitalisaatio sisältää valtavan, hyödynnettävän potentiaalin. 

"Ilmailun tulevaisuuden digitaalinen infrastruktuuri mahdollistaa suorempia ja ympäristöystävällisempiä lentoreittejä, automaation lisäämistä ja tietoturvallista digitaalista tiedonvaihtoa globaalissa järjestelmässä. Samalla on varmistettava kolikon toinen puoli – kyberturvallisuuden sekä ihmisen ja tekniikan rajapinnan hallinta ja ilmailualan henkilöstön kompetenssin ylläpitäminen muuttuvassa maailmassa", Pöntinen sanoo.

Yleiskokouksessa vahvistetaan globaalit tavoitteet ja suuntaviivat tulevan kolmen vuoden turvallisuustyölle alueellisesti, kuten EU:ssa sekä ICAO:n 193 jäsenvaltiossa. Vaikuttamalla ilmailun kansainvälisillä foorumeilla varmistetaan Suomen näkökantojen huomioon ottaminen sekä ilmailun turvallisuus ja elinvoimaisuus nykyisen turvallisuuspoliittisen tilanteen keskellä. Suomi on ollut aktiivisesti vaikuttamassa myös viime viikolla julkaistuihin uusiin EU-velvoitteisiin ilmailun tietoturvallisuuden hallinnalle. 

Päivitetty kansallinen turvallisuusohjelma huomioi alan muutokset

Traficom on päivittänyt ilmailun kansallisen turvallisuusohjelman. Turvallisuusohjelma sisältää Suomen ilmailun turvallisuuspolitiikan, strategiset turvallisuustavoitteet sekä rakenteet ilmailun turvallisuudenhallinnalle. Päivitetty ohjelma heijastelee ICAO:n yleiskokouksessa käsiteltäviä ajankohtaisia teemoja. Viranomaiset ja ilmailun toimijat vastaavat turvallisuudenhallinnasta rooliensa mukaisesti. 

Tutustu turvallisuusohjelmaan ja sen liitteisiin: Suomen ilmailun turvallisuusohjelma, -suunnitelma ja suorituskykymittarit (Ulkoinen linkki)

Lisätiedot

johtava asiantuntija, FASP-koordinaattori, Heli Koivu, heli.koivu@traficom.fi, p. 029 534 6200

johtaja Jari Pöntinen, johtaja, jari.pontinen@traficom.fi, p. 029 534 6071