Maailman radioviestintäkonferenssin tulos Suomelle hyvä

Viime viikolla päättynyt Maailman radioviestintäkonferenssi 2019 (WRC-19, World Radiocommunication Conference) päätti radiotaajuuksien käytöstä tulevaisuudessa Suomen kannalta halutulla tavalla: käyttö tehostuu ja samalla mahdollistuvat uudenlaiset palvelut.

Yhteiskuntamme palvelut perustuvat yhä useammin langattomiin yhteyksiin eli radiotaajuuksien käyttöön. WRC:n tavoitteena onkin radioviestinnän sääntelyn muokkaaminen niin, että tieto- ja viestintäteknologia voi kehittyä nopeasti.

"Olemme valmistautuneet konferenssissa käsiteltäviin asioihin usean vuoden ajan ja meiltä oli paikalla vahva radiotaajuusasiantuntijoiden joukko varmistamassa, että Suomen kannalta tärkeät asiat etenivät halutulla tavalla. Tulos oli yhteiskunnan tulevaisuuden kannalta erinomainen", toteaa pääjohtaja Kirsi Karlamaa.

Suomen tavoitteet saavutettiin

Uusia taajuusalueita osoitettiin 5G-teknologian käyttöön. Käytännössä lisäkapasiteetin tuoma laajakaistan kasvu merkitsee uusia mahdollisuuksia palveluiden ja liiketoiminnan kehitykselle. Uusi teknologia tuo nykyistä nopeammat, luotettavammat ja toimintavarmemmat viestintäyhteydet käyttöön koko yhteiskunnan hyödyksi ‒ esimerkkinä teollisuus, logistiikka, terveydenhuolto, liikennejärjestelmä ja liikenteen automaatio sekä mediasisällöt. Uuden 26 gigahertsin taajuusalueen osoittaminen 5G-verkoille tuo matkaviestinteknologialle enemmän kaistaa kuin koskaan aikaisemmin. Tämä merkitsee mahdollisuutta rakentaa erittäin korkean kapasiteetin verkkoja alueille, missä niiden tarve on suuri.

Konferenssin päätökset nopeuttavat ja helpottavat myös satelliittitoiminnan aloittamista, esimerkiksi lyhytaikaisten satelliittihankkeiden lupaprosessia kevennettiin ja taajuuksia osoitettiin globaalisti tähän käyttöön Suomen tavoitteiden mukaisesti. Näiden ansiosta avaruustoiminnan edellytykset paranevat Suomessa edistäen uudenlaista yritys- ja tutkimustoimintaa. 

Konferenssissa onnistuttiin myös suojaamaan Suomen teollisuudellekin merkittävä sääpalloilla tehtävä säähavaintotoiminta, joka oli vaarassa häiriintyä samoille radiotaajuuksille esitetyn satelliittitoiminnan vuoksi. 
Merenkulun turvallisuus parantuu, kun alusten tunnistejärjestelmää laajennetaan niin, että muun muassa pinnan alla olevat esineet havaitaan nykyistä paremmin.

WRC-19 vahvisti seuraavan Maailman radioviestintäkonferenssi 2023 -asialistalle 19 asiakohtaa. Suomen ja Euroopan kannalta tärkeä tulos on se, että asialistalle saatiin 470‒960 MHz taajuusalueen tulevan käytön tutkiminen, mukaan lukien tv-käyttö ja mahdollinen langaton laajakaista UHF-taajuusalueella 470–694 MHz. Tämä toisi joustavuutta ja lisäresursseja sekä uusia mahdollisuuksia langattomien viestintäpalveluiden kuten mediajakelun käyttöön. 

Yksityiskohtaisempi loppuraportti julkaistaan lähipäivinä.

Suomen valtuuskunnassa monipuolinen edustus

Suomen asioita konferenssissa ajoivat liikenne- ja viestintäministeriön sekä liikenne- ja viestintävirasto Traficomin asiantuntijat. Mukana paikan päällä olivat myös Puolustusvoimien, Nokia Networksin, Digitan ja Telian edustajat. 

Kolmen tai neljän vuoden välein järjestettävä maailman radioviestintäkonferenssi oli tänä vuonna Egyptissä 28.10.–22.11.2019. Osallistujina oli noin 3400 valtuutettua noin 150 maasta. Lisäksi päätöksiä seurasi lähes 300 kansainvälisten organisaatioiden, laitevalmistajien, verkko-operaattoreiden ja teollisuuden edustajaa eri maista. WRC-konferenssien järjestäjänä toimii YK:n alainen Kansainvälinen televiestintäliitto (ITU, International Telecommunication Union). Konferenssin päätökset velvoittavat juridisesti kaikkia 193 jäsenmaata. 

Videoilla tietoa WRC-konferenssista

Liikenne- ja viestintäministeriön Mikael Nyberg (Ulkoinen linkki)
Traficomin Petteri Jokela (Ulkoinen linkki) 
Traficomin Pasi Toivonen (Ulkoinen linkki)

Aiempi uutinen aiheesta (Ulkoinen linkki)

Uutinen liikenne- ja viestintäministeriön verkkosivuilla 26.11.2019 (Ulkoinen linkki)

Maailman radioviestintäkonferenssi 2019, Sharm el-Sheikh, Egypti, 28.10 - 22.11.2019 (englanniksi) (Ulkoinen linkki)

Lisätietoja

Johtava asiantuntija Pasi Toivonen, Liikenne- ja viestintävirasto Traficom, p. 0295 390 463, etunimi.sukunimi(at)traficom.fi, Twitter @UMTS900

Kehityspäällikkö Tapio Penkkala, Liikenne- ja viestintävirasto Traficom, p. 0295 390 434, etunimi.sukunimi(at)traficom.fi, Twitter @penkkalatapio